Tämä sivusto toimii tietolähteenä ja samalla myös oppimisympäristönä. Jokaisen asiakokonaisuuden jälkeen on sijoitettu yhteenveto – taulukkomuotoon tehty verkkosivu. Yhteenveto-sivuilta löytyy myös kysymyksiä (97 kpl), joita voi käyttää itseopiskeluun. Kysymysten ratkaisuaihiot ovat kohdassa ”Lisämateriaali”.

Muita tunnuslukuja:

• 116 verkkosivua
• 176 sivukohtaista lisäinfolinkkiä
• 164 kuvaa
• 177 avattua käsitettä
• 307 listattua tapahtumaa vuosilta 2011–2026
• 141 aihepiiriin liittyvää esimerkkilähdettä

K12) Useissa Euroopan maissa on siirrytty ammattimaisiin asevoimiin, jotka ovat lukumääräisesti pieniä. Mitä ongelmia nousee esille, kun lähdetään tavoittelemaan uudelleen asevelvollisuuteen perustuvaa toimintamallia?

*****

Ammattimaiset asevoimat perustuvat kaikissa tehtävissä palkattuun henkilöstöön. Kyseessä on siis normaali työyhteisö, jossa rekrytoituminen perustuu tulijan odotuksiin tarjolla olevista urapoluista ja niiden sopivuudesta omaan elämäntilanteeseen. Jos työpaikka ei miellytä, siirrytään toisen työnantajan palvelukseen.

Paluu asevelvollisuuteen aiheuttaa ainakin seuraavaa:

• Päätöksenteon ongelma. Poliittinen kenttä on pakotettu tekemään päätöksiä, joista vallitsee kansan keskuudessa ristiriitaisia näkemyksiä. Mitä kauempana asevelvollisuusarmeijan aikakausi on, sitä vaikeammaksi päätöksentekotilanne muodostuu. Ilman konkreettista sotilaallista uhkaa päätöksiä ei saada aikaan. Uhan ilmetessä ollaan puolestaan jo pahasti myöhässä. Kyseessä on poliittinen pattitilanne.
• Toimeenpanon ongelma. Vaikka tarvittavat päätökset saataisiinkin tehtyä, ei niiden toteutus ole helppoa. Ammattimaisten asevoimien ja asevelvollisuusarmeijan merkittävin ero liittyy sotilaiden lukumäärään. Jälkimmäiseen siirtyminen on seurausta kapasiteetin merkittävästä kasvattamistarpeesta. Jotta uusia joukkoja kyetään kouluttamaan tehtäviinsä, niille tulee järjestää tarvittava sotamateriaali ja kouluttajat. Ammattimaisista asevoimista ei näitä löydy riittävästi siirrettäväksi uuteen toimintakonseptiin.
• Ylläpidon ongelma. Asevelvollisuusarmeijan ylläpito on haasteellista. Yksilöiden pakottaminen lainsäädännön kautta asepalvelukseen aiheuttaa länsimaissa toistuvia ristiriitoja. Käytännössä yksilön oikeudet on betonoitu esimerkiksi Euroopassa siten, ettei todellista pakkoa asepalveluksen suorittamiseen löydy. Suomessakin siviilipalvelukseen siirtyminen on käytännössä ilmoitusluonteinen asia. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa osa väestöstä suorittaa asepalveluksen ja osa tekee jotain muuta. Epätasa-arvo lisääntyy ja polarisoi yhteiskuntaa.

K11) Reserviläisiä koulutetaan kertausharjoituksissa toimimaan sodan ajan tehtävissään. Ovatko nykyiset koulutusmäärät riittäviä suhteessa Venäjän muodostamaan uhkaan?

*****

Puolustusvoimat kouluttaa kertausharjoituksissa reserviläisiä pitääkseen yllä ja kehittääkseen sodan ajan joukkojen suorituskykyjä. Koulutusmäärät eivät suoraan korreloi tavoitteeseen, mutta toimivat kuitenkin suuntaa antavana indikaattorina vallitsevasta tilanteesta. Viimeisen vuosikymmenen kuluessa on koulutettujen reserviläisten määrä noussut noin 18 000 sotilaasta 25 000 sotilaaseen.

Tilannearviointi suhteessa Venäjän muodostamaan uhkaan:

• Uhka. Venäjän laajamittainen sotilaallinen hyökkäys tuskin tapahtuisi alimitoitetuin voimavaroin. Ukrainasta saadut opit on sisäistetty. Tästä seuraa, että Venäjän asevoimat käyttäisi Suomen suunnalla merkittävää iskuvoimaa. Sen torjumiseksi Puolustusvoimat joutuisi perustamaan lähes kaikki sodan ajan joukkonsa. Kun tämä suhteutetaan vuosittain kertausharjoitukseen kutsuttavien reserviläisten määrään, voitaneen nykyistä tasoa pitää vaatimattomana.
• Priorisoinnit. Kertausharjoitettavien joukkojen merkitys vaihtelee suhteessa Venäjän muodostamaan uhkaan. Parhaalla kalustolla varustetut ja hyökkäyskykyiset joukot ovat kokonaisuuden näkökulmasta merkityksellisimpiä. Kertausharjoitusten kohdentaminen näihin joukkoihin kehittää suorituskykyjä merkittävästi.
• Reunaehdot. Reserviläisten kouluttaminen kertausharjoituksissa on merkittävä ponnistus. Vaikka Puolustusvoimat on koulutusorganisaatio, kuluttaa varusmieskoulutus merkittävän määrän käytössä olevia voimavaroja. Samat kouluttajat toimivat myös kertausharjoituksissa, jolloin työtaakka voi hetkellisesti muodostua suureksi. Myös kertausharjoitusten logistiikan järjestäminen edellyttää resursseja.
• Johtopäätös. Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää saadaan tuskin koskaan vastaamaan aggressiivisesti toimivan Venäjän muodostamaan uhkaan. Tällä hetkellä ollaan tasolla, jota voidaan pitää tyydyttävänä, mutta parannettavaa toki olisi. Ehkäpä reserviläisten käyttäminen nykyistä laajemmin harjoitusten suunnittelu- ja kouluttajatehtävissä mahdollistaisi myös kertausharjoitettavien lukumäärän kasvattamisen.

K10) Suomi on kansainvälisesti tunnettu kokonaisturvallisuuteen liittyvästä toimintamallistaan. Miten tähän liittyvää osaamista olisi mahdollista jakaa laajemmin eurooppalaisiin valtioihin?

*****

Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa Suomen turvallisuusnäkymää tarkastellaan laaja-alaisesti. Se kattaa uhkakuvien kirjon erilaisista häiriötiloista sotaan asti. Toiminnassa yhdistyvät niin viranomaisten, yritysten kuin kansalaisyhteiskunnankin kyvykkyydet, jolloin turvallisuuden varmistamiselle on olemassa parhaat mahdolliset edellytykset. Malli on eurooppalaisittain erityinen.

Osaamisen jakamisnäkymä voisi olla esimerkiksi seuraava:

• EU-yhteistyö. Kokonaisturvallisuuden toimintamalli olisi saatava osaksi EU:n toimintakenttää. Esimerkkiä voitaisiin ottaa hybridiuhkien torjuntatyöstä, jossa Helsinkiin perustettu keskus kokoaa yhteen eri maiden osaamisen. Unionin aktivoituminen kokonaisturvallisuudessa edellyttäisi, että asia koettaisiin jäsenmaissa kriittiseksi turvallisuuskysymykseksi. Näin ei kuitenkaan näytä olevan, sillä etenkään sotilaalliset uhat eivät kosketa kaikkia jäsenmaita samalla tavoin.
• Lähialueyhteistyö. Kokonaisturvallisuuteen liittyvä osaamisen jakaminen tapahtuu luontevimmin samankaltaisessa seurassa. Pohjoismaat muodostavat poliittishallinnollisen perinteensä osalta tähän työhän parhaan viiteryhmän. Näissä yhteyksissä kokonaisturvallisuuden asiaa onkin laajalti edistetty. Myös Baltian mailta löytyy yhteneviä intressejä vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä kokonaisturvallisuuden kehittämisen kautta. Karkeana yleistyksenä voidaan todeta, että kulttuurinen yhtenevyys heijastuu merkittävästi yhteistyömahdollisuuksiin.
• Suorat konsultaatiot. Kokonaisturvallisuuden toimintamalliin kytkeytyvää osaamista on mahdollista levittää myös suorien konsultaatioiden kautta. Tämä edellyttää sitä, että kohdemaassa on tunnistettu tarpeita, joiden täyttämiseen löytyy Suomesta osaamista. Käytännön ongelmaksi muodostuu se, ettei työhön ole osoitettavissa selkeää vastuutahoa. Ratkaisu voisi olla verkostomainen toimintamalli, jossa osaaminen koottaisiin yhteen tilanteen edellyttämien tarpeiden mukaisesti. Tässäkin tapauksessa jonkun tahon tulisi kuitenkin koordinoida verkoston toimintaa.

K9) Miten Suomessa pyritään varmistamaan meriyhteyksien käytettävyys myös sodan ajan olosuhteissa?

*****

Suomi on huoltovarmuutensa osalta täysin riippuvainen kauppameriliikenteen toimivuudesta. Meriyhteytemme länteen kulkevat Itämeren kautta, joten niiden varmistamisesta muodostuu merkittävä kysymys sodan aikana. Suomen ainoalla potentiaalisella vihollisella Venäjällä on intressi estää Suomeen suuntautuva meriliikenne.

Meriyhteyksien käytettävyys pyritään varmistamaan:

• Reittivalinnoilla. Meriliikenteen ohjaaminen kulkemaan mahdollisimman lähellä Ruotsin rannikkoa pienentää aluksiin kohdistuvaa aseellista uhkaa. Suuri merkitys on sillä, kykeneekö Venäjä ottamaan sotatilanteessa Baltian haltuunsa. Läntisen liittouman toimet Kaliningradin eristämisessä vaikuttavat myös ratkaisevasti uhkaan, joka meriliikenteeseen kohdistuu keskisen Itämeren alueella.
• Hajauttamalla. Viime sodissa koettiin tilanteita, joissa kauppa-aluksia koottiin saattueiksi aseellisen uhan alla. Moderni tiedustelu ja käytössä olevat aseet ovat kuitenkin tehneet järjestelystä riskialttiin. Edullisempaa on hajauttaa liikenne siten, ettei asevaikutus voi kohdistua samanaikaisesti lukuisiin kauppa-aluksiin.
• Eristämällä. Itämeren alueen laajahko eristäminen on mahdollista, kun hyödynnetään Naton merellistä voimaa. Käytännössä kyse on siitä, että Venäjältä kiistetään kyky liikkua ja toimia Itämerellä. Tämän toteutuminen riippuu ratkaisevasti sotilaallisesta yleistilanteesta ja Kaliningradin alueelle sijoitettujen venäläisjoukkojen suorituskyvyistä.
• Suojaamalla. Kauppameriliikennettä voidaan tilanteen mukaan suojata myös suomalaisin tai Nato-liittolaisten sota-aluksin. Käytännössä toimittaisiin siten, että muodostettaisiin ”suojakilpi” uhan suuntaan. Moderneilla sota-aluksilla on kyky pinta-alusten, sukellusveneiden ja ilmassa kulkevien kohteiden torjuntaan.

K8) Miten puolustushankinnat vaikuttavat Suomen ulkopoliittisiin suhteisiin?

*****

Suomi hankkii puolustusmateriaalia useista eri maista. Hankintapäätöstä edeltää perusteellinen arviointiprosessi, jossa käyttäjän vaatimukset ja tuotteet punnitaan suhteessa toisiinsa. Koska merkittävät puolustusmateriaalihankinnat ovat kansainvälisesti näkyviä, niille muodostuu myös Suomen ulkosuhteisiin liittyviä merkityksiä.

Puolustusmateriaalihankinnoista aiheutuvia vaikutuksia ovat:

• Kumppanuudet. Merkittävät puolustusmateriaalihankinnat kytkevät ostajan ja toimittajan pitkäaikaiseen kumppanuussuhteeseen. Tässä suhteessa on kaksi ulottuvuutta – poliittinen ja tekninen. Edellisen osalta kytkennästä voi muodostua rasite, jos toimittajamaan poliittinen suuntautuminen muuttuu merkittävästi. Käytännön osalta korostuu erityisesti toimitusvarmuus, joka koskee myös puolustusmateriaalin elinkaaren aikaista huoltoa ja erilaisia ohjelmistopäivityksiä.
• Signaalit. Hankkimalla tietystä maasta puolustusmateriaalia viestitetään kansainvälisessä kentässä myös laajemmin ulkopoliittisesta orientaatiosta. Esimerkiksi F-35 hanke, jossa Suomi päätti ostaa uudet hävittäjäkoneensa Yhdysvalloista, on viesti pitkäaikaisesta sitoutumisesta. Ulkopoliittiseksi ongelmaksi tämäkin hankinta muodostuu, jos esimerkiksi Euroopan unioni ajautuu perustavaa laatua olevaan yhteentörmäykseen USA:n kanssa.
• Vastakaupat. Suuriin materiaalihankintoihin liittyvät tavallisesti myös vastakauppajärjestelyt. Tällä tarkoitetaan sitä, että myyjäosapuoli sitoutuu hankkimaan ostajamaasta sovitun määrän tuotteita tai palveluja. Vastakaupat voivat olla merkittävä tekijä siinä, että suomalaiset yritykset saavat jalansijaa uusilla markkina-alueilla. Ulkomaankauppa on tärkeä osa valtioiden välistä kanssakäymistä.
• Yhteishankinnat. Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä Euroopassa on vahvistunut ajatus yhteishankintojen tarpeellisuudesta. EU onkin toiminut tässä asiassa, mikä näkyy konkreettisesti esimerkiksi Ukrainaan kohdennettavissa ammushankinnoissa. Yhteishankinnoissa mukana oleminen vahvistaa yhteistyökumppaneiden keskinäistä yhteyttä laajemmissakin puitteissa.

K7) Venäjä ei piittaa sodan oikeussäännöistä, vaan terrorisoi siviiliväestöä ohjus- ja drooni-iskuin. Miten Suomessa on varauduttu tämän kaltaiseen sodankäyntiin?

*****

Ilmasta toteutettu asevaikutus on tehokas tapa terrorisoida siviiliväestöä. Kohteena voivat olla niin yksityisasunnot kuin esimerkiksi sähkölaitokset. Iskut aiheuttavat jatkuvan epävarmuuden tunteen ja ovat siten myös osa psykologista sodankäyntiä. Tarkoituksena on horjuttaa kohteena olevaa yhteiskuntaa sisäisesti. Fyysisen tuhon mahdollisuuden saapuminen kotiovelle on tehokas vaikutuskeino.

Suomessa aseelliseen terroriin varautuminen perustuu:

• Aluevalvontaan. Puolustusvoimilla on kyky valvoa Suomen aluetta. Sen taso luonnollisesti vaihtelee paikan mukaan, mutta siviiliväestön näkökulmasta tärkeintä on ennakkovaroituksen saaminen tulevista ilmaiskuista. Järjestelmä ei kuitenkaan voi koskaan olla aukoton, joten asevaikutusta kohdistuisi todennäköisesti siviilikohteisiin myös ilman ennakkovaroitusta.
• Torjuntakykyyn. Ohjus- ja drooni-iskuja torjutaan vaihtelevin menetelmin. Vaikeimmin torjuttaviin kohteisiin käytetään hävittäjiä ja ohjuksia. Ammusilmatorjuntaa hyödynnetään puolestaan hitaammin liikkuviin drooneihin. Sodan aikana ilmapuolustusjoukot ryhmitetään yleensä suojaamaan ennalta määritettyjä kohteita. Joukkojen avulla ei kuitenkaan kyetä järjestämään kattavaa torjuntakykyä koko Suomen alueelle.
• Väestönsuojeluun. Väestön suojaamiseen asevaikutukselta on Suomessa varauduttu hyvin verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen maahan. Velvoitteet väestönsuojien rakentamisesta säilyivät myös kylmän sodan jälkeisessä ajassa. Suojien ottaminen käyttöön on esimerkiksi kerrostaloissa varsin helppo operaatio. Ihmiset saadaan nopeasti suojaan, jos tilanne sitä edellyttää.

K6) Mitä seurauksia laajamittaisesta eroamisesta reservistä olisi Suomelle?

*****

Suomen lainsäädäntö mahdollistaa asepalveluksen suorittamisen jälkeisen eron reservistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eroilmoituksen tehneet henkilöt eivät enää ole Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen käytössä. Reservistä eronneiden määrä kasvoi Ukrainassa käynnistyneen sodan myötä. Syyt ovat ilmeiset – pelättiin joutumista rintamalle tilanteessa, jossa Venäjä päättäisi hyökätä Suomeen.

Laajamittainen reserviä koskeva eroaalto aiheuttaisi ainakin seuraavaa:

• Polarisaatio. Mahdollisuudessa erota reservistä kulminoituu yksilön ja yhteisön välinen suhde. Kaikissa sosiaalisissa yhteisöissä ihmisten odotetaan toimivan siten, että vaikeimmistakin tilanteista kyetään selviytymään yhteisin ponnistuksin. Reservistä eroaminen on konkreettinen viesti siitä, ettei kyseinen henkilö halua enää ponnistella yhteisen hyvän eteen. Muille ihmisille syntyy samalla oikeus arvioida ja arvostella tehtyä päätöstä. Yhteiskunta polarisoituu.
• Voimavarat. Asepalveluksen järjestäminen ja ylläpito on yhteiskunnan näkökulmasta merkittävä taloudellinen panostus. Se kuitenkin tehdään, jotta suomalainen yhteiskunta kyetään turvaamaan myös sodan ajan olosuhteissa. Raha, joka asepalveluksen järjestämiseen käytetään, voitaisiin ohjata myös toisaalle, esimerkiksi vanhusten hoivaan. Reservistä eroavien kohdalla yhteiskunnan tekemä taloudellinen satsaus nollautuu.
• Suorituskyvyt. Reserviläisten laaja eroaalto vaikuttaisi väistämättä myös Suomen sotilaallisiin suorituskykyihin. Voidaan olettaa, että eroaminen kohdentuisi erityisesti ikäluokkiin, joiden merkitys on ratkaiseva sodan ajan joukoissa. Ilmiö hajottaisi toimivia joukkokokonaisuuksia, jolloin niitä jouduttaisiin täydentämään sijoittamattomasta reservistä. Kokonaisuutena tarkasteltuna Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen suorituskyky laskisi.

K5) Miksi on tärkeää puolustaa myös niitä Suomen alueita, joissa väkiluku on vähäinen?

*****

Suomi on laaja maa, joten alueiden merkitys vaihtelee myös maanpuolustuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Realismia on, että sodan aikana joitain alueita jää hyökkääjän haltuun ainakin hetkellisesti. Puolustusvoimien toiminta ei voi perustua rajaviivaa mukailevaan jäykkään puolustukseen. Suomalaisten näkökulmasta on kuitenkin tärkeää tietää, että myös syrjäisiä alueita puolustetaan. Miksi näin?

• Yhteenkuuluvuus. Laajojen alueiden jättäminen vaille puolustusta olisi merkittävä viesti osalle suomalaisia. Se heikentäisi kansallista yhteenkuuluvuutta ja polarisoisi yhteiskuntaa. Useimmat ymmärtävät, että jotain tällaista voi äärimmäisissä olosuhteissa tapahtua, mutta sitä ei tule pitää sotilaallisen suunnittelun lähtökohtana. Lukuisat tilannetekijät määrittävät lopulta reunaehdot käytännön toimille.
• Elintilan kaventuminen. Mitä laajemmasta alueesta ollaan valmiita sotatilanteessa luopumaan, sitä suppeammaksi muodostuu jäljelle jäävä elintila. Historiassa kyse oli konkreettisesti viljelyskelpoiseen maan luovuttamisesta hyökkääjälle. Nyt motiivit maa-alueiden säilyttämiseen ovat toiset, mutta niille muodostuu joskus jopa mittaluokkaansa suurempi merkitys. Tämä on nähty esimerkiksi Ukrainassa, jossa Venäjä taistelee pienistäkin maa-alueista.
• Sotatoimialue. Suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta on etu, jos sotatoimet kyetään pitämään taajaan asuttujen alueiden ulkopuolelle. Ruuhka-Suomen suurimpien kaupunkien joutuminen taistelevien joukkojen jalkoihin olisi väestölle painajaismainen tilanne. Siviiliuhreja tulee vähemmän, kun taistelut käydään harvaan asutuilla alueilla. Tähän pyrkimisen tulisi olla Puolustusvoimien toiminnassa korkealla prioriteettitasolla.

K4) Jos Venäjä uhkaisi saada sotatilanteessa Suomen eteläisen rannikkoalueen hallintaansa, mitä tulisi tehdä alueen siviiliväestölle?

*****

Viime sodissa Suomi kykeni lähes täysin evakuoimaan siviiliväestönsä sotatoimien kohteeksi joutuneilta alueilta. Historiallisesti tarkasteltuna näin tapahtuu sodissa vain harvoin. Nykyisessä maailmantilanteessa nämä perusperiaatteet eivät ole muuttuneet.

