Väestömuutokset

Suomen väestönäkymä on haasteellinen. (kuva: Pixabay)
Maamme demografista kehitysnäkymää ilmentää kaksi keskeistä indikaattoria, jotka kertovat paljolti nykyhetkestä ja tulevasta. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteen 15–64-vuotiaiden lukumäärään. Yleensä väestöllinen huoltosuhde esitetään tilastoissa siten, että lukijalle muodostuu käsitys siitä, kuinka monta huollettavaa sadalla työikäisellä suomalaisella on. Vuonna 2025 tämä huollettavien määrä oli noin 60 henkilöä, mitä voitaneen pitää varsin korkeana lukuna.
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa puolestaan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien yhteenlaskettua määrää suhteessa työllisten määrään. Sitä hyödynnetään edellisen tapaan 100 työssäkäyvän suhteella niihin, jotka eivät työskentele lainkaan.
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan taloudellinen huoltosuhde oli 133 vuonna 2024. Laskennassa käytetyt lähtökohdat olivat seuraavat: työllisiä 2 423 000, työttömiä 320 000 ja työvoiman ulkopuolella olevia 2 892 000. Vuoden 2025 aikana koettu työttömyyden nopea kasvu johti siihen, että taloudellinen huoltosuhde heikkeni entisestään. Syksyllä 2025 työttömyysaste ylitti Suomessa 10 % rajapyykin, mikä on muuhun Eurooppaan verrattuna korkea luku. Vaikka työttömyys on suurta, kasvoi työllisyysaste samanaikaisesti. Työmarkkinoille tuli enemmän ihmisiä.
Väestöön liittyvällä tilastotiedoilla on merkittäviä vaikutuksia myös turvallisuuden kentällä – erityisesti syntyvyyden lasku vaikuttaa tähän. Ikäluokkien pienenemisestä kertoo, että vuonna 2024 syntyi tilastojen mukaan vain noin 43 700 lasta. Määrä on lähes viisitoistatuhatta vähemmän kuin vuosikymmen sitten. Edellisen kerran yhden vuoden aikana syntyneiden määrän tiedetään olleen maassamme pienempi 1800-luvulla. Syntyvyyden lasku on pitkän aikavälin muutostrendi, mutta erityisesti 2010-luvulla syntyneiden määrä romahti vahvasti. Syntyvyyden pudotus on noin 30 prosenttia, kun vertailu tehdään vuoteen 2010.