Jos Suomen eteläistä rannikkoaluetta uhkaisi Venäjän haltuunotto, toimittaisiin seuraavasti:

• Laajat evakuoinnit. Valmiussuunnittelun lähtökohta on, että väestön elinmahdollisuuksien tultua tietyllä alueella kiistetyiksi, ihmiset evakuoidaan turvallisille alueille. Käytännössä tämä tarkoittaisi rannikolla asuvan väestön siirtymistä sisämaahan. Kunnilla on valmiussuunnitteluunsa liittyen velvollisuus valmistella evakuointien käytännön toteutus. Kyseessä olisi mittava operaatio, jonka onnistuminen on täysin riippuvainen vallitsevasta turvallisuustilanteesta. Asevaikutuksen alla toteutetut evakuoinnit ovat riskialttiita operaatioita.
• Kriittinen henkilöstö. Vaikka eteläistä rannikkoaluetta uhkaisi muuttuminen sotatoimialueeksi, tarvittaisiin monien yhteiskunnallisten toimintojen ylläpitoon tietty määrä kriittiseksi määriteltyä henkilöstöä. Tämä joukko ei poistuisi alueelta, vaikka laajat evakuoinnit toteutettaisiin. Yksilötasolla seuraisi monia vaikeita tilanteita etenkin perheellisten henkilöiden kohdalla.
• Erityiskohteet. Erityiskohteita ovat esimerkiksi hoitolaitokset, joiden potilaat eivät kykene liikkumaan omatoimisesti. Tämän ihmisryhmän laajamittainen evakuoiminen edellyttää merkittävää lisähenkilöstöä. Normaalioloihin tarkoitetut henkilöstömitoitukset eivät ole riittäviä evakuointien toteuttamiseen. On myös olemassa tilanteita, joissa evakuoinnin riskit ovat paikalleen jäämistä suuremmat. Esimerkkinä elämää ylläpitävien laitteiden varassa olevat potilaat.

K3) Miten Suomi on tukenut Ukrainaa sotilaallisesti? Mitkä seikat rajoittavat mahdollisuuksia tämän avun tarjoamiseen?

*****

Suomi on tukenut Ukrainaa koko sen ajan, kun Venäjän hyökkäyssota on ollut käynnissä. Puolustusmateriaalituen kokonaisarvo ylittää 3,2 miljardia euroa ja se on annettu yli 30 apupaketin muodossa. Apupaketit ovat sisältäneet muun muassa raskasta aseistusta ja koulutusta. Suomen sotilaallinen tuki Ukrainalle on suhteutettu kansallisiin voimavaroihin.

Rajoitteita avun tarjoamiselle ovat:

• Varastotilanne. Suomi varastoi puolustustarvikkeita sodan ajan Puolustusvoimien tarpeisiin. Materiaalia ei ole ollut koskaan liikaa. Kaikille sodan ajan joukoille ei ole ollut varastoissa riittävästi materiaalia. Ukrainan avustaminen on edellyttänyt perusteellista pohdintaa siitä, kuinka syntyvä materiaalivaje kyetään täyttämään.
• Puolustusmateriaalihankinnat. Kun sota Ukrainassa syttyi, eurooppalainen aseteollisuus oli tuotantomääriltään heikossa tilassa. Teollisen kapasiteetin kasvattaminen on ollut vaikea prosessi. Maanosassamme oli ehditty ajaa alas monet tuotantolinjat kylmän sodan jälkeisenä aikakautena. Samanaikaisesti sotamateriaaliin liittyvä teknologinen kehitys eteni vauhdilla. Syntyi yhtälö, jossa moni asia jouduttiin opettelemaan teollisuudessa uudelleen.
• Yhteensopivuus. Ukraina on saanut aseapua lukuisilta Euroopan mailta, jotka ovat toimittaneet maahan lähinnä käytöstä poistettua tai poistuvaa kalustoa. Seurauksena on syntynyt logistinen painajainen, jossa erityisesti kaluston huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät kysymykset nousevat keskeiseen rooliin. Suomenkin Ukrainalle tarjoamassa aseavussa on ollut pakko huomioida lukuisat yhteensopivuuskysymykset.
• Taloustilanne. Suomen pitkään jatkunut heikko taloustilanne on vaikuttanut Ukrainalle annettuun aseapuun. Jos taloudellinen perustamme olisi ollut vahvempi, avun määrä ja laatu olisivat olleet varmasti parempia. Toisaalta maamme on ollut kokoonsa nähden yksi merkittävimmistä Ukrainan tukijoista talouden alavireestä huolimatta.

K2) Miksi Venäjä ei ole onnistunut saamaan haltuunsa laajoja maa-alueita Ukrainassa?

*****

Sodan alkuvaiheessa Venäjän panssarikiilat etenivät syvälle Ukrainaan ja pääkaupunki Kiova oli uhattuna. Kriittisimpinä päivinä taisteluja käytiin Kiovan esikaupungeissa. Ukrainan saatua puolustuksensa järjestykseen tilanne muuttui ja venäläiset joukot joutuivat laajalti vetäytymään valloittamiltaan alueilta.

Syitä Venäjän heikkoon sotamenestykseen ovat:

• Virheellinen tilannearvio. Käynnistäessään hyökkäyssodan Putin kuvitteli, että Ukraina luhistuu nopeasti. Virheellisen tilannearvion taustalla vaikuttivat Venäjän tiedustelupalveluiden vääristellyt raportit, joissa vähäteltiin Ukrainan sotilaallisia suorituskykyjä ja kansan halukkuutta puolustaa maataan.
• Vähäiset joukot. Putinin oletuksista seurasi, että toiminta käynnistettiin aivan liian vähäisin joukoin suhteessa Ukrainan laajaan maa-alueeseen. Hyökkäys käynnistyi samanaikaisesti niin idässä, pohjoisessa kuin etelässäkin, joten joukot hajautuivat pitkälle rintamalinjalle. Selkeää sotilaallista painopistettä ei kyetty muodostamaan. Hyökkääville joukoille aiheutui myös jo heti sodan alkuvaiheessa mittavat tappiot, joiden korvaaminen oli haasteellista.
• Vanhanaikainen komentorakenne. Venäläisten hyökkäystä johdettiin pitkälti neuvostoaikaisin opein. Alempien komentajien aloitekyky oli puutteellista, jolloin ylemmät sotilasjohtajat joutuivat johtamaan hyökkäystä aivan etulinjassa. Tästä aiheutui mittavia avainhenkilöihin kohdistuvia tappiota.
• Juuttuminen asemasotaan. Kun Venäjän hyökkäyskyky vuonna 2022 heikkeni, ajauduttiin vähitellen asemasotaan. Keskeiseksi toiminta-ajatukseksi muodostui vastustajan voiman kuluttaminen suuntaamalla massiivinen asevaikutus sen asemiin. Sodankäynnin näkökulmasta palattiin ajatuksellisesti ensimmäiseen maailmansotaan. Pienenkin maa-alueen valtaaminen johti suuriin tappioihin.
• Aseapu. Ukrainalle suunnattu läntinen apu on ollut merkittävässä roolissa heti sodan alkumetreiltä lähtien. Ilman tätä puolustustaistelu ei olisi ollut mahdollista. Annetun avun turvin ukrainalaiset ovat kyenneet estämään laajojen maa-alueiden päätymisen Venäjän haltuun. Vuoden 2026 keväällä Venäjä hallitsee noin 20 % Ukrainaan kuuluvista maa-alueista.

K1) Miten sota Ukrainassa ja siinä menestyminen vaikuttaa Venäjän sotilaallisiin kyvykkyyksiin?

*****

Venäjä käy Ukrainassa hyökkäyssotaa jo viidettä vuotta. Sotilas- ja kalustotappiot ovat suuria ja maan sotatalous ponnistelee mittavien haasteiden parissa. Kuten kaikki sodat, tämäkin sota muokkaa sodankäynnin käytäntöjä ja aseita. Käsitys sotilaallisten kyvykkyyksien rakentumisesta muuttuu. Muutos on merkittävä, mistä toimii osoituksena droonien osuus tappioiden tuottamisessa. Vuonna 2026 yli 70 % henkilöstö- ja kalustotappioista aiheutuu drooneista.

Tilanteen vaikutuksia Venäjän sotilaallisiin kyvykkyyksiin:

• Lyhyt aikaväli. Lähitulevaisuuteen yhdistettynä käynnissä oleva sota kuluttaa merkittävästi Venäjän sotilaallista voimaa. Niin henkilö- kuin kalustotappiotkin on korvattava, jotta suorituskyvyt kyetään pitämään edes ennallaan. Erityisen haasteellista tämä on sotilasrekrytointien osalta, sillä Venäjän tappiot ovat kuukausitasolla noin 30 000 sotilasta. Ilman liikekannallepanoa vajetta on vaikea täyttää.
• Taistelukokemus. Vaikka asevoimien kokemat tappiot ovatkin suuria, syntyy sodasta vastaavasti merkittävää taistelukokemusta. Venäjä on joutunut usean vuoden ajan muuttamaan jatkuvasti toimintatapojaan kyetäkseen jatkamaan hyökkäystään. Syntyneen kokemusperustan merkitystä ei voida vähätellä, vaan se tulee heijastumaan vielä vuosien ajan sodan loppumisen jälkeen Venäjän asevoimien suorituskykyihin.
• Pitkä aikaväli. Nato-maiden näkökulmasta Venäjän sotamenestykselle tulee muodostumaan merkittävä rooli. Jos Ukraina kyetään alistaman venäläisen sotilassaappaan alle, kasvaa sotilaallinen uhka itäisten Nato-maiden rajoilla. Mikäli näin kävisi, saisi Nato pahimmassa tapauksessa vastaansa kahdesta sodassa karaistuneesta maasta muodostetut joukot (Venäjä & Ukraina). On arvioitavissa, että Putin tulisi käyttämään ukrainalaisia laajalti tulevissa sotatoimissaan.
• Johtopäätös. Venäjän sotilaallinen menestys on estettävä. Jos näin ei tapahdu, kasvavat Putinin johtaman valtion sotilaalliset kyvykkyydet sellaiseen mittaluokkaan, että ne uhkaavat koko itäistä Eurooppaa. Ydinaseilla lisättynä kyse olisi koko maanosamme ajautumisesta Venäjän vaikutusvallan alle.

J11) Mitä uhkia riippuvuus Kiinan metallivaroista aiheuttaa länsimaille?

*****

Kiina hallitsee kriittisten metallien ja mineraalien globaaleja markkinoita. Maan tuotanto- ja jalostuskapasiteetti on kansainvälisessä vertailussa aivan omaa luokkaansa. Kiinan tuottamia kriittisiä metalleja tarvitaan korkean teknologian teollisuudessa, vihreässä siirtymässä ja puolustusteollisuudessa. Esimerkkinä mainittakoon, että Kiina tuottaa yli 60 % harvinaisista maametalleista ja jalostaa vielä paljon suurempaa osuutta niistä.

Länsimaihin kohdistuvat uhat:

• Toimitusketjut. Harvinaisiin maametalleihin kuuluu yhteensä 17 kemiallista ainetta. Ne ovat kriittisiä modernille teknologialle. Esimerkiksi Eurooppa tuo yli 95 % käyttämistään harvinaisista maametalleista Kiinasta. Riippuvuus on siis Euroopan osalta kriittinen. Jos toimitusketjut häiriintyvät tai katkeavat, moni teollisuudenala joutuu suuriin vaikeuksiin.
• Painostus. Kiina on käyttänyt ja voi jatkossakin käyttää harvinaisiin maametalleihin liittyviä vientirajoituksia poliittisena painostuskeinona. Harvinaisia maametalleja käytetään muun muassa sähköautojen moottoreissa, tuulivoimaloiden kestomagneeteissa, älypuhelimissa sekä monissa kehittyneissä asejärjestelmissä. Painostuksen käyttökynnys on Kiinan kohdalla matala, jos se kokee etujensa tätä edellyttävän.
• USA: rooli. Myös Yhdysvallat on erittäin riippuvainen Kiinasta saatavista harvinaisista maametalleista. USA:lla on toki omia harvinaisten maametallien varantoja, mutta jalostusprosesseihin liittyvää osaamista ei juurikaan löydy. Se on keskittynyt Kiinaan. Taustalla vaikuttaa tilanne, missä Yhdysvaltojen oma kaivosteollisuus romahti 2000-luvun alussa Kiinan halpatuotannon seurauksena. Lyhytnäköisen kansallisen kaivospolitiikan seuraukset ovat nyt tulleet kohdattaviksi.
• Vastatoimet. Euroopan unionissa on hyväksytty kriittisiä raaka-aineita koskeva asetus. Sen tavoitteena on nopeuttaa lupaprosesseja ja lisätä maanosamme omavaraisuutta. Käytännössä merkittävän uuden kaivostoiminnan käynnistäminen on hyvin vaikeaa. Se edellyttää merkittäviä pääomasatsauksia ja kansallista poliittista sitoutumista vuosikymmeniksi eteenpäin. Toiminta on myös ristiriidassa monien ympäristöön liittyvien tavoitteiden kanssa niin kansallisesti kuin EU:n puitteissakin.

J10) Kiina harjoittaa Euroopan suunnalla ”hajota ja hallitse” -politiikkaa pyrkimällä asioimaan EU:n sijaan lähes yksinomaan sen jäsenmaiden kanssa. Mitä seurauksia tällä voi olla Suomelle?

*****

Euroopan ja Kiinan suhde on kompleksinen. Kauppasuhteet ovat taloudellisesti merkittäviä puolin ja toisin, mutta poliittisesti tilanne on kireä. Kauppatase on Euroopalle vahvasti alijäämäinen. Poliittisesti Eurooppaa hiertää erityisesti Kiinan tuki Venäjälle osana Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa. Kiina myös toteuttaa Tie ja vyö -hankkeessaan toimia, jotka koetaan uhaksi Euroopan strategiselle autonomialle. Tällaisia ovat mm. merkittävät satamaomistukset.

Seurauksia Suomelle:

• Hajota ja hallitse. Kiinan politiikan päätavoite on heikentää EU:n yhtenäisyyttä. Käytännössä tämä toteutuu solmimalla kahdenvälisiä suhteita yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa. Suomen näkökulmasta kyse on merkittävästä periaatteellisesta ongelmasta, sillä maamme painoarvo on heikko ilman EU-yhteyttä. Suomi ei myöskään ole Kiinan näkökulmasta erityisen kiinnostava maa, sillä syrjäisen sijaintimme vuoksi täällä ei ole juuri mitään tavoittelemisen arvoista. Kahdenväliselle sopimiselle on siis olemassa huonot lähtökohdat.
• EU heikkenee. Euroopan yhtenäisyyden rapauttaminen toimii Suomen intressejä vastaan. Maamme politiikassa on pyritty johdonmukaisesti päinvastaiseen lopputulokseen, mikä kuvastaa pienen maan roolia tämän päivän Euroopassa. Ilman laajapohjaista yhteistyötä ajaudutaan hyvin nopeasti tilanteeseen, jossa maailman suuret valtiot jyräävät toimillaan eurooppalaiset pienvaltiot. Tämä koskee monia asioita alkaen kansainvälisestä kaupasta ja päätyen sotilaalliseen pelotteeseen.
• Kilpailuasetelma. Kiinan toimilla on myös suora yhteys siihen, että eurooppalaiset maat voivat ajautua keskinäiseen vastakkainasetteluun. Kauppasuhteet Kiinan kanssa saattavat muodostua niin merkittäväksi tekijäksi, että niiden edistämisen nimissä ollaan valmiita hyväksymään niin EU:n heikkeneminen kuin suhteiden kiristyminen muihin maanosamme valtioihin. Puhtaasti kansallisen politiikan tekemiselle on monessa valtiossa myös aito sosiaalinen tilaus. Oikeaan äärilaitaan kuuluvien puolueiden nousu toimii tästä hyvänä esimerkkinä. Suomessa tähän suuntaan eteneminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.

J9) Miten kasvava geopoliittinen kiinnostus arktiseen alueeseen näkyy Suomen Lapissa?

*****

Geopoliittinen murros toimii keskeisenä muutosvoimana myös Suomen Lapissa. Aiemmin syrjäiseksi koettu paikka näyttäytyy nyt ja tulevaisuudessa merkityksellisenä. Venäjän sotilastukikohtien läheisyys Kuolan nimimaalla voimistaa tätä vaikutelmaa yhdessä kiristyneen turvallisuustilanteen kanssa. Puolustusliitto Nato vahvistaakin parhaillaan pohjoista ulottuvuuttaan, minkä heijastusvaikutukset näkyvät myös Suomen Lapissa.

• Sotilaallinen toiminta. Suomen Nato-jäsenyys ja käytännön puolustusyhteistyö lisäävät Puolustusvoimien ja liittolaisten läsnäoloa alueella. Lapissa pidetään säännöllisesti kansainvälisiä sotaharjoituksia, jotka ulottuvat myös Norjan puolelle. Myös Rovajärven ampumaleirialue on monikansallisessa käytössä. Kasvava sotilaallinen aktiivisuus edellyttää myös investointeja uuteen infrastruktuuriin.
• Raaka-aineet ja energia. Arktisen alueen yleinen merkitys lisääntyy ilmastonmuutoksen ja resurssikilpailun myötä. Suomen Lapissa on merkittäviä mineraalivaroja, joille on globaalia kysyntää. Niiden hyödyntämisessä ollaan kuitenkin ottamassa vasta ensiaskeleita. Lisäksi Suomen Lapista löytyy mahdollisuuksia edistää vihreää siirtymää uusiutuvan energian tuotannon myötä.
• Matkailu. Lapin nousu geopolitiikan keskiöön ei heijastu negatiivisesti alueen matkailuun – ehkäpä jopa päinvastoin. Vuonna 2025 Lapissa toteutui 5,5 miljoonaa yöpymistä maksullisessa majoituksessa. Määrä on merkittävä, ja kasvua edellisvuoteen verrattuna on noin seitsemän prosenttia. Pelkästään Rovaniemellä yöpyjiä oli 1,6 miljoonaa, joka on 16 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Matkailun kasvu toimii merkittävänä tekijänä alueen kaikessa kehityksessä.

J8) Miksi hybridisodankäynti uhkaa Itämeren aluetta?

*****

Itämeren alueen lähihistoria on täynnä hybridivaikuttamista. Datakaapeleita ja kaasuputkia katkeilee, venäläiset sotilaskoneet lentävät naapurimaiden ilmatilassa, tunnistamattomia drooneja havaitaan kriittisten kohteiden tuntumassa ja Venäjän varjolaivasto aiheuttaa lukuisia muita riskejä. Maarajoilla kolmansien maiden paperittomia siirtolaisia tulee sankoin joukoin kohti länttä ja parempaa tulevaisuutta. Kaikki nämä uhat säilyvät jatkossakin, mutta miksi?

• Valtapolitiikka. Hybridisodankäynti on osa Venäjän harjoittamaa valtapolitiikkaa. Maa pyrkii kaikilla toimillaan saamaan otteen läntisestä Euroopasta ja siihen tarkoitukseen hybridioperaatiot ovat hyvin käyttökelpoisia. Niitä peittää useimmissa tapauksissa epämääräisyyden varjo, jolloin syyllisen osoittaminen vaikeutuu ja käy usein jopa mahdottomaksi. Perinteisen poliisitutkinnan keinoin maaliin ei yleensä päästä.
• Konkreettiset hyödyt. Venäjän toteuttamat hybridioperaatiot voivat näyttää yksittäistapauksin tarkasteltuina irrallisilta toimenpiteiltä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan usein niillä tavoitellaan myös konkreettisia hyötyjä. Esimerkiksi merikaapelien katkomisella testaan vaikutuksia kohdemaissa, mutta myös vastustajan kykyä rakentaa korvaavia järjestelyjä. Aseelliseen hyökkäyksen yhdistettynä voidaankin jatkossa katkoa yhden kaapelin sijaan kymmenen hyvin lyhyessä ajassa. Vaikutukset olisivat tuolloin tuhoisia.
• Elämänlanka. Lännessä unohtuu usein, että Venäjä katsoo Itämeren aluetta myös elämänlankanaan maailman merille. Maan fossiilienergiaan nojaava ulkomaankauppa on erittäin riippuvainen Suomenlahden pohjukan satamakapasiteetistä. Samoin on myös Pietarin alueen muu logistiikka, vaikkakin kaupunkia kyetään huoltamaan myös rautateitse. Pietarin turvallisuus nähdään Kremlissä keskeisenä asiana Itämeren turvallisuuteen liittyen.

J7) Miksi Ahvenanmaa on tärkeä Itämeren turvallisuudelle?

*****

Ahvenanmaa on Suomelle kuuluva ruotsinkielinen itsehallintoalue (maakunta). Sen erityispiirteenä on demilitarisointi rauhan aikana. Tämä asetelma on vahvistettu kansainvälisin sopimuksin. Ahvenanmaan turvallisuuspoliittinen asema on laajalti keskusteluissa muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. Maakunta on osa EU:ta, mutta ei kuulu sen arvonlisäveroalueeseen. Tämän erityispiirteen lisäksi alueella on voimassa erityinen kotiseutuoikeus kiinteistöjen omistamisessa.

Ahvenanmaan merkitys Itämeren alueen turvallisuudelle perustuu:

• Strategiseen sijaintiin. Ahvenanmaan sijainti keskellä pohjoista Itämerta mahdollistaa kulkuyhteyksien kontrollin sekä Suomenlahdelle että Pohjanlahdelle. Alueen hallinnalla on vaikutuksensa niin Suomen kuin Ruotsinkin mahdollisuuksiin käyttää satamakapasiteettiaan ulkomaille suuntautuvaan kauppaan.
• Demilitarisointiin. Asevoimien pysyvä läsnäolo ei ole rauhan aikana mahdollista saarimaakunnassa. Tämä johtaa siihen, että alueelle muodostuu sotilaallinen tyhjiö, joka odottaa täyttymistään. Demilitarisointi houkuttelee etenkin venäläisiä sotilasoperaatioon, jossa Ahvenanmaa otettaisiin haltuun nopealla ja hyvin varhaisessa eskalaatiovaiheessa toteutetulla iskulla. Demilitarisointi vahvistaa eskalaation mahdollisuutta.
• Tietoliikenneyhteyksiin. Merkittävä osa Suomesta länteen kulkevista tietoliikenneyhteyksistä on toteutettu Ahvenanmaan kautta. Niiden suojaaminen konfliktin varhaisessa vaiheessa on haasteellista demilitarisoinnin vuoksi. Yhteyksien laajamittainen katkeaminen aiheuttaisi muualla Suomessa vaikean tilanteen.
• Tukholman läheisyyteen. Ahvenanmaan pääsaari sijaitsee erittäin lähellä manner-Ruotsia – etäisyys on vain noin 40 km. Myös Ruotsin pääkaupunki, Tukholma, sijaitsee varsin lähellä. Voidaan perustellusti väittää, että Ahvenanmaa näyttelee erityistä roolia myös Ruotsin turvallisuuspoliittisessa kentässä. Suomi ja Ruotsi ovatkin jo pitkään tehneet käytännön sotilasyhteistyötä Ahvenanmaan puolustamiseksi kriisitilanteissa.

J6) Miten Venäjän ulkopoliittinen linja on muuttunut ja miten muutos on näkynyt 2000-luvulla?

*****

Venäjän ulkopolitiikka on muuttunut 2000-luvulla yhteistyöhakuisuudesta aggressiiviseksi suurvaltapyrkimykseksi. Muutos kytkeytyy Vladimir Putinin nousuun maan presidentiksi. Venäjän keskeisenä tavoitteena on horjuttaa länsimaista järjestystä ja palauttaa vaikutusvalta Euroopan itäisissä osissa. Erityisesti fossiilienergian myynnistä saadut vientitulot ovat mahdollistaneet voimapolitiikan esiinmarssin.

Muutoksella tavoitellaan seuraavaa:

• Paluu menneisyyteen. Putinin johtama Venäjä kokee olevansa suuren Neuvostoliiton perillinen, joka taistelee länsimaista vaikutusvaltaa vastaan. Länsi maalataan venäläisessä propagandassa korruptoituneeksi ja muutenkin turmeltuneeksi yhteisöksi, jossa perinteiset arvot ovat uhattuina. Ulkopolittiikassaan Venäjä pyrkii kahdenväliseen kanssakäymiseen erityisesti sellaisten eurooppalaisten valtioiden kanssa, joissa laitaoikeisto on vallassa. Näitä ovat edustaneet mm. Unkari ja Slovakia.
• Suurvalta-asema. Neuvostoliiton hajoaminen ja 1990-luvulla vallinnut kansallisen heikkouden aikakausi ovat vaikuttaneet vahvasti Venäjän ulkopolitiikassa. Maa on pyrkinyt aktiivisesti eroon lähimenneisyyden traumoista ja yrittää asemoida itsensä yhdeksi maailman valtakeskukseksi. Ulkopolitiikan keskeinen tehtävä on ollut Yhdysvaltain hegemonian vastustaminen. Presidentti Trumpin toisella virkakaudella tämän ulkopoliittisen linjan toteuttaminen on kuitenkin muuttunut keinovalikoiman suhteen.
• Liittolaiset. Venäjä on tiivistänyt yhteistyötä erityisesti Kiinan kanssa. Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä maista on tullut strategisia liittolaisia. Lisäksi Venäjä on mukana BRICS-yhteistyössä ja Kiinan johtaman Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) toiminnassa. Uusien kumppanuuksien kautta pyritään edistämään Venäjän suurvalta-aseman palauttamista ja vähentämään Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa.
• Energiapolitiikka. Venäjä elää fossiilienergiasta, mutta energiapolitiikkaa käytetään myös ulkopolitiikan tekemisen välineenä. Riippuvuuksien rakentaminen on tässä valtapelissä keskeisessä roolissa. Asetelma kyettiin pitkälti toteuttamaan esimerkiksi keskisen Euroopan suunalla ennen Ukrainassa käynnistynyttä sotaa. Energiariippuvuuksien purkaminen on ollut vaikea ja aikaa vievä prosessi. Tämä on koettu esimerkiksi Saksassa – liittokansleri Merkelin visiottomuudesta kärsitään maassa edelleen.

J5) Miten Yhdysvaltain poliittisen linjan muuttuminen Trumpin toisella presidenttikaudella on muuttanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa?

*****

Keväällä 2026 Trumpin toista presidenttikautta on edetty reilu vuosi. Tuohon vuoteen mahtuu monia tapahtumia, jotka eivät ole olleet Euroopalle myönteisiä. On käynyt selväksi, ettei Trump arvosta perinteistä liittolaissuhdetta, vaan pyrkii hajottamaan Euroopan yhtenäisyyttä. Suhteita yksittäisiin Euroopan maihin rakennetaan tapauskohtaisesti. Suomen turvallisuuspoliittista asemaa tulee kuitenkin tarkastella osana transatlanttisten suhteiden laajempaa muutosta – ei kahdenvälisenä kysymyksenä.

• Venäjä. Trumpin johtama USA ei näytä pitävän Venäjää merkittävänä uhkana Euroopan suunnalla. Tämä heijastuu tapaan, jolla Yhdysvallat suhtautuu esimerkiksi Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan. Kyseessä on syvä ristiriita, sillä Euroopan ainoa sotilaallinen uhka kumpuaa Venäjän aggressiivisista toimista. Suomen osalta tilanne on ongelmallinen – jäsenyys Natossa ja kahdenvälinen DCA-sopimus USA:n kanssa on toteutettu nimenomaisesti Venäjän muodostamaa uhkaa vastaan.
• Nato. Puolustusliiton poliittinen rapauttaminen näyttää myös olevan vahvasti presidentti Trumpin agendalla. Säännölliset Nato-vastaiset ulostulot ovat arkipäivää. Tilanne kriisiytyi erityisesti Hormuzinsalmen sulkeutuessa USA:n Iraniin toteuttaman sotilasoperaation seurauksena. Trumpin vaatimukset Nato-liittolaisten tulosta apuun eivät kohdanneet Euroopassa vastakaikua. Tämä vahvisti Yhdysvaltojen erittäin kielteistä suhtautumista puolustusliittoon.
• Joukot Euroopassa. Yhdysvalloilla on Euroopassa merkittävä määrä joukkoja. Niiden mittava vähentäminen vaikuttaisi välittömästi Suomenkin turvallisuuspoliittiseen asemaan. Erityisen haavoittuvaksi muutos tekisi Baltian ja koko Itämeren suunnan. Baltiassa eletään muutenkin vaikeassa tilanteessa suhteessa Venäjän muodostamaan sotilaalliseen uhkaan. Trumpin uhkaukset joukkojen vetämisestä pois on syytä huomioida niin Naton sotilaallisessa suunnittelussa kuin Suomessakin. Muutosnopeus voi yllättää eurooppalaiset valtiot.
• Arktinen alue. Pohjoiset alueet ovat nousseet merkittävään rooliin Trumpin toisen presidenttikauden aikana. Erityisesti tämä on näkynyt Grönlannissa, jonka Trump tahtoo osaksi Yhdysvaltoja. Tilanne kärjistyi vahvasti jo vuonna 2025, eikä umpikujasta näytä olevan kunniallista ulospääsyä. Samaan aikaan sekä Venäjä että Kiina pyrkivät vahvistamaan asemaansa pohjoisessa. Arktiseen alueeseen liittyvä laajempi kehitys heijastuu myös Suomeen ja heikentää turvallisuustilannetta.

J4) Suomi ja Ruotsi hakivat kiireellä Nato-jäsenyyttä toukokuussa 2022. Miksi jäsenyyteen johtanut prosessi kesti Suomen kohdalla noin vuoden ja Ruotsin kohdalla peräti lähes kaksi vuotta?

*****

Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä yhtä aikaa toukokuussa 2022. Suomesta tuli jäsen 4. huhtikuuta 2023, mutta Ruotsin jäsenyys toteutui vasta 7. maaliskuuta 2024. Alkuvaiheen lähtökohtana oli edetä maaliin samanaikaisesti, mutta aikataulu muuttui. Syyt olivat seuraavat:

• Käytäntö. Nato-jäsenyyden toteutuminen edellyttää, että kaikkien jäsenmaiden parlamenttien on hyväksyttävä uudet hakijat. Vuonna 2022 jäsenmaita oli 30, joten puhtaasti poliittishallinnollisena prosessinakin jäsenyyden toteutuminen edellyttää pitkähköä käsittelyaikaa. Eri maiden käytännöt poikkeavat sen suhteen, miten jäsenyysasiat ylipäätään päätyvät parlamenttien päätöksentekoon. On huomioitava, ettei jäsenhakemusten käsittelyä Nato-maiden piirissa oltu koskaan ennen toteutettu sodan uhan alla.
• Suomi. Oman maamme kohdalla ei voida puhua jäsenyysprosessin merkittävästä viivästymisestä. Ratifiointi eteni verraten nopeasti, vaikka Turkki ja Unkari viivästyttivätkin sisäisiä käsittelyprosessejaan jonkin verran. Turvallisuuteen liittyvät paineet, jotka Suomessa tuolloin vallitsivat, saattoivat kuitenkin vaikuttaa sellaisen kuvan muodostumiseen, että jäsenyyden ratifiointi oli hidasta.
• Ruotsi. Suurin osa Nato-maista ratifioi Ruotsin jäsenyyden nopeasti vuoden 2022 aikana. Vain Turkki ja Unkari eivät toimineet, vaan siirsivät päätöksentekoa. Turkin kohdalla kysymys oli ongelmista, jotka liittyivät Ruotsiin muuttaneisiin kurdeihin. Turkki katsoi, että Ruotsi tuki näin kansainvälistä terrorismia. Turkin parlamentti hyväksyi kuitenkin jäsenyyden tammikuussa 2024. Unkari maa jäi viimeiseksi Nato-maaksi, jossa Ruotsin jäsenyys hyväksyttiin. Syyt liittyivät Turkin kantoihin sekä pyrkimykseen saada lisää EU-rahoitusta. Unkari ratifioi Ruotsin jäsenyyden helmikuussa 2024.

J3) Mahdollisessa aseellisessa konfliktissa Venäjän kiinnostus kohdistuu vahvasti Baltian maiden haltuunottoon. Arvioi Baltian maiden turvallisuustilannetta.

*****

Baltian maiden (Viro, Latvia ja Liettua) turvallisuustilanteeseen vaikuttaa Venäjä ja sen muodostama sotilaallinen uhka. Toisen maailmansodan ja kylmän sodan loppumisen välisenä aikana Baltian maat olivat miehitettyjä ja kuuluivat Neuvostoliitoon. Maiden itsenäistyttyä niihin kaikkiin jäi venäläistaustaunen vähemmistö.

Baltian maiden turvallisuustilanne kuvautuu tällä hetkellä seuraavasti:

• Yleiskuva. Turvallisuuden yleiskuva on vakaa. Alueellisia jännitteitä kuitenkin esiintyy Venäjän vastaisilla maarajoilla Ukrainassa käynnissä olevan sodan vuoksi. Kaikki kolme Baltian maata ovat Naton jäseniä, mikä muodostaa vastavoiman Venäjän mahdolliselle aggressiolle. Pelotteen riittävyydestä ei voida esittää varmoja tulkintoja.
• Viro. Suurimpana turvallisuusriskinä näyttäytyy tällä hetkellä Venäjän hybridivaikuttaminen ja sabotaasiyritykset. Viron suojelupoliisi on ollut aktiivinen ja paljastanut vuoden 2026 alkupuolella useita Venäjän agentteja. Erityinen huoli kohdistuu Viron itäosiin, jossa asuu laajalti venäläisperäistä väestöä. Narvan kaupungin on ennustettu olevan eskalaation keskiössä, jos Venäjä päättää käyttää asevoimaa Viron suunnalla.
• Latvia. Maa otti vuonna 2024 uudelleen käyttöön asevelvollisuuden 16 vuoden tauon jälkeen. Puolustukseen satsataan merkittävästi, ja vuonna 2024 puolustusbudjetti olikin noin 3,3 % BKT:sta. Suurimpana kansallisena turvallisuusuhkana nähdään Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen toiminta Latvian alueella. Noin ¼ maan väestöstä luokitellaan etnisesti venäläistaustaisiksi.
• Liettua. Myös Liettua on palauttanut asevelvollisuuden ja investoi voimakkaasti asevoimiinsa. Maan sijainti kapeassa Suwalkin käytävässä tekee Liettuan asemasta vaikean aseellisessa konfliktissa. Nato-maista Saksa on sitoutunut vahvasti Liettuan puolustamiseen sijoittamalla maahan noin 5 000 sotilaan prikaatin. Liettuan raja-alue Valvo-Venäjän suuntaan altistuu jatkuvalle välineellistetyllä maahantulolle.

J2) Mitä vaihtoehtoisia kuljetusreittejä Suomen tavaratuonnille on löydettävissä, jos Itämeri suljetaan?

*****

Itämeren sulkeutuminen meriliikenteeltä muodostaisi logistiikalle ja huoltovarmuudelle katastrofaalisen tilanteen. Tunnettua on, että noin 95 prosenttia Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista kulkee meriteitse. Skenaario, jossa Itämeri ei ole käytettävissä normaalisti, on samalla sekä realismia että logistinen painajainen. Vaihtoehtoisia kuljetusreittejä löytyy vain vähän ja niidenkin kapasiteetti jää rajalliseksi.

• Pohjanlahti. Itämeren sulkeutuminen meriliikenteeltä tapahtuisi Venäjän toteuttamien sotilaallisten toimien seurauksena. Keinot voisivat olla monet, mutta erityisesti vahva miinauhka toimisi hyvänä pidäkkeenä kauppameriliikenteelle. Syyllisen osoittaminen muodostuisi myös haasteeksi, sillä miinoja voidaan laskea esimerkiksi sukellusveneestä. Venäläisten pääsy Pohjanlahdelle olisi kuitenkin estettävissä, joten Suomen ja Ruotsin välistä laivaliikennettä voitaisiin harjoittaa siellä.
• Tornio. Lyhyin maayhteys Ruotsiin on Tornion kautta. Koko Suomen huoltaminen ajoneuvokalustolla vain yhden tieyhteyden kautta ei olisi kuitenkaan mahdollista. Järjestely myös edellyttäisi, että maahamme tulossa oleva tavara purettaisiin laivoista esimerkiksi Ruotsin Pohjanmeren puoleisissa satamissa ja kuljetettaisiin koko naapurimaamme halki aina Haaparantaan asti. Logistinen painajainen ruotsalaisille.
• Narvik. Norjan satamista Narvik on ainoa, josta käsin voitaisiin toimittaa tavaraa Suomeen. Logistiikka kulkisi pitkälti rautateitse halki pohjoisen Ruotsin, mistä se päätyisi Suomeen. Haasteen muodostaa Suomen muista Euroopan maista poikkeava raideleveys, joka on peruja tsaarin ajan venäläisestä standardista. Tähän ongelmaan on kuitenkin löydettävissä teknisiä ratkaisuja, jos niitä laajemmassa mittakaavassa joskus tarvitaan.
• Lentorahti. Globaalisti toimivaa lentorahtia voitaisiin hyödyntää myös Suomen logistiikkatarpeisiin. Laivarahtiin verrattuna olemattoman hyötykuorman vuoksi lentorahti ei voisi tulla kyseeseen kuin joidenkin kriittisten komponenttien tai esimerkiksi aseiden kohdalla. Lentorahdin kustannukset ovat erittäin korkeita, mutta Suomen maantieteellisesti kattava lentoasemaverkosto mahdollistaa tavarantoimitukset lähelle käyttäjiä.

J1) Arvioi Suomen geopoliittista asemaa.

*****

Suomi on historiallisesti sijainnut aina idän ja lännen saranakohdassa. Geopoliittinen sijaintimme on asettanut maan monesti hyvin haastavaan tilanteeseen, jossa on tasapainoiltu Venäjän suuntaan. Suomalaiset ovat kuitenkin identifioineet itsensä jo pitkään osaksi länttä ja sen edustamaa demokraattista yhteisöä.

• Muutos. Suomen geopoliittinen asema koki historiallisen muutoksen, kun siirryimme sotilaallisesta liittoutumattomuudesta Naton jäseneksi vuonna 2023. Kansainvälistä sotilasyhteistyötä oli konkreettisesti harjoitettu tätä ennen ainoastaan jatkosodan vuosina saksalaisten kanssa. Tuolloinkin virallinen Suomi katsoi olevansa lähinnä Saksan kanssasotija. Käytännössä liittolaisuussuhde oli kuitenkin olemassa.
• Pitkä maaraja. Suomen pitkä itäraja ja siihen liittyvä geopoliittinen näkymä ovat kokeneet muutoksen Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Rajaa ei voida enää pitää vain valtioiden välisenä jakolinjana. Kyseessä on nyt myös Euroopan unionin ja Naton itäraja, jossa länsi konkreettisesti kohtaa Venäjän. Rajalle rakennetulla uudella esteaidalla on sekä symbolinen että myös käytännön merkitys.
• Itämeren alue. Jännitteet ovat kasvaneet Itämerellä monista syistä, jotka kaikki liittyvät kuitenkin Venäjään. Ukrainassa käynnissä olevan sodan iskut ovat levinneet Suomenlahden itäiseen pohjukkaan, jossa sijaitsee kaksi suurta öljyn vientiterminaalia. Ukrainaa iskee niihin drooneillaan säännöllisesti. Lisäksi öljykuljetuksiin tarvittavan varjolaivaston toiminta on aiheuttanut useita kaapelirikkoja Itämeren alueella. Ne liittyvät hybridisodankäyntiin.
• Arktinen alue. Pohjoisten alueiden merkitys on noussut vahvasti agendalle suurvaltasuhteissa. Tilanteen heijastuu myös Suomen Lappiin ja laajemmin Norjan sekä Ruotsin pohjoisiin alueisiin. Kuolan nimimaa on Venäjälle elintärkeä, ja maa näyttää olevan valmis toimiin etujensa suojaamiseksi. Tästä seuraa monia turvallisuuspoliittisia paineita kaikille kolmelle Pohjoismaalle.

H8) Miten kognitiivisessa sodankäynnissä pyritään vaikuttamaan ihmismieleen?

*****

Kognitiivisen sodankäynnin tavoitteena on muokata ihmisten ajattelua, horjuttaa päätöksentekokykyä ja muuttaa käyttäytymistä. Tämä toteutetaan laajapohjaisen informaatiovaikuttamisen avulla. Toiminnalla pyritään neutralisoimaan kohde ilman fyysistä voimankäyttöä. Keinot ovat tilannesidonnaisia.

Kognitiivisella sodankäynnillä vaikutetaan ihmisiin seuraavasti:

• Tilannetietoisuuden hämärtäminen. Kognitiivisessa sodankäynnissä hyödynnetään psykologiaa, teknologiaa ja tietoa, joilla kohderyhmän kyky ymmärtää tilanne sumenee. Epäselvyys synnyttää puolestaan sekasortoa, joka palvelee tavoiteltuja päämääriä. Vaikuttaminen voi kohdistua johonkin ryhmään, organisaatioon tai laajassa mittakaavassa kokonaiseen valtioon.
• Ajattelun ohjaaminen. Kohteeseen vaikutetaan siten, että se saadaan toimimaan halutulla tavalla. Tämä voi koskea esimerkiksi tilanteita, joissa kohdevaltioon on päätetty hyökätä asevoimin. Erilaisilla ihmismieleen vaikuttavilla informaatio-operaatioilla tilanne voidaan saada näyttämään siltä, että vastarinta olisi toivotonta. Näin on mahdollisuus päästä päämäärään jopa ilman fyysistä voimankäyttöä.
• Yleinen epävakauttaminen. Epävakauden tuottamisessa merkittävimpiä kohteita ovat yhteiskunnat. Niiden sisäisen yhtenäisyyden murentaminen, luottamuksen heikentäminen ja ristiriitojen lietsominen ovat tavoitelistauksen kärjessä. Yleinen epävakauttaminen on sotaa edeltävään vaiheeseen liittyvää toimintaa, jota erityisesti Venäjä harjoittaa laajalti.
• Päätöksenteon horjuttaminen. Kyky tehdä vaikeitakin päätöksiä on selviytymisen perusedellytys erilaisissa kriiseissä. Tämä on tunnetusti vaikeaa länsimaisissa demokratioissa toimiville poliitikoille. Niinpä vastustaja pyrkiikin aiheuttamaan hämmennystä ja epävarmuutta halvaannuttaakseen poliittisen päätöksentekokyvyn. Tässä onnistuminen riippuu monesta tilannetekijästä, joista tärkeimmät liittyvät päätöksentekijöiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
• Toimintaan vaikuttaminen. Konkreettiseen toimintaan vaikuttaminen on kognitiivisessakin sodankäynnissä haasteellista. Jos päätöksenteko toimii vaikeissakin tilanteissa, jää ainoaksi vaihtoehdoksi vaikutuksen suuntaaminen itse toimijoihin. Joko suoraan tai välillisesti. Esimerkkinä voisi toimia tilanne, jossa sodan ajan puolustusvoimiin kuuluvia joukkoja olisi perustettu aseellisen hyökkäyksen uhan alla. Hyökkääjän intressissä olisi tuolloin vaikuttaa puolustajan motivaatioon joko suoraa tai kotirintaman kautta. Tavoitetta kohti edettäisiin rakentamalla julkisuuskuvaa toivottomasta puolustustaistelusta musertavan ylivoiman edessä.

H7) Mitä eettisiä ongelmia liittyy tekoälypohjaisiin ja autonomisiin asejärjestelmiin?

*****

Autonomiset asejärjestelmät (LAWS, Lethal Autonomous Weapon Systems) pystyvät valitsemaan kohteensa ja iskemään niihin ilman ihmisen vaikutusta. Näitä ei ole laajalti käytössä, mutta autonomisten asejärjestelmien voidaan olettaa yleistyvän nopeasti tekoälynkehityksen myötä. LAWS-järjestelmien käyttöön liittyy merkittäviä ongelmia, joista alla lyhyt listaus.

• Vastuu. Autonominen asejärjestelmä voi tehdä virheitä, jolloin iskun kohteeksi joutuvat sotilaiden sijaan siviilit. Tällä hetkellä ei ole selvää käsitystä siitä, kuka kantaa vastuun virheistä. Periaatteessa voidaan syyttää algoritmin laatijaa, asevalmistajaa tai asejärjestelmän käytöstä vastannutta sotilaskomentajaa. Selvää on, että LAWS-järjestelmien käyttöönoton myötä kuvattu tilanne tulee joskus kohdattavaksi. Siksi olisi tärkeää ratkaista vastuukysymykset mahdollisimman yksiselitteisesti jo ennalta.
• Inhimillisyys. Sodankäynnissä on tähän asti aina ollut läsnä myös inhimillinen elementti – jopa kaikkein vaikeimmissakin tilanteissa. Automaattisten asejärjestelmien myötä tämä ominaispiirre poistuu ja tilalle astuu konelogiikka. Se toimii juuri niin inhimillisesti tai epäinhimillisesti kuin algoritmin kirjoittaja on tarkoittanut.
• Sodan säännöt. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei esimerkiksi sotilaiden erottaminen siviileistä ole kaikissa tilanteissa mitenkään mahdollista. Päätös elämästä ja kuolemasta siirretään koneelle. Siltä puuttuu inhimillinen myötätunto, moraalinen harkinta ja kyky ymmärtää kulloisenkin tilanteen inhimillinen konteksti. Siviileitä tulee kuolemaan LAWS-asejärjestelmien yleistymisen myötä, jolloin kohdattavaksi tulevat sotaa normittavat kansainväliset säännöt.
• Asevoiman käyttökynnys laskee. Autonomiset asejärjestelmät vähentävät merkittävästi omien sotilaiden riskiä kuolla aseellisissa operaatioissa. Tämä tulee laskemaan asevoiman käyttökynnystä, mikä puolestaan arkipäiväistää sodan. On arvioitavissa, että aseita käytetään jatkossa entistä useammin etenkin suurvaltapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Maailmasta tule aiempaa epävakaampi ja turvattomampi paikka kaikille ihmisille.

H6) Miten robotiikan ja tekoälyn nopea kehitys näkyy työelämässä?

*****

Robotiikka ja tekoäly (AI) muuttavat työelämää nopeasti. Ne vaikuttavat jo nyt moniin toimialoihin ja leviämisvauhti kiihtyy. Käytännössä monet työtehtävät automatisoituvat, mistä seuraa myönteisiä vaikutuksia tuottavuuden kehittymiseen. Monet perinteiset työpaikat katoavat, mutta tilalle syntyy myös uusia. Muutoksessa mukana pysyminen edellyttää työntekijöiltä monessa tapauksessa aivan uudenlaista osaamista.

• Tietotyö. Tällä hetkellä tekoäly ja robotit tekevät jo rutiininomaisia, fyysisiä tai toistuvia tietotyön tehtäviä. Esimerkiksi erilaisten etuisuushakemusten käsittelyssä käytetään automatisoituja järjestelmiä. Onnistuminen edellyttää, että tehtävän suorittamiseen liittyvät kriteerit kyetään määrittämään riittävän tarkoin. Inhimillistä harkintaa ei automatisoiduissa järjestelmissä kyetä hyödyntämään.
• Teollisuustyö. Robotiikan käyttö on ollut arkipäivää valmistavassa teollisuudessa jo pitkään – esimerkkeinä hitsausrobotit. Myös erilaisessa kokoonpanotyössä on mahdollista hyödyntää robotteja. Yhteistä teollisuusrobotiikalle on toimintaympäristön muuttumattomuus. Mitä stabiilimpi se on, sitä helpompaa on tuottaa teollisuusrobotteja ohjaavat algoritmit.
• Logistiikka. Robotiikan käyttö logistiikassa heijastuu erityisesti toimitusketjujen optimointiin. Robotit hoitavat materiaalinsiirtoja, keräilyä ja hyllytystä. Mobiilirobotit voivat monessa tapauksessa liikkua itsenäisesti suurissakin varastotiloissa. Ilman kuljettajaa kulkevat ajoneuvot ovat lähitulevaisuudessa yleistymässä tavarankuljetuksissa. Tekoäly mahdollistaa logistiikkaketjun virtuaalisen mallintamisen, optimoinnin ja riskien minimoinnin.
• Palvelut. Jo tälläkin hetkellä erilaiset chatbotit tarjoavat 24/7 asiakaspalvelua. Niiden kehittyessä ongelmanratkaisukyky paranee ja ihmistä tarvitaan entistä vähemmän vastaamaan asiakkaiden esittämiin kysymyksiin. Terveydenhuollossa robotit auttavat jo nyt esimerkiksi kirurgiassa ja kuntoutuksessa. Jatkossa käyttömahdollisuudet moninkertaistuvat.

H5) Sosiaalisen median alusta TikTok on kiinalaisessa omistuksessa. Miten Kiina voi hyödyntää TikTokia vaikuttamisen välineenä?

*****

TikTok on globaalisti toimiva sosiaalisen median palvelu, jossa käyttäjät voivat luoda, jakaa ja katsella lyhyitä videoita. Palvelun omistaa kiinalainen teknologiayritys ByteDanc. TikTok tunnetaan ”For You” -syötteestään, joka suosittelee sisältöä kunkin käyttäjän henkilökohtaisten mieltymysten perusteella.

Seuraavassa on listattu TikTokiin liittyviä riskejä.

• Tietovuodot. Kansallisen lainsäädännön mukaan kiinalaisten yritysten on avustettava maan tiedusteluviranomaisia. Tämä mahdollistaa sen, että Kiinan viranomaisilla on periaatteellinen pääsy TikTokin käyttäjätietoihin. Tiedonsiirtoja on myös tapahtunut. Esimerkiksi EU määräsi vuonna 2025 TikTokin maksamaan 550 miljoonan euron sakot tietoturvarikkeiden vuoksi. Alustan tekemät datasiirrot Kiinaan rikkoivat EU:n tiukkoja tietosuoja-asetuksia
• Manipuloivat algoritmit. TikTokin käyttämien algoritmien epäillään suosivan laajalti Kiinan valtion etujen mukaisia sisältöjä. Vastaavasti algoritmit sensuroivat sellaisia aiheita, jotka koetaan maan kommunistijohdossa arkaluoteisiksi. Järjestelyllä muokataan käyttäjän saamaa kuvaa ympäröivästä maailmasta. Esimerkiksi suomalaisnuorille TikTok on tutkimusten mukaan pääasiallinen uutislähde, joten algoritmien manipuloinnille muodostuu huomattava merkitys.
• Käyttäjän seuranta. TikTokin tiedetään tunnistavan esimeriksi maisemia kuvasisältöjen perusteella. Tästä seuraa, että TikTok tietää, missä käyttäjä viettää esimerkiksi lomiaan ja millä kaduilla hän liikkuu. TikTokissa yksityisviestitkään eivät ole turvassa, vaan voivat päätyä vääriin käsiin. On havaittu, että sovelluksen sisäisessä selaimessa Tiktok pystyy seuraamaan käyttäjän toimintaa, kuten näppäimistön käyttöä tai näytön näpäytyksiä.
• ”Minäkuvaan” vaikuttaminen. Tiktok on ottanut käyttöön ainakin joissain puhelimissa automaattisesti päällä olevan filtterin, joka silottelee kasvot, kun sovelluksen kameran avaa. Filttereiden käyttö muokkaa ihmisten minäkuvaa, tiesimme niiden käytöstä tai emme.

H4) Mitä keinoja yksittäisellä kansalaisella on arvioida informaation luotettavuutta?

*****

Lähdekritiikki on merkittävässä roolissa digitaalisessa yhteiskunnassa. Sillä varmistetaan tiedon oikeellisuus, ajantasaisuus ja puolueettomuus. Luotettavuutta on mahdollista arvioida useiden eri tekijöiden avulla, mutta perustan arvioinnille muodostavat arvioitsijan omat valmiudet. Aktiivisessa levityksessä olevan disinformaation aikakaudella lähdekritiikin merkitystä ei voida korostaa liikaa.

Ohessa on listattu kysymyksiä, joita arviointityössä kannattaa käyttää:

• Kuka julkaisut? Julkaisijalla on merkitystä. Mitä tunnetumpi taho on kyseessä, sitä paremmin voidaan informaatioon luottaa. Erityinen painoarvo on luonnollisesti yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla, mutta usein myös perinteinen media tuottaa luotettavaa sisältöä. Median osalta on kuitenkin varmistuttava siitä, onko kyseessä julkaisijan oma tuotos vai kenties jonkun toisen mediatalon tekele. Yleensä tämä käy tekstistä ilmi ja tuolloin onkin paikallaan käydä tutkimassa myös alkuperäinen tuotos. Näin siksi, että toimittajat sisällyttävät julkaisuihinsa yleensä aina myös joukon omia tulkintojaan esille nostetusta teemasta.
• Miksi julkaistu? Julkaistun informaation tarkoituksella on myös merkitystä. Kaupalliseen käyttöön laadittu teksti palvelee markkinointia, mutta huonosti mitään muita tietotarpeita. Yleisinformatiiviset tekstit ovat puolestaan suhteellisen helppoja tunnistaa. Merkitystä muodostuu lisäksi sille, onko julkaisussa viitattu muihin tietolähteisiin. Jos on, vierailu lähdeviittauksen kohteessa joko vahvistaa tai heikentää julkaisuun yhdistyvää luottamuksen tunnetta.
• Mitä julkaistu? Yksinkertaisin tapa selvittää tätä kysymystä on vastauksen etsiminen kysymykseen, käsitteleekö teksti aihetta laaja-alaisesti vai pelkästään yhtä näkökulmaa korostaen. Jälkimmäistä käyttävät kaikki ne, jotka ovat liikkeellä puhtaassa propagandatarkoituksessa. Logiikka riippumatta siitä, onko kyseessä kaupallinen intressi tai poliittinen agenda. Kummassakin tapauksessa vedotaan yleensä ihmisen tunteisiin, joskin eri lähtökohdista. Myyntityössä toimii positiivisuus ja politiikassa vastakkainasettelu.
• Milloin julkaistu? Ajankohdallakin on merkityksensä. Digitaalisuuden aikakaudella informaatio vanhenee nopeasti, jolloin siihen kohdistuu jatkuva päivitystarve. Tämän toteutuminen ei ole itsestäänselvyys, sillä se edellyttää esimerkiksi verkkosivustojen ylläpitäjiltä paljon. Toimintaan kuluu merkittävä määrä resursseja, mutta käyttäjän näkökulmasta näin toivoisi kuitenkin laajalti tapahtuvan.

H3) Miksi asepalveluksen keskeyttäneiden joukko on kasvanut?

*****

Vuoden 2025 tammikuun saapumiserässä (1/25) palvelus keskeytettiin 16,1 % varusmiehistä. Määrä vastaa edellisvuoden poistumaa. Merkittävin keskeyttämisen syy oli E-luokitus. E-luokkaan määrätyllä henkilöllä on todettu jokin sellainen sairaus, vamma, vika tai rakenteellinen heikkous, jonka vuoksi hänet todetaan kykenemättömäksi palvelukseen 1–3 vuoden ajaksi. Puolustusvoimat seuraa keskeytyksiä tarkoin ja tekee havaintojen pohjalta tarvittavia toimenpiteitä. Suurin osa keskeytyksistä tapahtuu kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana.

Syitä palveluksen keskeytymiselle ovat:

• Mielenterveysongelmat. Keskeytyksissä korostuvat erityisesti mielenterveyteen ja sopeutumiseen liittyvät haasteet. Nuorten mielenterveysoireilun yleinen lisääntyminen näkyy varusmiespalveluksessa. Tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Erilaisia häiriöitä voi myös esiintyä useampia yhtä aikaa.
• Aiempi liikkumattomuus. Palveluksen keskeytymiseen johtavat terveydelliset syyt ovat kaksijakoisia – seurauksia varusmiespalvelusta edeltäneestä elämästä tai sen aikana syntyneitä. Esimerkiksi ylipaino ja aiempi liikkumattomuus altistavat varusmiespalveluksessa nuoren ihmiseen tuki- ja liikuntaelinongelmille. Ne ilmenevät yleensä nopeasti palveluksen aloittamisen jälkeen.
• Vammat ja sairaudet. Varusmiespalveluksen aikana syntyneitä terveysongelmia edustavat puolestaan koulutuksessa saadut vammat, jotka estävät palveluksen jatkamisen. Varusmiehet myös sairastavat palveluksen aikana paljon, erityisesti sairastetaan erilaisia hengityselinsairauksia. Niistä saattaa muodostua terveyden yleiseen heikkenemiseen johtava kierre, joka johtaa palveluksen keskeytymiseen.
• Sopeutumisongelmat. Jatkuva sosiaalinen kanssakäyminen ja oman tilan puute voivat olla nuorelle aikuiselle henkisesti raskaita. Armeijan kuri ja elämänrytmi poikkeavat merkittävästi totutusta. Erityinen shokki kohdataan välittömästi asepalveluksen käynnistyessä, jolloin muutos tuntuu suurelta. Puolustusvoimissa tilanne tiedostetaan ja varuskunnissa pyritään alkuvaiheessa ”pehmeään laskuun”. Sillä tarkoitetaan asepalveluksen alkuvaiheen, erityisesti alokaskauden, keventämistä sopeutumisen helpottamiseksi. Tavoitteena on vähentää palveluksen keskeyttämisiä ja parantaa varusmiesten jaksamista.

H2) Verkkorikollisuus on kasvava ja kansainvälinen ilmiö. Mitä keinoja rikolliset käyttävät?

*****

Verkkorikollisuudella (kyberrikollisuus) tarkoitetaan toimintaa, joka tapahtuu tietoverkoissa tai hyödyntää niitä. Kyseessä on yksi maailman nopeimmin kasvavista rikollisuuden lajeista, joka aiheuttaa Suomessakin ihmisille suuret taloudelliset menetykset. Kehityssuunta on huolestuttava. Verkkorikollisuuden uhka horjuttaa luottamusta digitaaliseen yhteiskuntaan ja sen palveluihin. Rikollisuuden kitkemiseksi tehdään monipuolista ja aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Verkkorikollisuuden keskeisiä keinoja ovat mm. seuraavat.

• Tietojen kalastelu. Tyypillinen verkkorikollisuuden muoto on tietojen kalastelu. Tämä toteutetaan erilaisilla huijausviesteillä tai valesivustoilla. Niiden avulla rikolliset yrittävät saada haltuunsa esimerkiksi ihmisten pankkitunnuksia ja henkilötietoja. Rikollisen toiminnan onnistumiseen voi jokainen meistä vaikuttaa omalla verkkokäyttäytymisellään. Käyttäjiltä edellytetään lisääntyvää tarkkuutta toimissaan, sillä monet tietojenkalasteluyritykset vaikuttavat pikaisesti tarkasteltuina hyvin uskottavilta.
• Huijaukset. Yleisesti tunnettuja verkkohuijauksen muotoja edustavat rakkaus- ja perintötarinat sekä erilaiset ”voitot”. Niille kaikille on yhteistä voimakas vetoaminen tunteisiin, jolloin uhri altistuu johdattelulle. Myös kiireen tunteen synnyttäminen on tyypillinen vaikutuskeino. Useimmat meistä ovat saaneet viestejä, joissa esimerkiksi uhataan ”tilien sulkeutumisella”, jos emme suostu nopeasti toteuttamaan huijarin edellyttämiä toimenpiteitä. Ne puolestaan liittyvät lähes poikkeuksetta rahaan. Erityisen alttiita verkkohuijauksille ovat vanhukset ja muut henkisen suorituskyvyn laskun kohdanneet ihmiset.
• Tietoverkkorikokset. Hyökkäykset, jotka kohdistuvat suoraan tietojärjestelmiin tai verkkoihin, ovat laajavaikutteisia. Kohteena on yksittäisen ihmisen sijaan esimerkiksi organisaatio. Tyypillisen esimerkin muodostavat palvelunestohyökkäykset, joissa ylikuormituksella estetään pääsy verkkosivustolle. Yrityksiä voidaan myös kiristää hakkeroimalla niiden verkkosivusto ja uhkaamalla sen tuholla tai käyttöönotolla rikollisiin tarkoituksiin. Tähän ryhmään liittyvät tietoverkkorikokset päätyvät harvoin julkisuuteen, sillä erityisesti suuryritykset pelkäävät julkisuuskuvansa romahtamista.

H1) Yhteiskunta ja ihmiset ovat hyvin riippuvaisia teknologiasta. Miten tähän riippuvuuteen kytkeytyvä teknostressi voi näkyä yksilön arjessa?

*****

Teknostressi kuormittaa ihmisiä työssä ja vapaa-ajalla. Vaikka esimerkiksi sosiaalisen median käyttäminen tuntuu usein mukavalta, tuottaa se myös stressiä, heikentää keskittymiskykyä ja vie energiaa muulta elämältä. Syntyy tilanne, jossa ihminen kokee omien voimavarojensa olevan riittämättömiä suhteessa moniin esille nouseviin vaatimuksiin ja haasteisiin.

• Kuormitus. Teknostressi voi ilmetä monessa muodossa. Teknologian tunkeutuminen elämän eri osa-alueille tapahtuu usein huomaamatta ja pitkän ajan kuluessa. Jatkuvat keskeytykset, paine tavoitettavuudesta, liiallinen informaation määrä, yksityisyyden vaarantuminen ja muut stressitekijät alkavat kuormittaa ihmistä. Tilanteen jatkuessa ihmisen henkiset voimavarat heikkenevät.
• Suoriutuminen. Laitteiden antamat toistuvat ilmoitukset ja tietotulva vaikeuttavat keskittymistä. Erityisesti kuormittuu työmuisti, mikä heikentää tekemisen laatua ja hidastaa suoriutumista. Tästä puolestaan seuraa teknologiaan liittyvää turhautumista ja työmotivaation heikentymistä, jolloin suoriutumistaso jatkaa laskuaan. Pahimmillaan ajaudutaan tilanteeseen, jossa ihminen romahtaa henkisesti.
• Sosiaaliset suhteet. Liian intensiivinen teknologian seuraaminen häiritsee keskittymistä. Häiriötila johtaa siihen, ettei henkilö ole läsnä sosiaalisissa tilanteissa. Seuraa ongelmia ihmissuhteissa. Teknologiariippuvuus myös vähentää kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen laatua. Teknologia-addiktit odottavat puolestaan muilta työyhteisössä toimivilta usein vastaavaa käytöstä. Jos näin ei tapahdu, aiheutuu tilanteesta lisää sosiaalisia haasteita ja jännitteitä.
• Pelisäännöt. Teknostressin torjumiseksi työpaikoille ja koteihin olisi järkevää tuottaa selkeät pelisäännöt, jotka rajaavat teknologian käyttöä. Työssä ne voivat liittyvä esimerkiksi siihen, milloin työviesteihin on vastattava ja milloin voi olla tavoittamattomissa. On myös hyvä sopia, mikä kanava toimii kiireellisissä asioissa ja mikä puolestaan vähemmän tärkeissä. Tällöin keskeytysten määrä vähenee. Kodeissa on puolestaan syytä sopia ajat, jolloin irtaudutaan laiteriippuvuudesta ja keskitytään yhdessä tekemiseen.

G8) Mitä ongelmia Suomessa saattaa syntyä siitä, että turvallisuuteen kohdistuvat julkiset menot kasvavat lähivuosina merkittävästi?

*****

Puolustusrahoitus ja hyvinvointialueiden rahoitus ovat valtiontaloudessa kriittisiä. Tiedetään hyvin, kuinka paljon lisärahoitusta näihin molempiin menoluokkiin on jatkossa suunnattava. Samanaikaisesti julkista taloutta olisi myös tasapainotettava. Yhtälö ei toimi edes nyt, ja jatkossa tilanteen voidaan olettaa kehittyvän vielä huonommaksi. Tästä seuraa ongelmia, joista ohessa lyhyt kooste.

• Sotatilanne. Venäjän moukaroidessa Ukrainaa viidettä vuotta lähes kaikilla aseillaan, Suomessa vallitsee pintapuolisesti tarkasteltuna konsensus puolustusmäärärahojen nostotarpeesta. Tämä johtuu pitkälti siitä, että suurimmat panostukset tulisivat tehtäväksi vasta vuosien kuluttua. Uhka voi muuttua ja raha ohjautua toisaalle.
• Sosiaali- ja terveyshuolto. Hyvinvointialueiden tilanne vaihtelee alueittain. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on myös arvioinut alueiden eriytymisen syvenevän jatkossa entisestään. Osa alueista on saanut käännettyä taloutensa hyvään suuntaan, mutta toisaalla mittavat leikkauspaineet jatkuvat. Kokonaisuutta katsottaessa krooninen rahapula jatkuu.
• Poliittinen tilanne. Valtion kärsiessä alituisesta rahapulasta myös poliittisessa kentässä alkaa näkyä puolueiden erilaisia painotuksia. Vasen laita aikoo käyttää laajalti julkista rahaa olemassa olevan palvelurakenteen ylläpitoon myös tulevaisuudessa. Erityisesti tämä koskee sosiaali- ja terveyspalveluja. Oikealla laidalla tilannetta katsotaan ainakin jossain määrin toisin, vaikkakaan mihinkään suuriin irtiottoihin ei olla edetty.
• Tulevaisuus. Suomalaisen yhteiskunnan jatko näyttäytyy haasteellisena. Hupenevien resurssien maailmassa poliitikkojen tehtäväksi jää päättää, mikä yhteiskunnan tahtotila lopulta on. Selväksi lienee käynyt, ettei se voi olla entisen kaltainen, mutta rajalinjojen uutta rakentamista ei vielä kyetä toteuttamaan.
• Kamppailu voimavaroista. Tästä seuraa, että ajaudutaan epäselvään välitilaan, jossa kaikki julkisen rahan käyttäjät ovat periaatteellisessa ”taistelussa” keskenään. Voittajiksi selviytyvät ne, jotka kykenevät maalaamaan julkisuudessa uskottavimmat uhkakuvat rahoituksensa vähenemisestä tai loppumisesta. Uskottavuus mitataan tavallisten suomalaisten arjessa ja sen myötä syntyvissä äänestyspäätöksissä.

G7) Mitä seurauksia Euroopan maiden vähäisestä panostamisesta puolustusteollisuuden tutkimus- ja kehittämistoimintaan aiheutuu?

*****

Puolustusteollisuus Euroopassa on pirstaleinen ja koostuu monista pienistä, pääasiassa kotimarkkinoihin tukeutuvista yrityksistä. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tuetaan Euroopan puolustusrahaston (EDF) kautta. Se perustettiin vuonna 2021 monivuotisena EU-budjetista rahoitettavana ohjelmana. Ongelma on siis tunnistettu ja korjaustoimenpiteitä käynnistellään.

Euroopan puolustusteollisuuden vähäiset T&K-panostukset ovat kuitenkin johtaneet ainakin seuraaviin ilmiöihin:

• Rakenteet. Puolustusteollisuus on Euroopassa pirstaleista ja yhtiöt ovat pieniä, joten mittavaan T&K-rahoitukseen panostamiseen ei löydy valmiuksia. Yhdysvalloissa toimivat globaalit jättiläiset – kuten Lockheed Martin ja RTX Corporation – omaavat täysin erilaisen rahoituspohjan.
• Huipputeknologia. Maanosamme on erittäin riippuvainen Yhdysvalloista ostetuista häivekoneista (esim. F-35), pitkän kantaman drooneista, ohjus- ja ilmatorjunta-aseista sekä satelliitti- ja tiedustelukyvykkyyksistä. On tunnustettava, että tietyt puolustusmateriaalin osa-alueet edellyttävät niin suuri T&K-panostuksia, ettei niitä Euroopasta kyetä löytämään.
• Ukraina. Ukrainassa tehty kehitystyö droonisodankäynnissä on muuttanut tilannetta huipputeknologian osalta ainakin hieman. Ukrainalaiset ovat kehittäneet uudet aseensa pakkotilassa Venäjän ylläpitämän hyökkäyksen keskellä, mitä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena.
• Logistiikka. Ukrainan tilanne on paljastanut, mihin eurooppalainen itsekkyys ja vähäinen T&K-yhteistyö johtaa. Asejärjestelmät ovat yhteensopimattomia ja eri puolilta maanosaa hankittujen laitteiden kirjo aiheuttaa mittavia logistisia haasteita.
• Muutos. Huonoista lähtökohdista huolimatta Euroopassa kuitenkin valmistetaan jo tällä hetkellä Yhdysvaltoja enemmän laivaston pinta-aluksia ja sukellusveneitä, tykistöammuksia, taistelupanssarivaunuja, tiettyjä panssariajoneuvoja sekä tykistöaseita. Niiden saattaminen tuotantoon on edellyttänyt merkittävää T&K-työtä.

G6) Nato-maiden puolustusmenojen kasvattamisesta 5 % BKT-tasoon on sovittu kesällä 2025. Miten tavoitetasoon sisältyvää 1,5 % puolustusta tukevien investointien kohdennusmahdollisuutta voitaisiin Suomessa hyödyntää?

*****

Kyseinen 1,5 % osuus voi sisältää panostuksia yhteiskunnan kriisinkestävyyteen, huoltovarmuuteen, kyberturvallisuuteen, infrastruktuuriin ja muihin sellaisiin järjestelyihin, jotka vahvistavat kokonaispuolustusta. Koska käytäntö on vielä täsmentymättä, esitetään seuraavassa vain pelkistetty kuvaus potentiaalisista mahdollisuuksista.

• Kriisinkestävyys. Resilienssillä ymmärretään yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan kykyä selviytyä häiriötilanteista ja toipua niistä. Kriisinkestävyyteen yhdistyy sekä psyykkistä joustoa että fyysistä toimintakykyä. Ukrainalaisen yhteiskunnan yli neljä vuotta kestänyt puolustustaistelu on osoittanut henkisen kriisinkestävyyden kiistattoman merkityksen. Se on todistanut, että kollektiivinen turvallisuutemme rakentuu vahvasti ihmisten jokapäiväisille teoille. Kansalaisten laajempi osallistaminen esimerkiksi koulutuksen kautta kokonaisturvallisuutta edistävään työhön olisi puolustusta tukeva investointi.
• Huoltovarmuus. Suomen huoltovarmuuden kehittäminen keskittyy murroksessa olevasta turvallisuusympäristöstä nouseviin uhkiin. Toiminnan painopisteitä ovat:
  • energiahuolto
  • elintarvike- ja vesihuolto
  • kuljetukset ja toimitusketjut
  • digitaalinen turvallisuus ja tiedon huoltovarmuus
  • tuotantotaloudelliset järjestelyt vakavan kriisin varalle
  • Kansalaisnäkökulmasta kaikki ovat tärkeitä, mutta kuljetuksiin ja toimitusketjuihin kytkeytyvää turvallisuustyötä ei voida liikaa korostaa. Lisäpanostukset tälle saralle olisivat puolustusta tukeva investointi.
• Infrastruktuuri. Väylähankkeet ovat puolustukseen yhdistyvä merkittävä kehittämiskohde. Erityisesti kyseeseen tulevat sellaiset alueet, joissa kulkureittejä on vähän ja nekin huonokuntoisia. Toisen kehittämiskohteen muodostavat maamme ulkoyhteydet. Nykyistä etelämpää toteutettu maayhteys Ruotsiin olisi huoltovarmuuden näkökulmasta toivottava ratkaisu. Infrastruktuurin kehittämistyötä jouduttaneen tekemään myös varuskunnissa, kun naiset tulevat suorittamaan asepalvelusta nykyistä laajemmassa mittakaavassa.
• Kyberturvallisuus. Kyberturvallisuus koskee meitä kaikkia vuoden jokaisena päivänä. Erityinen merkitys sille kuitenkin muodostuu kriittisten järjestelmien kohdalla. Esimerkiksi sähkön, veden ja lämmön saatavuus perustuu vahvasti siihen, ettei niitä ohjaavia järjestelmiä kyetä lamauttamaan tai tuhomaan. Tapahtumat maailmalla kuitenkin osoittavat tämän mahdolliseksi ja siksi kriittisten järjestelmien suojaaminen on selviytymisen avainkysymyksiä. Lisäpanostukset valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason kyberturvallisuuteen olisivat puolustusta tukeva investointi.

G5) Poliittiset ääriliikkeet ovat nousseet merkittävään asemaan monissa Euroopan maissa pitkittyneen huonon taloustilanteen seurauksena. Onko sama kehitys mahdollista myös Suomessa?

*****

Euroopassa on alkanut poliittisten ääriliikkeiden uusi aikakausi. Erityisen vahvaa kehitys on ollut maanosamme suurissa valtioissa – Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja Italiassa. Yleensä on myös niin, että tämän tyyppiset ilmiöt leviävät. Siksi on tärkeää arvioida poliittisten ääriliikkeiden menestymisen mahdollisuuksia myös Suomessa.

• Oikea laita. Äärioikeistolla on ollut merkittävä kannattajakunta Suomessa viimeksi 1930-luvulla. Tuolloin elettiin suuren talouslaman jälkimainingeissa, jolloin merkittävään rooliin nousi Lapuan liikkeenä tunnettu poliittinen suuntaus. Sen tarina päättyi kapinayritykseen Mäntsälässä vuonna 1932. Poliittinen toiminta kuitenkin jatkui Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) muodossa aina syksyyn 1944 asti. Sotien jälkeisessä Suomessa äärioikeisto marginalisoitui.
• Vasen laita. Äärivasemmisto joutui ahtaalle Vapaussodan jälkeisessä Suomessa. Sen toiminta kiellettiin ja kannattajia vainottiin. Jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton vaikutuksen vahva kasvu mahdollisti kuitenkin äärivasemmiston uuden nousun. Vuonna 1948 pelättiin jopa kapinayritystä. Vasemman äärilaidan kannatus säilyikin verraten korkeana aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti.
• Historian opit. Tuskin mikään maa on immuuni poliittisten ääriliikkeiden nousulle. Merkityksensä on kuitenkin kansallisella muistilla. Tämä voi toimia niin toistuvuutta ehkäisevänä kuin edistävänäkin voimana. Suomessa kansallinen muisti ulottuu vielä varsin hyvin vuoden 1918 tapahtumiin, jolloin maassa ajauduttiin sisällissotaan äärivasemmiston pyrittyä asevoimin vallankahvaan. Kansallinen muisti toimii maassamme vastaavaa kehitystä ehkäisevänä voimana, eikä Suomessa olekaan vuosikymmeniin nähty laajaa poliittista väkivaltaa.
• Nykyiset katalyytit. Poliittisten ääriliikkeiden kannatus kumpuaa Euroopassa pääosin kahdesta asiasta – huonosta taloustilanteesta ja mittavasta maahanmuutosta. Eurooppalaisittain tarkasteltuna taloustilanne on Suomessakin huono, mutta keskiseen Eurooppaan verrattavissa olevaa maahanmuuttoa täällä ei ole esiintynyt. Onkin vaikea kuvitella, että Suomessa syntyisi nykyisissä olosuhteissa merkittävää poliittista ääriliikehdintää. Niin pitkään, kun yhteiskunta kykenee turvaamaan kaikille ihmisille perustoimeentulon, laajempia ongelmia tuskin syntyy.
• Kiteytys. Poliittisten ääriliikkeiden nousu vallankahvaan edellyttäisi laajemman kansainvälisen kriisin syntymistä. Jos EU menettäisi toimintakykynsä ja yhteisvaluutta romahtaisi, nämä edellytykset saattaisivat täyttyä. Epätoivo ajaa ihmiset kannattamaan niitä poliittisia voimia, jotka kykenevät lupaamaan selkeän ja paremman tulevaisuuden. Vastakkainasettelujen rakentaminen voimistaa kehitystä.

G4) Miten eri puolueiden käsitykset julkisen sektorin roolista poikkeavat toisistaan ja mikä vaikutus tällä on valtion talouden hoitoon?

*****

Suomen puoluekentässä on erittäin heikko valmius keskustella julkisen sektorin roolista osana yhteiskuntaa. Sosiaalipoliittisesti painottunut hyvinvointivaltiomalli, jota vuosikymmenet rakennettiin, on tullut murrosvaiheeseen. Malli rakennettiin yhteiskuntaan, jossa työssä käyvä väestönosa muodosti valtajoukon kansasta. Tilanne mahdollisti erilaisten sosiaalietuuksien laaja-alaisen tuottamisen heille, jotka eivät työskennelleet.

• Vastuunkantajat. Työelämän ulkopuolella oleva ihmisjoukko on mittava ja monimuotoinen. Sataa työtätekevää kohti oli vuonna 2024 peräti 133 ihmistä, jotka eivät työskennelleet. Kun sadasta työssäkäyvästä vähennetään julkisella sektorilla työskentelevien osuus (lähes 30 % työllisistä), päädytään siihen, että yksityisellä sektorilla toimii vain noin 70 ihmistä. Yhtälö on kestämätön, sillä julkisen sektorin toiminta rahoitetaan pitkälti yksityisen puolen tuotoksesta.
• Hyvinvointivaltiomalli. Kaikki puolueet puhuvat edelleen julkisuudessa hyvinvointivaltiomallin puolesta. Erot syntyvät käytännön toimenpiteissä, joilla tätä mallia aiotaan jatkossa kehittää. Kyse on pelkistetysti siitä, mikä vastuu ihmisellä on omasta elämästään ja mikä puolestaan muodostuu yhteiskunnan rooliksi. Yksilön vastuu konkretisoituu erilaisten palvelujen entistä laajempana rahoitusvaatimuksena – käyttäjä maksaa.
• Yhteiskuntariippuvaiset. Puoluekentän vasen laita saa poliittisen voimansa perinteisen hyvinvointivaltion ylläpidosta ja puolustamisesta. Sen äänestäjäkunta muodostuu laajalti ihmisistä, joiden elämään kuuluu vahva yhteiskuntariippuvuus. Riippuvuuden muodot vaihtelevat.
• Yliverotetut. Puoluekentän oikealla laidalla tilanne näyttäytyy erilaisena. Siellä korostuu yksilön vastuu itsestään ja menestymisen mahdollisuuksien tukeminen. Erityisesti korkeaa veroastetta pidetään menestyksen keskeisenä jarruna.
• Demokratian tila. Kysymys, joka nykytilanteesta nousee väistämättä esiin, on demokratian todellinen toimivuus. Voiko aitoa demokratiaa esiintyä tilanteessa, jossa valtaosa ihmisistä ei tee työtä, vaan elää yhteiskunnasta? Etenkin, kun tuon yhteiskunnan toimintaa ollaan valmiita rahoittamaan tulojen puutteessa lainarahalla pitkälle tulevaisuuteen.
• ”Katkera kalkki”. Suomen tilanne on huono ja se tiedetään varmasti kaikissa poliittisissa puolueissa. Yhdelläkään niistä ei ole kuitenkaan esittää toimeenpantavaksi sellaista keinovalikoimaa, jolla kokonaisuus saataisiin käännettyä uudelle uralle. Tilanteen edellyttämän ”katkeran kalkin” tarjoaminen äänestäjille olisi poliittisen itsetuhon tie.

G3) Julkisyhteisöjen EDP-velka on kasvanut Suomessa. Mitä vaikutuksia tällä on?

*****

Julkisyhteisöjen EDP-velka (Excessive Deficit Procedure) kuvaa Suomen julkisen talouden bruttovelkaa. Kun velka kasvaa, heikkenee samalla kansantalouden kestävyys. Mitä enemmän velkaa on, sitä huonommaksi muodostuu luonnollisesti myös taloudellinen liikkumavara erilaisissa kriiseissä. EDP-velka on keskeinen mittari EU:n finanssipolitiikan sääntöjen toteumaa seurattaessa. Yksityiskohtaiset vaikutukset ovat alla kuvattuja.

• Rahoituskustannusten nousu. Kasvava velkasumma lisää korkomenoja. Koska enää ei olla nollakorkojen maailmassa, vievät maksetut korot resursseja muista yhteiskunnalle tärkeistä asioista. Mitä heikommaksi valtion maksuvalmius arvioidaan luottoluokittajien toimesta, sitä enemmän joudutaan maksamaan korkoa lainanotosta. Tämän vuoksi luottoluokituksen laskua pelätään mittavasti velkaantuneissa kansantalouksissa – kuten Suomessa.
• Taloudellinen liikkumavara. Korkea velkaantumisaste heikentää kykyä reagoida yllättäviin kriiseihin tai taloustaantumaan. Erilaisia päätöksiä ja investointeja joudutaan tekemään suuren epävarmuuden vallitessa. Politiikassa tilanteeseen reagoidaan yleensä pidättyväisyydellä, mikä saattaa vaikeuttaa talouskasvua. Syntyy itseään ruokkiva epätoivon kierre.
• Sääntörikkomus. EDP-velan liiallinen kasvu johtaa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerien ylittymiseen. On sovittu, että velkasuhteen tulisi olla enintään 60 % BKT:sta. Suomen julkisyhteisöjen velkasuhde ylitti 80 % rajan jo vuonna 2024. Tämän jälkeen velkaantuminen on kasvanut nopeasti. Tällä hetkellä ennustetaan, että vuoteen 2030 mennessä päädytään lähes 100 % tasolle.
• Kansainvälinen vertailu. EDP-velkaa kuvaava prosenttiluku mahdollistaa EU-maiden keskinäisen vertailun. Juuri nyt Euroopan velkaantuneimpia maita ovat Kreikka, Italia, Ranska, Espanja ja Belgia. Niissä kaikissa julkinen velka ylittää 100 % BKT:sta. Maiden välistä vertailua vaikeuttavat toisistaan poikkeavat raportointikäytännöt. Esimerkiksi ehdolliset vastuut (takaukset) saatetaan kirjata eri tavoin.

G2) Suomen väestö ikääntyy. Miten julkiset palvelut voidaan tulevaisuudessa rahoittaa?

*****

Julkisten palveluiden rahoittaminen perustuu siihen, että yhteiskunnalle muodostuu riittävä tulopohja palveluiden tuottamiseksi ja hankkimiseksi. Osa palveluista tuotetaan siis itse ja loput hankitaan markkinoilta ostopalveluina. Jälkimmäisten osuus on kasvanut erityisesti väestön ikääntymisen myötä. Vuonna 2024 noin 77 % verohallinnon keräämistä veroista tilitettiin valtiolle. Loput päätyivät kunnille ja muille tahoille. Palvelurahoituksen tulevaisuusnäkymää voidaan kuvata esimerkiksi tulovirtojen avulla.

• Tulovero ja yhteisövero. Kokonaisuus muodostuu yksityishenkilöiden palkka- ja pääomatuloista maksettavasta verosta sekä yritysten maksamasta yhteisöverosta. Ne muodostavat yhdessä noin 50 % osuuden kaikista valtiolle maksettavista veroista. Yhteisöveron laskemiseen on olemassa suuria paineita, eikä yksityishenkilöiden verotustakaan ole mahdollista kiristää merkittävästi. Työllisyyden paranemisen kautta tilanne hieman helpottuisi.
• Arvonlisävero. Kyseessä on kulutukseen perustuva vero, jota maksetaan tavaroista ja palveluista. Verokanta vaihtelee kohteen mukaan. Esimerkiksi ruoka on vähemmän verotettua kuin kulutustavarat. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 %. Arvonlisäverojen osuus koko verokertymästä on noin 35 %. Ongelmaksi muodostuvat kulutuksen lisäämisvaatimukset, jotka ovat ristiriidassa kestävää kehitystä edistävien yhteiskunnallisten pyrkimysten kanssa.
• Valmisteverot. Valtio on perinteisesti kerännyt merkittävän verokertymän myös valmisteveroista. Tällaisia ovat esimerkiksi polttoaine-, alkoholi- ja tupakkavero. Valmisteverojen osuus kokonaiskertymästä on ollut noin 13 % luokkaa. Tätä ei euromääräisesti kyetä juurikaan kasvattamaan ilman merkittäviä uusia verotuskohteita. Kaikissa perinteisissä valmisteveron piiriin kuuluvissa tuotteissa kulutus on laskussa. Syyt vaihtelevat.
• Sekalaiset tulot: Valtion sekalaiset tulot vaihtelevat vahvasti vuosittain. Vaihtelun suuruus riippuu lähinnä siitä, kuinka paljon yritysomistuksia myydään. Myös osinkotulot voivat vaikuttaa tulokertymään mittavasti. Muiden sekalaisten tulojen osuus ei muodostu suureksi.
• Velanotto. Suomen julkinen velka on kasvanut vauhdilla, ja puolueet ovatkin sitoutuneet yleisellä tasolla velanoton hillitsemiseen. Todellisuus voi kuitenkin olla toinen. Politiikassa kohdataan toistuvasti erilaisia kriisejä – todellisia tai itse rakennettuja – joiden hoitamiseen tarvitaan paljon julkista rahaa. Näissä yhteyksissä käytetään yleensä positiivissävytteisiä ilmaisuja – kuten kasvutoimet – kertomaan veronmaksajille rahankäytön välttämättömyydestä. Käytännössä kyse on kuitenkin tietoisesta velaksi elämisestä.
• Johtopäätös. On täysin mahdotonta sanoa, miten julkiset palvelut tulevaisuudessa kyetään rahoittamaan. Valtion ja kuntien näköpiirissä oleva tulopohja ei mahdollista nykyisen kaltaisen palvelurakenteen ylläpitoa.

G1) Miten talouskasvua voitaisi saada aikaan?

*****

Suomen talouskasvun odotetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun vuoden 2026 aikana. Ennusteet povaavat noin 1 % nousua. Haasteina ovat kuitenkin monet kansalliset ongelmat, kansainväliset konfliktit sekä energian hinnan vaihtelut. Talouskasvuun johtavia keinoja edustavat mm. alle listatut toimenpiteet.

• Tutkimus ja tuotekehitys. Pitkällä aikavälillä ratkaisevaksi muodostu panostukset T&K-toimintaan. Uusi tuotteita ja palveluja ei synny ilman merkittävää panostusta niiden innovointiin ja myöhempään kaupallistamiseen. Haasteeksi muodostuvat toiminnassa tarvittavat pääomat.
• Tuottavuus. Talouskasvun ydin liittyy tuottavuuden parantamiseen. Teollisuudessa vastauksen muodostaa robotiikka, mutta erityisesti palvelualoilla on kyettävä jatkossa hyödyntämään laajalti tekoälypohjaisia uusia teknologioita. Suomalainen työ on globaalisti verrattuna kallista, joten tuottavuushyötyjä saadaan erityisesti sen määrää vähentämällä.
• Työmarkkinat. Työvoiman saatavuus nousee ikääntyvässä yhteiskunnassa keskeiseen asemaan. Kyseessä on sekä määrällinen että laadullinen haaste. Työmarkkinoiden on myös kyettävä vastaamaan työehtojen osalta nopeisiin globaalisti vaikuttaviin muutoksiin. Toimialakohtaisilla ja paikallisilla joustoilla varmistetaan yritysten kilpailukyky turbulentissa toimintaympäristössä.
• Rahoitus. Yritykset tarvitsevat kasvaakseen toimivat pääomamarkkinat, jollaisia ei Euroopasta juurikaan löydy. Pitkälti pankkisektoriin tukeutuva investointirahoitus on ylisäätelyn myötä joustamaton ratkaisu. Kyseessä on koko Eurooppaa koskeva ongelma, joka tulee ratkaista EU-tasolla. Nykykäytäntö marginalisoi maanosamme kansainvälisessä kilpailussa.
• Vihreä siirtymä. Talouskasvun rakentaminen fossiilivapaiden teknologioiden varaan on tuskin laajassa mittakaavassa mahdollista. Suomelle muodostuu toki mahdollisuus nousta globaalistikin merkittävään asemaan kapeilla teknologia-alueilla, mutta yleisemmin tarkasteltuna tämä ei ole realismia. Niiden ihmisten osuus, jotka työskentelevät kärkiteknologioiden parissa, on pieni verrattuna koko työlliseen työvoimaan. Suurelle osalle suomalaisesta työvoimasta vihreään siirtymään liittyvä teknologianäkymä on yksityiskohdiltaan tuntematon.
• Julkinen talous. Talouskasvua ei synny, jos julkisen talouden annettaan velkaantua hallitsemattomasti. Suomen veroaste on OECD-maiden korkeimpia, joten uusien verojen myötä syntyvä lisärasitus rapauttaisi orastavan talouskasvun. Koska verokuormaa ei kyetä juurikaan lisäämään, tulee sopeutustoimet toteuttaa menopuolella. Tämän vaikean yhtälön parissa tulevat työskentelemään seuraavat hallitukset usean vuosikymmenen ajan. Näkymä ei tue oletusta merkittävän talouskasvun syntymisestä.

F8) Millä tavoilla Suomessa voidaan edistää maahanmuuttajien kotoutumista?

*****

Kotoutumisen kehittämisen tulee olla Suomessa yksilölähtöinen prosessi. Sen tavoite on maahanmuuttajan integroituminen aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Vuonna 2025 voimaan tullut uusi kotoutumislaki korostaa myös kuntien ja työllisyysalueiden vastuuta, monialaista yhteistyötä, sekä suomen tai ruotsin kielen nopeaa oppimista. Ilman riittävää kielitaitoa Suomeen on vaikea integroitua.

Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ovat:

• Alkukartoitus. Kotoutumisen alkukartoitus on lakisääteinen prosessi. Siinä arvioidaan maahanmuuttajan valmiuksia, osaamista ja palvelutarpeita. Alkukartoitus muodostaa perustan, jonka pohjalta varsinainen kotoutumissuunnitelma muotoutuu. Kyseessä on kokonaisvaltainen tilannearvio tulijasta.
• Suunnitelma. Kotoutumissuunnitelma muodostaa maahanmuuttajalle askelmerkit tulevaisuuteen. Kyseessä on oltava yksilöity etenemispolku, jolla maahanmuuttaja laatii itselleen integroitumissuunnitelman yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa. Yksilölähtöisyydellä varmistetaan tulijan sitoutuminen tarvittaviin kehittämistoimenpiteisiin.
• Kielen opiskelu. Suomen kielen tai ruotsin kielen oppiminen toimii perusedellytyksenä sille, että kotoutuminen onnistuu. Vastuu oppimisesta on yksilöllä, mutta prosessia tuetetaan yhteiskunnan toimenpitein. Olennaista on, että maahanmuuttajat eivät eristäydy omiksi kieliryhmikseen. Jos näin tapahtuu, kannustimet oppimiselle ovat heikot.
• Muu opiskelu. Suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta keskeiseksi muodostuu maahanmuuttajien työllistyminen. Mitä parempi koulutus- ja kokemustausta tulijalla on, sitä helpompaa työllistyminen on. Useissa tapauksissa edellytetään kuitenkin myös täydentävän koulutuksen hankkimista.
• Työllistyminen. Maahanmuuttajien työllistyminen on kantasuomalaisia vaikeampaa. Jotta työllistyminen ylipäätään mahdollistuisi, täytyy tulijan kehittää osaamistaan sellaiseksi, että se houkuttelee työnantajia. Sujuvan kielitaidon lisäksi tarvitaan vahvaa substanssiosaamista.

F7) Miten väestön keskittyminen etelän suuriin kaupunkeihin voi vaikuttaa alueellisen puolustuksen ylläpitämiseen?

*****

Kaupungistumisen seurausvaikutukset ulottuvat myös maanpuolustukseen – entistä harvempi asepalvelukseen suuntaava on kotoisin haja-asutusalueelta. Käsitys Suomesta piirtyy kokemuksesta, jossa maantieteellisesti laajalle levittäytyvää Suomea tunnetaan todellisuudessa varsin huonosti.

Arviointia:

• Motivaatio. Tilanne herättää kysymyksen siitä, kuinka valmiita asepalveluksesta reserviin suuntaavat ihmiset ovat puolustamaan koko valtakunnan aluetta? Vai onko kaupungistumisella ylipäätään vaikutusta asiaan?
• Yhteenkuuluvuus. Lähtökohtaisesti ihminen on valmis puolustamaan tärkeäksi kokemiaan asioita. Tyypillisen esimerkin muodostaa perheyhteisö tai muu sosiaalisesti yhteen nivottu ihmisryhmä. Myös sotilasjoukko voi olla tällainen.
• Ymmärrys. Syy- ja seuraussuhteille rakentuu ihmismielessä erityisiä merkityksiä. Viime sodissa ymmärrettiin laajalti, mihin rintaman murtuminen olisi johtanut: Neuvostoliiton miehitykseen ja suomalaisuuden katoamiseen. Tästä oli kokemusperäistä oppia vain muutama vuosikymmen aiemmin koettujen sortotoimenpiteiden ajalta.
• Sotilasjoukko. Sodan ajan puolustusvoimissa on karkeasti määriteltynä kahdenlaisia joukkoja. Ensimmäisen ja tärkeimmän ryhmän muodostavat joukot, joita käytetään koko Suomen alueella riippumatta siitä, missä ne on perustettu. Toinen ryhmä rakentuu puolestaan alueellisen käyttötarkoituksen pohjalta, jolloin ne yleensä myös perustetaan toiminta-alueellaan.
• Johtopäätökset. Alueelliseen toimintaan tarkoitetuissa joukoissa palvelevat reserviläiset tekevät maantieteellisesti kohdennettua maanpuolustustyötä. Motivaatio, yhteenkuuluvuus ja ymmärrys ovat jaettuja. Koko valtakunnan puolustamiseen tarkoitetuissa joukoissa alueellinen näkökulma ei ole yhtä vahva. Valtaosa näihin joukkoihin kuuluvista reserviläisistä on kotoisin ruuhka-Suomesta. Kaupunkilaispainotteisuudesta huolimatta voidaan olettaa, että toimintaan maan syrjäisimmilläkin alueilla riittäisi motivaatiota.

F6) Miten väestöllistä ja taloudellista huoltosuhdetta voitaisiin parantaa?

*****

Huoltosuhde on keskeinen kansantalouden indikaattori. Taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt Suomessa nopeasti kasvavan eläkeläisjoukon ja työttömyyden vuoksi. Demografisen huoltosuhteen heikentyminen kuvastaa puolestaan ikäluokkien keskinäistä epätasapainoa. Vanhuksia on liikaa suhteessa nuoreen väestönosaan. Alla on kuvattu toimenpiteitä ja rajoitteita, jotka vaikuttavat huoltosuhteen parantamistyössä.

• Hidas muutos. Väestöllinen huoltosuhde muuttuu normaalioloissa hitaasti. Merkittävin muutostekijä on syntyvyyden kehittyminen, jonka kasvattamiseen liittyviä toimenpiteitä käsiteltiin laajalti kysymyksen F1 yhteydessä.
• Väkiluku. Syntyvyyden lisäksi väestöllistä huoltosuhdetta voidaan parantaa vain maahanmuuttoa lisäämällä. Tulijoiden pitäisi myös sijoittua nuorempiin ikäryhmiin, jotta toimenpiteelle muodostuisi todellista vaikutusta. Merkityksensä muodostuu myös sille, kuinka syntyvyys kehittyy maahantulijoiden joukossa. Kokonaishedelmällisyysluvun olisi oltava huomattavasti suurempi kuin kantasuomalaisilla.
• Työllisyys. Taloudellista huoltosuhdetta kyetään parantamaan työllisyyden kautta. Huoltosuhde kohenee sitä enemmän, mitä useampi ihminen osallistuu työelämään. Suomen nykyinen työttömyysaste, yli 10 %, on Euroopan korkeimpia.
• Rakenteellinen työttömyys. Työllistymisen kautta tapahtuvalla taloudellisen huoltosuhteen parantamisella on kuitenkin rajoitteensa. Taustalla vaikuttaa rakenteellinen työttömyys, jolla tarkoitetaan pitkäaikaista työttömyyttä. Se ei poistu edes talouden suhdanteiden muuttuessa.
• Kasvun rajat. Rakenteellinen työttömyys aiheutuu työvoiman osaamisen, sijainnin tai ammattitaidon kohtaamattomuudesta avoimien työpaikkojen kanssa. Suomessa rakenteellisen työttömyyden arvioidaan koskevan noin 7–8 % työvoimasta. Todellisuudessa työllistymisen kautta on siis saavutettavissa vain rajallisesti parannusta taloudelliseen huoltosuhteeseen.

F5) Miksi poliittisessa keskustelussa maahanmuutto nähdään myös turvallisuusuhkana?

*****

Maahanmuutto nähdään poliittisessa keskustelussa sekä riskitekijänä että mahdollisuutena. Edelliseen yhdistyvät pelot rikollisuuden lisääntymisestä, radikalisoitumiskehityksestä ja maahanmuuton käyttämisestä hybridivaikuttamisen välineenä. Esille nostetut uhkakuvat liittyvät pitkälti integraatiohaasteisiin ja yhteiskunnalliseen polarisaatioon.

Poliittisessa keskustelussa painottuvat erityisesti:

• Ongelmalähtöisyys. Politiikan käyttövoiman muodostavat vastakkainasettelut. Maahanmuuton kohdalla tämä näkyy kehityksenä, jossa monet yhteiskunnalliset ongelmat kytketään maahanmuuttoon. Joissain tapauksissa kytkentä on relevantti ja sille löytyy esimerkiksi tutkimuksellista näyttöä. Paljon esiintyy kuitenkin myös sellaista poliittista retoriikkaa, joka rakentuu enemmänkin tunnepohjalta.
• Kulttuurierot. Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton pääasialliset lähtöalueet sijaitsevat Afrikassa ja Lähi-Idässä. Näillä alueilla asuvien kansojen kulttuurinen tausta eroaa monessa suhteessa eurooppalaisesta, jolloin keskinäisen ymmärryksen rakentaminen muodostuu haasteeksi. Erityisesti islamilaisuutta tarkastellaan helposti uhkapainotteisesti. Tällekin löytyy perusteensa, mutta laajempaan yleistettävyyteen asti oletus ei kanna.
• Terrorismi. Tutkimusten mukaan maahanmuutto ei itsessään synnytä terrorismia. Ongelmat syntyvät siitä, kun integroituminen yhteiskuntaan epäonnistuu. Myös erilainen syrjintä ja maahanmuuttajavoitoisten asuinalueiden syntyminen voivat vahvistaa radikalisoitumista. Paljon jää riippumaan maahanmuuttajasta itsestään – pyrkiikö hän omaksumaan aktiivisesti uudessa asuinmaassa käyttökelpoiset toimintatavat, vai etsiikö ratkaisua vastakkainasettelusta. Ääriuskonnollinen toiminta on usein oiva kasvualusta myös terrorismille.
• Rikollisuus. Ulkomaalaistaustaiset ovat Suomessa yliedustettuina tietyissä rikostyypeissä, kun luvut suhteutetaan heidän osuuteensa koko väestöstä. Erityisesti tämä koskee seksuaali- ja väkivaltarikoksia. Rikollisuuteen vaikuttaa matala tulotaso, työttömyys ja perherakenne. Rikosperusteisten karkotuspäätösten määrä on Suomessa kasvanut viime vuosina.
• Kotoutumisongelmat. Maahanmuuttajien keskeisimmät ongelmat liittyvät Suomessa hitaaseen työllistymiseen, kielitaidon puutteeseen, segregaatioon sekä syrjintään. Tulijoiden työllisyysaste on keskimäärin 10–20 % alhaisempi kuin kantasuomalaisilla. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on suuri vaara siihen, että maahanmuuttajat jäävät taustayhteisöjensä ”vangeiksi”. Tuolloin yhteys muuhun yhteiskuntaan voi muodostua heikoksi.

F4) Kokonaan tai osittain toimintakyvyttömän vanhusväestön määrä kasvaa. Mitä turvallisuuteen liittyviä haasteita tähän liittyy?

*****

Vanhusten turvallisuuteen liittyviä haasteita tarkastellaan yleensä käytössä olevan asuintilan tai hoitojärjestelyjen kautta. Hoitajamitoitukset ovat tyyppiesimerkki siitä, mihin julkinen keskustelu painottuu. Laajemmassa turvallisuuskehyksessä on kuitenkin kyse myös siitä, miten kokonaan tai osittain toimintakyvytön vanhusväestö kykenee selviytymään poikkeuksellisissa tilanteissa. Niin normaalioloissa kuin esimerkiksi Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen aikana. Seuraavassa on kuvattu eräitä tärkeimpiä kokonaisuuteen liittyviä näkökulmia.

• Kyberhyökkäykset. Yhteiskuntaan kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat arkipäivää. Niiden vakavuusaste vaihtelee, mutta merkittävyys lisääntyy sen myötä, kun vanhusten hoivatyössä hyödynnetään teknologiaan perustuvia järjestelyjä. On oletettavissa, että erilaisille tekoälypohjaisille ratkaisuille muodostuu jatkossa merkittävä rooli vanhusten hoivaan kohdistuvassa työssä. Rakentumassa oleva teknologiariippuvuus altistaa vanhukset tahattomille ja tahallisesti aiheutetuille häiriöille. Riippuvuuksia voivat hyödyntää myös valtiotoimijat (Venäjä).
• Ruoka ja vesi. Fyysisiltä ja henkisiltä voimavaroiltaan rajoittunut vanhusväestö on laajalti riippuvainen muiden tuottamista palveluista, jolla varmistetaan puhtaan juomaveden ja riittävän ravinnon saatavuus. Häiriöt vedenjakelussa ja logistiikassa johtavat nopeasti vaikeaan tilanteeseen. Vanhuksilla ei ole useinkaan käytössään korvaavia keinoja puhtaan juomaveden tai ruoan hankkimiseksi.
• Lääkkeet. Monet vanhukset ovat päivittäiselämässään riippuvaisia erilaisista lääkkeistä. Lääkelogistiikan tai jakelun häiriytyminen johtaa monen vanhuksen kohdalla merkittäviin terveysongelmiin. Häiriötilaan liittyvän aikaikkunan suuruus on riippuvainen kotona säilytettävien lääkkeiden määrästä.
• Sähkö ja lämpö. Riippuu vuodenajasta, kuinka kriittisiksi sähkön ja lämmön saatavuuteen liittyvät ongelmat muodostuvat. Edellisen kohdalla voivat kriittisiä olla myös sellaiset apuvälineet, jotka edellyttävät toimiakseen sähköä. Tammikuun pakkasilla sähkön- ja lämmönjakeluun liittyvät mittavat keskeytykset kriisiyttävät nopeasti monen vanhuksen elämän.
• Evakuoinnit. Mikäli Suomi ajautuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, voidaan toimintakyvytöntä vanhusväestöä joutua myös evakuoimaan. Sen toteuttamiseen tarvitaan mittavasti henkilöstöä ja kuljetuskapasiteettia. Oletettavaa on, että esimerkiksi sairasautoja tarvitaan tuolloin toisaalla, joten kyseessä on suuri käytännön haaste. Suomalaisessa yhteiskunnassa on toteutettu evakuointeihin liittyvää suunnittelua, mutta olisi virhe odottaa sen vastaavan kaikkiin mahdollisiin tilannetekijöiden etenkään laajamittaisessa sodassa.

F3) Miksi Suomessa on eurooppalaisittain tarkasteltuna korkea maanpuolustustahto?

*****

Suomalaisten maanpuolustustahto on erittäin korkealla tasolla, ja erityisesti viime vuosina tapahtunutta kehitystä voidaan pitää historiallisena. MTS:n kyselyjen mukaan (2025) noin 80 % suomalaisista puolustautuisi aseellisesti, jos Suomeen hyökättäisiin. Syitä hyvään tilanteeseen ovat:

• Historia. Kansallinen kokemusperusta, jossa painottuu erityisesti talvi- ja jatkosodan perintö, toimii vahvana ankkurina maanpuolustustahdolle. Menneisyyden tapahtumat antavat kuvan siitä, että itsenäisyyden säilyttäminen on puolustamisen arvoinen asia.
• Asevelvollisuus. Miespuoleista väestöä koskeva yleinen asevelvollisuus sitoo eri ikäluokat maanpuolustustyöhön. Tunne yhteisestä vastuusta on merkittävä maanpuolustustahtoa vahvistava tekijä.
• Turvallisuusympäristö. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vahvisti käsitystä aseellisen puolustautumisen tarpeellisuudesta. Julkisuudessa on nähty, mikä kohtalo odottaa niitä alueita ja ihmisiä, jotka joutuvat Venäjän miehitysvallan alle.
• Luottamus. Ihmiset luottavat ylimmän valtiojohdon ja Puolustusvoimien kykyyn hoitaa erilaiset kriisitilanteet (ml. aseellinen uhka). Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on Euroopassa ainutkertainen.
• Isänmaallisuus. Vahva kansallinen identiteetti on perinteinen, mutta edelleen merkittäviä maanpuolustustahdon ylläpitäjiä. Suomeen verrattuna monet Euroopan maat ovat monikulttuurisempia, jolloin kansallisen identiteetin ylläpito ei ole itsestäänselvyys. Myös maanpuolustustahto on yleensä heikolla tasolla muissa eurooppalaisissa valtioissa.

F2) Mitä molempia sukupuolia koskettava asevelvollisuus merkitsisi?

*****

Vaatimukset molempia sukupuolia koskevasta asevelvollisuudesta ovat vahvistuneet julkisuudessa. Kansan keskuudessa ajatukselle ei kuitenkaan löydy suurtakaan kannatusta. Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan (MTS) loppuvuodesta 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 21 % suomalaisnaisista kannattaa kaikkia koskevaa yleistä asevelvollisuutta. Suomalaismiehet kuitenkin lämpenevät naisten asevelvollisuudelle – peräti 46 % miehistä kannatti asiaa.

Jos molempia sukupuolia koskeva asevelvollisuus toteutettaisiin, siitä aiheutuisi ainakin seuraavaa:

• Tasa-arvo. Kaikkia koskeva asevelvollisuus poistaisi sukupuolten tasa-arvoon liittyvän ongelman asevelvollisuuden osalta.
• Toimintakulttuuri. Puolustusvoimien toimintakulttuurissa seuraukset olisivat merkittäviä. Naisten tuominen laajamittaisesti mukaan asepalvelukseen haastaisi nykyiset toimintatavat ja edellyttäisi ainakin jossain määrin muutoksia. Puolustusvoimien suhde suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistuisi.
• Opinnot. Naispuoleisen väestönosan koulutuspolku pitenisi asepalveluksen siirtäessä esimerkiksi yliopisto-opintojen aloittamista noin vuodella. Tällä olisi seurausvaikutuksensa myöhempään työelämään ja perheen perustamiseen. Tilanne vaikeuttaisi muutenkin heikkoa syntyvyyskehitystä.
• Johtajakoulutus. Uudistuksen myötä myös suomalaisnaiset pääsisivät nykyistä laajemmin yhteiskunnan tarjoaman johtamiskoulutuksen piiriin. Asepalvelus tarjoaisi naisillekin kokemusta, josta olisi hyötyä myöhemmässä työelämässä. Uudistus kasvattaisi naisjohtajien määrää. Naisjohtajien pieni lukumäärä on koettu yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.
• Raha. Palveluksensa vuosittain aloittavien asevelvollisten määrä kasvaisi merkittävästi. Koulutuksen toteuttaminen nykyjärjestelyin ei olisi mahdollista. Jouduttaisiin tekemään merkittävä määrä uusia infrastruktuuri-investointeja sekä lisäämään koulutustehtävissä toimivaa henkilöstöä.
• Oheisvaikutuksia. Puolustusvoimien toimintamenot kasvaisivat merkittävästi, mistä aiheutuisi vähennystä toisaalle. Uusimuotoisen toiminnan edellyttämät lisämenot olisi ainakin osittain rahoitettava puolustusmateriaalihankintoja vähentämällä. Se puolestaan vaikeuttaisi uusien modernien suorituskykyjen rakentamista.

F1) Miten syntyvyyttä voitaisiin Suomessa lisätä?

*****

Syntyvyyden lisääminen on säännöllisesti Suomen poliittisella agendalla. Tarjotut keinot keskittyvät perhe-elämän tukemiseen, taloudellisiin kannustimiin ja mm. hedelmällisyyshoitojen saatavuuteen. Poliitikkojen näkökulmasta ongelmaksi muodostuu liian voimakas ihmisten yksityiselämään puuttuminen. Siihen suhtaudutaan tunnetusti hyvin kielteisesti.

Syntyvyyden lisäämiseen kyetään kuitenkin vaikuttamaan mm. seuraavin toimenpitein:

• Tulevaisuusnäkymä. Lasten hankintaa harkittaessa tulevaisuusnäkymälle muodostuu keskeinen rooli. Siihen liittyvät monet asiat, joista osa on kansallisen vaikutuspiirin ulkopuolella (maailmanpoliittinen tilanne). Moniin ihmiselämään liittyviin tekijöihin voidaan kuitenkin suunnata yhteiskunnan toimenpiteitä, jotka parantavat uskoa tulevaisuuteen. Yleensä ne liittyvät epävarmuuden poistamiseen ihmisten arjesta.
• Koulutusvaatimukset. Nuoret aikuiset ovat vaikeuksissa koulutusvaatimusten kasvaessa, sillä oppilaitoksissa vietetty aika siirtää pääsyä työelämään. Vain harva päätyy hankkimaan lapsia koulutuksen ollessa kesken, ja senkin jälkeen halutaan toimia ensin työelämässä. Koulutukseen kuluvan ajan optimoiminen mahdollisimman lyhyeksi saattaisi muuttaa nykytilaa. Ensisynnyttäjän keski-ikä on noussut myös Suomessa (>30 vuotta).
• Verotus. Huollettavana oleviin lapsiin sidottu verovähennysmahdollisuus on jo käytössä. Sen merkittävällä euromääräisellä kasvattamiselle kyettäisiin lapsiperheille kuitenkin rakentamaan nykyistä kannustavampi verotusjärjestely.
• Lapsibonukset. Maksut suoritettaisiin kertakorvauksina. Ne voitaisiin myös porrastaa euromääräisesti siten, että lisäbonus muodostuisi erityisen kannustavaksi lapsiluvun kasvun myötä. Bonukset olisi helppo toteuttaa.
• Perhepalvelut. Lapsiperheiden arki on täynnä haasteita ja vanhemmat kaipaavatkin yhteiskunnan tukea moniin käytännön järjestelyihin. Näiden tarpeiden sisältö ja muoto vaihtelee ikäryhmittäin, mutta tukitarve jatkuu kuitenkin yksittäisen lapsen kohdalla noin 10 ikävuoteen saakka.
• Työpaikat. Vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittaminen muodostuu merkittäväksi haasteeksi. Joustavat työajat, raskaus- ja perhevapaasyrjinnän vähentäminen ja ylipäätään perheystävällinen ilmapiiri auttavat vanhempia selviytymään perhearjesta.

E19) Natoon kuuluvissa maissa on päädytty kasvattamaan puolustusmenoja presidentti Trumpin vaatimuksesta. Mitä vaikutuksia puolustusmenojen nosto reilun 2 % BKT-tasosta jopa viiteen aiheuttaa Suomessa?

*****

Naton päätös kasvattaa puolustusmenoaja peräti viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta on historiallinen. Epäselväksi kuitenkin jää, toteutuuko tämä kaikissa maissa. Poliittinen sitoumus on kuitenkin Espanjaa lukuun ottamatta annettu. Oletettuja vaikutuksia voidaan Suomessa kuitenkin jo arvioida, joten seuraavassa on lyhyt listaus keskeisimmistä.

Yhteiskunnan koheesio

• Puolustusmenojen merkittävä kasvu joudutaan valtaosin rahoittamaan kansallisista budjeteista. Kansantalouden tilasta riippuu, missä määrin lisärahoituksesta muodostuu rasite julkiselle taloudelle. Suomessa tilanne on erittäin huono, joten lisärasitus on mittava.
• Tiukassa taloustilanteessa poliittisessa päätöksenteossa joudutaan tasapainoilemaan menoluokkien välillä ja rakentamaan laajalti hyväksyttävissä olevia kompromisseja. Muussa tapauksessa on vaarana yhteiskunnan sisäisen koheesion rikkoutuminen.
• Oletettavaa on, että yhteiskunnan koheesio haastetaan erityisesti poliittisen kentän vasemmalla laidalla.

Julkinen talous

• Samaan aikaan puolustusmäärärahatarpeiden kanssa kasvavat hyvinvointivaltion ylläpitomenot. Erityisesti ikärakenteen muutokset johtavat tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveysmenoihin kohdentuu merkittäviä lisäpaineita.
• Yhteiskunnan ylläpitotoimintojen lisäksi olisi saatava aikaan merkittävää talouskasvua. Mahdollisuudet tähän ovat huonot, sillä julkisia varoja ei juurikaan löydy kohdennettavaksi talouskasvua kiihdyttäviin toimenpiteisiin.
• Suomessa vallitsee jo nyt syvä ristiriita julkiseen toimintaa ohjautuvien tulojen ja menojen välillä. Jatkossa tilanne tulee kärjistymään.

Maanpuolustus

• Maanpuolustuksen kohdentuva lisärahoitus on niin mittava, että ongelmaksi muodostuu sen systemaattinen käyttö. Puolustusmateriaalihankintojen toteutusprosessi on perinteisesti hidas ja perusteellinen.
• Uudessa tilanteessa prosessia joudutaan virtaviivaistamaan merkittävästi. Vaaraksi muodostuvat virhehankinnat suhteessa kohdattavaksi tulevaan sotilaalliseen uhkaan.
• Koska politiikka elää hetkessä, olisi Euroopan turvallisuustilanteen äkillinen paraneminen haasteellinen paikka Puolustusvoimien kehittämistyölle.
• Päivänpoliittinen kiinnostus maanpuolustuskysymyksiin hiipuisi nopeasti ja sillä olisi välittömät seuraukset käytössä olevaan rahoitukseen. Yhteiskunta priorisoisi toimintojaan vahvasti.

E18) Miten EU:ssa voidaan vahvistaa sotilaalliseen tilanteeseen liittyvää ymmärrystä esimerkiksi itäisten reunavaltioiden ja Välimeren maiden välillä?

*****

Euroopan sotilaalliseen tilanteeseen liittyvä ymmärrys jakautuu kahtia – ajatusten ja tekojen tasoille. Tuskin Välimeren alueen maissakaan kyetään ohittamaan Venäjän harjoittamaa aggressiivista laajentumispolitiikkaa – tilanne siis tiedostetaan ajatusten tasolla. Kokonaan toisen kysymyksen muodostaa tarve reagoida turvallisuusuhkaan – käytännön toimenpiteitä on tehty vain vähän. Venäjän muodostama sotilaallinen uhka ei konkretisoidu eteläisessä Euroopassa.

• Painopisteet. Kyseessä on poliittinen valinta, mistä kertoo hyvin Espanjan jättäytyminen Naton puolustusmenoja korottavan päätöksen ulkopuolelle.
• Kansallinen etu. Poliitikot optimoivat kansallisen edun ja suuntaavat rahoituksen muihin yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Kun yhteistä intressiä ei ole, ei myöskään synny yhteistä toimintapolitiikkaa.
• Löyhä yhteenliittymä. EU:n itäisten reunavaltioiden ja Välimeren alueen maiden turvallisuuspoliittiset intressit poikkeavat merkittävästi toisistaan. Koska EU ei ole liittovaltio, näiden intressien yhdistäminen näyttäytyy lähes mahdottomana.
• Vääntövarsi. Ainoa keino edistää asiaa lienee erilaisiin tarkoituksiin suunnattu EU-rahoitus, jota voidaan käyttää käytännön vipuvartena. Sen toimivuus on kuitenkin kyseenalainen ainakin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.
• Todellisuus. Sotilaalliseen tilanteeseen liittyvän ymmärryksen vahvistamisessa ei ole kyse tiedosta tai sen saatavuusongelmista. Kyseessä on syvällisempi jakolinja, joka sijaitsee Euroopan sisällä.
• Kansalliset priorisoinnit. Erilaisissa turvallisuuspoliittisissa ympäristöissä toimivat valtiot eivät vain yksinkertaisesti tahdo osallistua oman elinpiirinsä ulkopuolella esiintyvien uhkien torjuntaan.
• Lopputulos. Eivät etenkään käytännön tasolla, joten mittavaankaan sotilaalliseen tilanteeseen liittyvä ymmärryksen lisääminen tuskin johtaa käytännön toimenpiteisiin.

E17) Kaliningradin kysymys ja siihen liittyvä Suwalkin käytävä aiheuttavat pysyvän sotilaallisen jännitteen Itämeren piirissä. Muodostavatko Naton tällä alueella tekemät sotilaalliset vastatoimet riittävän pidäkkeen Venäjän laajentumishaluille?

*****

Suwalkin käytävä sijaitsee Puolan ja Liettuan raja-alueelle. Kyseessä on kapea maakaistale, joka erottaa Kaliningradin Valko-Venäjästä. Jälkimmäinen on muodollisesta itsenäisyydestään huolimatta Venäjän vasallivaltio. Putinin käynnistettyä alueelliset laajentumistoimet kysymys Suwalkin käytävän merkityksestä on noussut aiempaa keskeisempään rooliin Naton operatiivisessa suunnittelussa.

• Baltian kohtalo. Suwalkin käytävä on ainoa maayhteys Baltian maiden (Viro, Latvia, Liettua) ja Naton ydinalueiden välillä. Suwalkin päätyminen Venäjän hallintaan katkaisisi maayhteydet Baltian. Tämä tuottaisi merkittäviä ongelmia niiden puolustusjärjestelyihin.
• eFP-joukot. Nato on vahvistanut läsnäoloaan alueella. Käytännössä tämä on toteutettu Puolassa ja Baltiassa toimivien monikansallisten taisteluosastojen avulla. Kyseessä ovat noin pataljoonan vahvuiset Enhanced Forward Presence (eFP) -joukot.
• Prikaati Liettuaan. Saksa on myös parhaillaan perustamassa prikaatia Liettuaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten toisen maailmansodan, kun maa sijoittaa pysyviä joukkoja rajojensa ulkopuolelle.
• Air Policing. Koska Baltian mailla ei ole omia ilmavoimia, toimii alueella Naton Air Policing -järjestely. Sen tehtävänä on suojata ilmatilaa ja torjua aluekoukkaukset. Kulloinkin päivystysvuorossa olevat koneet tulevat useista eri Nato-maista.
• Pidäke. Rauhan aikana Naton sotilaallinen panostus Suwalkin käytävän suojaamiseen ei ole mittava etenkään maavoimien osalta. Alueella olevat joukot toimivat kuitenkin pidäkkeenä Venäjän mahdollisille aggressioille.
• Tiedustelukyky. Erityinen pidäkevaikutus syntyy siitä, että Naton tiedustelu kykenee havaitsemaan venäläisten joukkojen keskittämisen Suwalkin käytävän tuntumaan, jolloin sotilaallisille vastatoimenpiteille jää riittävästi aikaa. Yhdysvaltojen vetäytyminen Naton sotilastoiminnasta rajoittaisi kuitenkin näitä tiedustelukykyjä merkittävästi.

E16) Yhdysvalloille Tyynenmeren alueen keskeisiä liittolaismaita ovat Australia, Japani, Etelä-Korea ja Filippiinit. Arvioi miten liittolaisuussuhteet kehittyvät.

*****

Yhdysvaltojen keskeisiä liittolaisia Tyynellämerellä ovat erityisesti Australia, Japani, Etelä-Korea, ja Filippiinit. Yhteistyöllä pyritään patoamaan Kiinan vaikutusvallan kasvua ja vahvistamaan ja vahvistamaan alueellista turvallisuutta. Tähän liittyviä kehitysnäkymiä on kuvattu alla.

Australia

• Yhdysvaltojen ja Australian välinen liittolaisuus on yksi vahvimmista ja pitkäaikaisimmista puolustus- ja turvallisuusyhteistyön muodoista Tyynenmeren alueella.
• Vuonna 1951 solmittu ANZUS-sopimus on liittolaisuuden kulmakivi. Siinä velvoitetaan maat toimimaan yhdessä, mikäli toisen turvallisuus on uhattuna.
• Vuonna 2021 perustettu AUKUS-liittouma (mukana Britannia) on syventänyt liittolaisuutta. Sen myötä Australia hankkii mm. ydinkäyttöisiä sukellusveneitä.
• Yhdysvaltojen ja Australian liittolaissuhde on kunnossa. Myös tulevaisuusnäkymä on myönteinen.

Japani

• Yhdysvaltojen ja Japanin välinen liittolaisuus on ollut yksi keskeinen elementti Tyynenmeren alueen vakauden turvaamisessa toisen maailmansodan jälkeen.
• Vuonna 1952 voimaan tullut ja myöhemmin uudistettu Yhdysvaltain ja Japanin turvallisuussopimus muodostaa yhteistyön perustan. Sopimus velvoittaa USA:n puolustamaan Japania, jolla on puolestaan velvoite tarjota tukikohtia Yhdysvaltain joukoille.
• Japanissa on huomattava määrä Yhdysvaltain joukkoja, mistä on aiheutunut toisinaan paikallisia ongelmia.
• Yhdysvaltojen ja Japanin liittolaissuhde on kunnossa. Myös tulevaisuusnäkymä on myönteinen.

Etelä-Korea

• Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean välinen liittolaisuus muodostaa vahvan ja strategisesti keskeisen kumppanuuden. Toiminta perustaa Korean sodan (1950–1953) jälkeen laadittuun puolustussopimukseen.
• Yhdysvallat on sitoutunut puolustamaan Etelä-Koreaa Pohjois-Korean hyökkäystä vastaan, ja maassa on huomattava määrä amerikkalaisia joukkoja.
• Yhteisiä sotaharjoituksia järjestetään säännöllisesti puolustuskyvyn kehittämiseksi.
• USA:n ja Etelä-Korean suhde on käymistilassa. Presidentti Trumpin poukkoileva politiikka on johtanut korealaiset pohtimaan uudelleen Yhdysvaltojen sitoutumista yhteiseen puolustukseen. Vaatimukset omasta ydinaseesta ovat nousseet vahvasti esiin Etelä-Koreassa.

Filippiinit

• Filippiinit on Yhdysvaltojen keskeisimpiä liittolaisia indopasifisella alueella.
• Mailla on keskinäinen puolustussopimus, joka velvoittaa ne auttamaan toisiaan mahdollisessa sotilaallisessa konfliktissa.
• Filippiinit on ollut USA:n siirtomaa (1898–1946). Yhteinen historia antaa hyvän perustan maiden väliselle tiiviille suhteelle.
• Yhteistyösuhteessa oli kitkaa presidentti Duterten (2016–2022) aikana, jolloin Filippiinit läheni Kiinaa. Hänen virkakautensa jälkeen yhteistyö USA:n kanssa elpyi. Myös tulevaisuusnäkymä on myönteinen.

E15) Miksi Yhdysvalloille on tärkeää padota Kiinan vaikutusvallan kasvua?

*****

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu on tämän vuosikymmenen merkittävin geopoliittinen ja taloudellinen voimainkoitos. Vastakkainasettelu vaikuttaa globaalisti teknologiaan, kauppaan ja turvallisuuteen. Yhdysvaltojen näkökulmasta sen haastaja on Kiina, jonka suorituskyvyt ovat etenkin talouden saralla mittavat. Kiinan sotilaallinen vahvistuminen on myös tapahtumassa oleva tosiasia, joten valtapelissä on lopulta kyse globaalista johtajuudesta. Alla on kuvattu kilpailuasetelma yksityiskohtaisemmin eriteltynä.

• Sotilaallinen tasapaino. Kiinan lisääntynyt asevarustelu on johtanut siihen, että Yhdysvalloille muodostuu entistä vaikeammaksi säilyttää sotilaallinen etumatkansa. Erityisesti Kiinan merivoimien ja ilmavoimien kehitys on ollut viime vuosina nopeaa. Maa etenee vahvasti myös ydinaseseiden saralla.
• Teknologia. Geopoliittinen vastakkainasettelu ja Yhdysvaltojen Kiinalle asettamat sanktiot ovat johtaneet systematisoituun tieteelliseen toimintaan Kiinassa. Maan johto on määritellyt teknologisen omavaraisuuden Kiinan kohtalonkysymykseksi ja suuntaa toimintaan merkittävän määrän resursseja.
• Avaruus. Sekä USA että Kiina näkevät tulevaisuutensa myös avaruusmahteina. Käytännössä tämä heijastuu mm. kilpajuoksuna Kuuhun. Käynnissä on laaja teknologinen ja poliittinen vastakkainasettelu.
• Kansainvälinen kauppa. Kiina tuottaa merkittävän osan maailmanmarkkinoille päätyvästä tavarasta. Suojatakseen omaa tuotantoaan Yhdysvallat on asettanut tulleja Kiinalle. Toimenpiteet vaikeuttavat kaupankäyntiä ja nostavat kuluttajahintoja USA:ssa.
• Rahoitus. Kiina omistaa merkittävän määrän Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoja. Omistussuhde kytkee maiden taloudet tiiviisti toisiinsa.
• Blokkiutuminen. Maiden välinen kilpailu näyttää johtavan maailmantalouden jakautumiseen. Pahimmillaan ollaan tilanteessa, missä liikeyritykset joutuvat tasapainoilemaan kahden eri standardeja ja järjestelmiä käyttävän markkinan välillä.

E14) Kiina on uudistanut vauhdilla ydinaseitaan. Mitä seurauksia tällä on ydinaseisiin liittyvälle tasapainolle?

*****

Ydinseita on ollut maailmassa vuodesta 1945. ”Kauhun tasapainolla” tarkoitetaan tilannetta, jossa ydinasevaltojen (USA, Venäjä, Kiina, Ranska, Britannia ym.) kyky tuhota toisensa toimii pidäkkeenä ydinsodan syttymiselle. Tässä kontekstissa on selvää, että yhden valtion merkittävä lisävarustautuminen horjuttaa herkkää tasapainoa.

Muutoksen seurausvaikutuksia ovat:

• Tuomiopäivän kello.  Potentiaalisten vastustajien on arvioitava toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset. Käytännössä kyse muutoksesta uhkakuvaan, jonka Kiinan ydinaseohjelman toteuttaminen aiheuttaa erityisesti Yhdysvalloille.
• Lisää ydinaseita. Arvion pohjalta Yhdysvallat päättää kehittämistoimenpiteistä koskien omia ydinaseitaan. Kysymys on sekä määrällisestä että laadullisesta kehitystyöstä.
• Venäjän rooli.  Kahden maailman johtavan valtion varustautuessa lisäasein, joutuu myös Venäjä pohtimaan rooliaan osana globaalia kokonaisuutta. Maalla on perinteisesti ollut mittava ydinasearsenaali, mutta sen uudistustyötä hidastavat monet ongelmat. Useimmat niistä kumpuavat Ukrainassa käynnissä olevasta sodasta.
• Euroopan ydinaseet. Venäjän toimet kasvattavat puolestaan paineita Euroopan suunnalla, missä ydinasevaltiot Ranska ja Britannia edustavat eurooppalaista ydinpelotetta. Sen merkitys on kasvanut, kun transatlanttinen suhde osoittaa hiipumisen merkkejä.
• Muu maailma. Muissa ydinasevaltioissa (Intia, Pakistan, Israel ym.) ei olla samalla tavoin kytkennässä Kiinan ydinasekehitykseen ja sen aiheuttamiin globaaleihin haasteisiin.
• Kim Jong-un. Pohjois-Korean suhteen ei voida esittää kuin arvauksia. Kiina on sen tukija, mutta toisaalta myös ”valvoja”.

E13) Taiwanin kysymyksen ratkaisu on Kiinan presidentti Xi Jinpingille tärkeä asia. Mitä globaaleja seurauksia tilanteen sotilaallisella eskalaatiolla olisi?

*****

Taiwanin globaali merkitys on suuri. Saarivaltio yhdistyy erityisesti teknologiaan, maailmantalouteen ja geopolitiikkaan. Taiwan onkin kokoaan suurempi toimija. Sota tai aseellinen konflikti mullistaisi laajalti koko maailmantalouden. Oma kysymyksensä on, johtaisiko eskalaatio Kiinan ja Yhdysvaltojen välisiin sotatoimiin.

• Sirut. Taiwan Semiconductor Manufacturing Company (TSMC) valmistaa merkittävän osan maailman kehittyneimmistä siruista. Niitä käytetään laajalti erilaissa tuotteissa aina älypuhelimista autoihin ja erilaiseen sotilasteknologiaan. Kun kriittisten mikrosirujen toimitukset katkeaisivat, ajautuisi elektroniikkateollisuus suuriin vaikeuksiin eri puolilla maailmaa.
• Uhkapeli. Aseellinen hyökkäys Taiwaniin olisi Kiinalle uhkapeliä. Yhdysvaltojen ajautuminen sodan osapuoleksi johtaisi mittaviin sotatoimiin Tyynenmeren alueella laajemminkin. Kiinan tavaravienti maailmalle katkeaisi tai ainakin vaikeutuisi merkittävästi.
• Osalliset. Sotaan tulisi vedetyksi helposti mukaan myös muita alueen maita. Etenkin Japanilla olisi fyysisen läheisyyden vuoksi tarve suojata itseään ja se asettautuisikin todennäköisesti tukemaan Taiwania.
• Eskalaationäkymä. Sotatoimet Taiwanissa voisivat johtaa vihollisuuksien puhkeamiseen myös Korean niemimaalla. Pohjois-Korealle Kiinan hyökkäys voisi toimia katalyyttinä, jonka seurauksena maa pyrkisi alistamaan Etelä-Korean valtansa alle. Yhdysvallat olisi hyökkäystilanteessa täysin sidottu sotatoimiin Taiwanin suunnalla.
• Hyökkäyssota Euroopassa. Yhdysvaltojen sitoutuminen Aasiaan poistaisi aseellisen voimankäytön pidäkkeitä myös muualla. Esimerkiksi Venäjälle tilanne muodostaisi Euroopan suunnalla mahdollisuuden. Myös Lähi-Idän alueella saatettaisiin nähdä sotilaallista liikehdintää.

E12) Laajemmat sodat synnyttävät yleensä liittoumia. Millaisia nämä liittoutumat voisivat olla nykyisessä moninapaisessa maailmassa?

*****

Sotilaalliset liittoumat ovat joko vakiintuneita (Nato) tai ne syntyvät tilannetekijöihin perustuen tapauskohtaisesti. Olisi virhe olettaa, että tulevaisuuden sodissa toimittaisiin vain yhdestä lähtökohdasta käsin. Historia osoittaa Suomenkin kohdalla, miten suhteemme Saksaan muuttui talvisodan (1939–1940) pidättyväisyydestä jatkosodan aseveljeyteen vuonna 1941. Kysymys oli tuolloinkin siitä, että yhteiset intressit edistivät alueellista sotilaallista kumppanuutta.

• Kaksinapaisuus. Moninapaisessa maailmassa on useita valtakeskuksia. Globaalisti tarkasteltuna elämme jo tässä tilassa, sillä Kiinan merkitys vertautuu monelta osin Yhdysvaltoihin. Kiinalaiset eivät ole sotilaallisesti aktiivisia globaalisti, mutta taloudellista valtaa maa käyttää laajalti.
• Ad hoc -liittolaisuus. USA:n toiminnassa korostuu presidentti Trumpin toisella virkakaudella vahva tilannesidonnaisuus. Natoon liittyvää pysyvyyttä ei arvosteta, vaan kumppanit pyritään löytämään myös sotilaallisessa toiminnassa tapauskohtaisesti. Nato-liittolaisille huhtikuussa 2026 esitetyt vaatimukset Hormuzin salmen avaamiseen liittyen olivat tästä selkeä osoitus.
• Sumea tilannekuva. Alueellisten liittokuntien perusongelma kytkeytyy siihen, että ne ovat useimmissa tapauksissa syntyneet yhteiseksi koetusta uhasta. Euroopan suunnalla Venäjä on ollut tällainen, mutta Trumpin johtama USA näkee tilanteen toisin. Kun yhteistä tilannekuvaa ei ole, ei myöskään löydy riittävää tahtotilaa syvälliselle sotilaalliselle liittolaissuhteelle.
• Suursota. Laajempi sota (suursota) voi syttyä vain olosuhteissa, joissa Yhdysvallat ja Kiina ovat samanaikaisesti mukana aseellisessa selkkauksessa. Globaaleina kilpailijoina ne ajautuvat väistämättä eri leireihin. Kummankin intressissä on rakentaa ympärilleen kanssasotijoiden joukko, jota kyetään hyödyntämään sotatoimissa.
• Ajopuut. Syntyneet liittoumat rakentuvat riippuvuuksista ja aseellisen toiminnan alueellisista painotuksista. Valtion riippuvuus Yhdysvalloista tai Kiinasta kasvattaa riskiä joutua sotilaallisiin toimiin kyseisen maan liittolaisena. Toiset valtiot ovat myös maantieteellisen asemansa vuoksi erityisellä vaaravyöhykkeellä.

E11) Euroopan maat valmistautuvat turvaamaan aselepoa Ukrainassa, jos sellainen maahan joskus saadaan. Mitä keskeisiä haasteita tähän toimintaan tulee liittymään?

*****

Rauhanturvaaminen on perinteisesti ollut YK:n, EU:n tai Naton johtamaa toimintaa. Sen tavoitteena on ollut rauhan ylläpitäminen tai tulitauon valvominen. Aselevon rakentuminen Ukrainassa edellyttää sodan molempien osapuolten vahvaa myötävaikutusta ja sitoutumista. Vasta tämän toteuduttua voidaan olettaa syntyvän edellytykset aselevon turvaamiselle. Se, miten ja millaisessa kokoonpanossa operaatio toteutetaan, ratkaisee onnistumisen.

• Suuri operaatio. Valvontaoperaatio olisi toteutuessaan erittäin mittava ja vaikea rintamalinjan pituuden vuoksi. Jotta toimintaan ylipäätään kyettäisiin, kansainvälisen valvontajoukon tulisi olla henkilömääräisesti erittäin suuri.
• Paljon sotilaita. Perinteinen rauhanturvaamismalli ei Ukrainassa toimi. Maahan olisi lähettävä niin suorituskykyiset joukot, että ne kykenisivät varmistamaan sopimuksen pitävyyden. Monissa arvioissa on lähdetty siitä, että sotilaita tulisi olla 50 000–100 000.
• Monikansallisuus. Joukkoja lähettävien maiden tulisi edustaa Eurooppaa laajempaa viiteryhmää. Venäjälle on erittäin vaikeaa hyväksyä Nato-maista saapuvia sotilaita. Perusteltiinhan Ukrainaan toteutettua hyökkäystä pitkälti juuri Nato-uhan torjumisella.
• Sodan osapuoleksi. Ilmeisenä vaarana on aselepoa turvaamaan lähetettävien joukkojen ajautuminen sodan osapuoleksi. Venäjä saattaisi toteuttaa tähän johtavia provokaatioita, aiheuttaakseen hämmennystä joukkoja lähettävissä maissa.
• Suuret tappiot. Jos joukkoja Ukrainaan joskus lähetetään, on toiminnassa varauduttava merkittäviinkin sotilastappioihin. Operaatiosta voi myös syntyä useita vuosia kestävä yhteishanke, johon sitoutuminen saattaa olla monelle eurooppalaiselle valtiolle poliittisesti vaikeaa.

E10) Pysyvien amerikkalaisten joukkojen merkitys Euroopalle on suuri. Miksi maanosamme sotilaallisen turvallisuuden ylläpito on jäänyt merkittäviltä osin Yhdysvaltojen vastuulle?

*****

USA:n sotilaallinen sitoutuminen Eurooppaan syntyi suorana jatkumona toiselle maailmansodalle. Neuvostoliiton muodostama sotilaallinen uhka koettiin tuolloin niin suureksi, että maanosaamme jäi merkittävä määrä amerikkalaisia sotilaita. Yhdysvaltain joukkojen läsnäolo Euroopassa oli kylmän sodan aikaan (1947–1991) keskeinen osa Naton puolustusta. Tuona aikakautena myös läntisen Euroopan mailla oli nykyiseen verrattuna merkittävät asevoimat.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisenä kautena Euroopan sotilaallisen turvallisuuden ylläpito on jäänyt merkittäviltä osin Yhdysvaltojen vastuulle seuraavista syistä:

• Rauhan aikakausi. Neuvostoliiton hajoaminen ja Varsovan liiton lakkauttaminen poistivat välittömän sodanuhan Euroopasta. Kun vastustaja katosi, myöskään sotilaalliselle varautumiselle ei koettu olevan tarvetta.
• Raha. Sotaan varautuminen on aina myös taloudellinen kysymys. Monet Euroopan maat katsoivat 1990-luvulla, että puolustusmäärärahat oli syytä ohjata muihin tärkeisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin.
• Pasifismi. Sodan uhasta vapautuminen johti politiikassa siirtymään kohti toista ääripäätä. Katsottiin, että sotilaallinen voimankäyttö edusti vanhanaikaista ajattelua. Poliittisessa kentässä pidettiin laajalti selvänä, että tulevaisuuden konfliktit ratkaistaisiin diplomatialla ja taloudellisella yhteistyöllä.
• Eliittisotilaat. Asevoimissa muutos oli valtava – painopiste siirtyi alueellisesta puolustuksesta kansainväliseen kriisinhallintaan. Tätä toteutettiin YK:n ja Naton johtamissa operaatioissa. Ei tarvittu enää suuria massa-armeijoita, vaan ainoastaan pieniä ammattimaisia joukkoja.
• Romahdus. Useat Euroopan maat luopuivat yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyivät ammattiarmeijoihin.
• USA-riippuvuus. Kuvattu kehitys johti siihen, että monet Euroopan maat purkivat kaikki puolustusjärjestelynsä. Kun Yhdysvallat samanaikaisesti oli kuitenkin edelleen vahvasti läsnä Euroopassa, sen katsottiin riittävän sotilaallisen turvallisuuden takaamiseen.

E9) Putinin ote maastaan vaikuttaa edelleen vahvalta. Mitä keinoja Venäjän valtaapitävät käyttävät asemansa varmistamiseen?

*****

Putin ei eroa keinovalikoimansa osalta muista diktaattoreista. Hänen otteensa venäläisistä perustuu pelkistetysti ilmaistuna pelon ilmapiiriin, informaatiokontrolliin ja poliittisiin puhdistuksiin. Viimeiset koskevat myös suuryritysten johtoa, jonka lojaalisuus varmistetaan aika ajoin toistuvilla näyttävillä kuolemantapauksilla. Yleensä joku merkittävä johtoasemassa oleva henkilö päätyy putoamaan kerrostalon ikkunasta. Myös muita itsemurhalavastuksia käytetään.

Putinin vallan varmistamisessa käytetyt keinot voidaan jakaa yksityiskohtaisemmin seuraavasti:

• Poliittiset rajoitteet. Venäjällä ei ole poliittista oppositiota. Viimeisin oppositioon lukeutuva merkittävä venäläispoliitikko oli Aleksei Navalnyi. Hänen menehtymisensä vankilassa epäselvissä olosuhteissa jätti poliittisen opposition vaille johtohahmoa. Myös muiden toisinajattelijoiden vangitseminen näyttää toimineen tehokkaana pidäkkeenä laajemmalle poliittiselle liikehdinnälle.
• Mediakontrolli. Venäjällä valtio kontrolloi mediaa täydellisesti. Erityisesti Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan liittyvä disinformaatio on tehokas keino kansalaismielipiteen muokkaamisessa. Venäjän johto tarvitsee ulkoisia viholliskuvia pitääkseen kansan uskollisena suurvenäläisyyden tavoittelulle.
• Vakauden tavoittelu. Venäjän kansa muistaa yhä, miten 1990-luvulla toteutettu hallitsematon markkinatalouskokeilu johti maan sisäiseen sekasortoon. Tästä kokemustaustasta käsin tarraudutaankin nykyhallintoon, sillä sen katsotaan vioistaan huolimatta edustavan vakautta. Taustalla vaikuttaa historia – Venäjällä on totuttu siihen, että maata on johdettu yksinvaltaisin ottein.
• Isänmaallinen kasvatus. Kyseessä on koko yhteiskunnan läpäisevä järjestelmä, josta muodostuu keskeinen vallankäytön väline. Toiminta kohdentuu jopa alakouluikäisiin lapsiin. Tavoitteena on normalisoida sota, vahvistaa Kremlille lojaaleja arvoja ja kouluttaa nuoriso sotilaiksi tai äideiksi. Vastaavia järjestelyjä oli aikanaan myös Hitlerin johtamassa kansallissosialistisessa Saksassa.

E8) Venäjä on tehnyt mittavasti sotarikoksia Ukrainassa. Saadaanko sotarikollisia koskaan tuomiolle teoistaan?

*****

Sotarikollisten saattaminen tuomittavaksi on kansainvälisoikeudellinen prosessi, jossa selvitetään väitetyt rikokset ja annettaan tarpeelliseksi katsotut tuomiot. Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) sijaitsee Haagissa (Hollanti). Se käsittelee sotarikoksia, kansanmurhia sekä rikoksia ihmisyyttä vastaan. Sotarikosten määrittely on toteutettu Geneven sopimuksissa, jotka muodostavat perustan rikosoikeudelliselle vastuulle. Yleishavaintona voidaan todeta, että sotarikollisten saaminen oikeuden eteen on vaikeaa.

• Lopputulos ratkaisee. Venäjän asevoimien toteuttaminen sotarikosten kohdalla rikollisten päätyminen tuomittavaksi riippuu sodan lopputuloksesta ja venäläisen yhteiskunnan kehityksestä. Jos Venäjä voittaa sodan, voidaan pitää varmana, ettei oikeusprosesseja tulla näkemään.
• Tappion seuraus. Ainoastaan Venäjän täydellinen tappio ja sen myötä syntyvät laajat yhteiskunnalliset muutokset voisivat johtaa toiseen lopputulokseen sotarikoskysymyksien osalta.
• Kumppanuudet. Niin pitkään, kun sodan taustalla vaikuttaa Kiinan mittava tuki Venäjälle, tämän vaihtoehdon toteutumista voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä.
• Dokumentointi. Parhaassakin tapauksessa merkittävän ongelman muodostaisi dokumentointi. Voidaan olettaa, etteivät venäläisjoukot ole kirjanneet tapahtumakuvauksia toteuttamistaan sotarikoksista.
• Silminnäkijät. Myöskään silminnäkijöitä, jotka kykenisivät identifioimaan yksittäisiä venäläissotilaita, ei liene juurikaan saatavilla.
• Aika. Ongelmaksi muodostuu myös aika, jonka kuluminen vaikeuttaa tapahtumien selvittämistä.
• Realismi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei venäläisiä sotarikollisia tulla koskaan saamaan kansainvälisen oikeuden eteen.

E7) Venäjä rekrytoi sotilaita Ukrainassa käytäviin taisteluihin 30 000 henkilön kuukausivauhdilla. Miten tämä on käytännössä mahdollista?

*****

Venäjän sotilastappiot ovat järkyttäviä Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa. Yli 1 000 sotilasta kuolee tai haavoittuu joka päivä. Tappioiden korvaaminen edellyttää ainakin vastaavan suuruista rekrytointia, jotta taistelevien joukkojen vahvuus kyetään pitämään ennallaan. Tämä ei olisi mahdollista ilman erityisjärjestelyjä.

• Muutos. Venäjän asevoimien rekrytointi on muuttunut Ukrainan sodan myötä. Painopiste on vapaaehtoisten sopimussotilaiden hankkimisessa, minkä lisäksi rekrytoidaan ulkomaalaistaustaisia sotilaita.
• Raha ratkaisee. Toiminnassa hyödynnetään suuria sopimuksen tekemiseen liittyviä bonuksia ja venäläisittäin korkeita palkkoja. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat myös henkilökohtaisissa vaikeuksissa olevat ihmiset. Päihderiippuvaisia ja vankeja on lähetetty sotaan massoittain.
• Asevelvolliset. Venäjä käyttää myös asevelvollisia sotatoimissaan, vaikka Venäjän laki kieltää varusmiesten lähettämisen taisteluun. Sotilaita painostetaan tähän ”vapaaehtoisuuteen” vetoamalla.
• Liikekannallepano. Ilmeinen rekrytointimalli olisi liikekannallepano vuoden 2022 tapaan. Se tapahtui tuolloin vain osittaisena. Ratkaisu osoittautui kuitenkin kansan parissa erittäin epäsuosituksi. Vladimir Putinin hallinto vältteleekin uutta liikekannallepanoa sisäpoliittisista syistä.
• Sotatalous. Ongelmia syntyy myös sodan mahdollistavassa teollisuudessa. Venäläiset puolustusyritykset kilpailevat rekrytoinneissa asevoimien kanssa. Asevoimiin liittymisessä tarjolla olevat kannustimet ylittävät teollisuuden vastaavat. Kun tuotantoketjut eivät toimi, laskee myös sotilaallinen suorituskyky.
• Romahdus. Keväällä 2026 on havaittu, että Venäjän toteuttama rekrytointi on jäänyt lukumääräisesti kuukausittaisia sotilastappioita pienemmäksi.

E6) Asevelvollisuudesta luovuttiin Euroopan valtioissa laajalti 2000-luvun alkumetreillä. Miksi sen palauttaminen on monessa maassa vaikeaa, vaikka poliittista tahtoa olisikin?

*****

Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa ja sen myötä rakentuneet uhkakuvat ovat synnyttäneet Euroopassa laajan keskustelun asevelvollisuuden palauttamisesta. Tällä hetkellä monet Nato-maat pohtivat luopumista ammattiarmeijasta ja harkitsevat asevelvollisuuden palauttamista. Käytännössä paluu aiempaan ei kuitenkaan ole helppoa. Syitä on useita, mutta yleisesti tarkasteltuna ne voidaan jäsentää alla kuvatulla tavalla.

Yhteiskunnallisia haasteita

• Yksilönvapaus. Asevelvollisuus perustuu lainsäädännöstä kumpuavaan pakkoon, jolloin siitä kieltäytyminen johtaa rangaistukseen. Tämä dilemma nähdään monissa länsimaissa merkittävänä ihmisoikeuskysymyksenä.
• Tasa-arvo. Asevelvollisuus koskee esimerkiksi Suomessa vain miehiä, mikä on mahdollista nähdä merkittävänä tasa-arvoon liittyvänä ongelmana. Vaikka naisilla onkin mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen, sen ei välttämättä katsota poistavan epätasa-arvoisuutta. Esimerkiksi Israelissa asevelvollisuus koskee samalla tavoin molempia sukupuolia.
• Maanpuolustustahto. Useissa Euroopan maissa kansalaisten tahto puolustaa aseellisesti maataan on heikko. Tässä poliittisessa ilmapiirissä muodostuu erittäin vaikeaksi sellaisten ratkaisujen tekeminen, joilla kansalaisia velvoitettaisiin osallistumaan aseelliseen maanpuolustukseen. Kyseessä on rauhankuplaan käpertyneen Euroopan itse itselleen vuosikymmenten saatossa rakentama ongelma.

Käytännön haasteita

• Motivaatio. Asepalveluksen pakollisuus johtaisi todennäköisesti mittaviin motivaatio-ongelmiin monissa Euroopan maissa. Suomessakin varusmiesten mielenterveysongelmat ovat yleisin syy palveluksen keskeyttämiseen. Mitä kauempana ihmisten arki on varuskuntaelämästä, sitä enemmän mielenterveysongelmia esiintyy.
• Infrastruktuuri. Asevelvollisuusarmeijan kouluttaminen edellyttää mittavaa infrastruktuuria ja massoittain nykyaikaiseen sodankäyntiin soveltuvaa kalustoa. Vaikka käytössä olisikin riittävästi taloudellisia voimavaroja, kestää koulutuksessa tarvittavan kokonaisuuden rakentaminen vuosia.
• Kouluttajat. Pätevien kouluttajien löytäminen on suuri käytännön haaste. Nykyisissä ammattiarmeijoissa toimivat sotilaat eivät välttämättä sovellu asevelvollisten koulutustehtäviin. Tarvitaan mittava kouluttajien koulutusohjelma, ennen kuin asevelvollisia kyetään rekrytoimaan massoittain. Asevelvollisten koulutusjärjestelmän rakentaminen on vuosien projekti.

E5) Kiina on uudistanut vauhdilla asevoimiaan ja tehnyt laajoja puhdistuksia sotilasjohdossa. Mitä vaaroja jälkimmäiseen ilmiöön liittyy?

*****

Kansan vapautusarmeijan (PLA) uudistukset ovat olleet mittavia. Muutoksen keskiössä on ollut siirtyminen määrästä laatuun, teknologisen murroksen hyödyntäminen ja johtamisjärjestelmien kehittäminen. Näillä toimenpiteillä on tähdätty erityisesti operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen Taiwanin suunnalla suunniteltuun operaatioon liittyen. Muutokseen liittyviä laajoja puhdistuksia korkeimmassa sotilasjohdossa voidaan kuvata erilaisten vaarojen näkökulmasta alla esitetyllä tavalla.

• Kritiikittömyys. Loppuvuodesta 2025 uutisoitiin peräti yhdeksän korkea-arvoisen kenraalin joutuneen erotetuiksi. Syytteet vaihtelivat, mutta ilmiö näyttäytyi maan presidentin Xi Jinpingin toteuttamalta puhdistusoperaatiolta. Väki vaihdettiin lojaalimpaan, jotta autoritaarisen johtajan päätöksiä ei enää jatkossa kyseenalaistettaisi.
• Henkilökultti. Xi Jinping on rakentanut ympärilleen henkilökulttiin viittaavat järjestelyt. Kaikkien kiinalaisten johtajaa pidetään tässä kontekstissa erehtymättömänä, yli-inhimillisen viisaana tai jopa kansakunnan ”isänä” sekä pelastajana. Vastaavia ilmiötä löytyy historiassa useita ja yleensä niihin yhdistyy jossain kehitysvaiheessa laaja inhimillinen kärsimys – Stalin, Hitler, Mao Zedong ym.
• Sotilaalliset suorituskyvyt. Yleensä laajamittaiset puhdistukset ja epävarmuus asevoimien sisällä heikentävät suorituskykyjä. Kehityksellä on merkityksensä, jos Taiwaniin päätetään hyökätä. Toisen maailmansodan historia osoittaa korkeaan sotilasjohtoon suunnattujen puhdistustoimenpiteiden vaikutuksen. Neuvostoliitto kävi lähellä romahdusta Saksan hyökättyä sinne vuonna 1941.
• Globaalit vaikutukset. Kiina on pitkään ylpeillyt sillä, ettei se usko sotilaallisen voiman käyttöön kansainvälisten ongelmien ratkaisemisessa. Yhdysvaltojen toimittua monissa tapauksissa toisin, Kiinan vaikutusvalta on kasvanut etenkin globaaliin etelään lukeutuvissa maissa. Vaikka asevoiman käyttöä Taiwanin suunnalla pidetäänkin Pekingissä maan sisäisenä asiana, muodostuu toiminnalle väistämättä myös globaali yhteytensä.

E4) Mitä hybridisodankäynnin muotoja on tunnistettu 2020-luvun Euroopassa?

*****

Hybridisodankäynti on toistuva ja monimuotoinen ilmiö 2020-luvun Euroopassa. Toimintaa harjoittaa erityisesti Venäjä. Se yhdistelee hybridisodankäynnissään erilaisia sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja. Niiden tarkoituksena on horjuttaa läntisten yhteiskuntien vakautta, päätöksentekoa ja kansalaisten turvallisuudentunnetta.

• Pakolaiset. Parempaa elämää etsiviä ihmisiä käytetään painostuskeinona EU:n itärajoilla. Puhutaan välineellistetystä maahantulosta. Nämä toimenpiteet ovat kohdistuneet erityisesti Puolaan, Baltian maihin ja Suomeen.
• Fyysinen tuho. Aktiivinen tuhoaminen kuuluu myös Venäjän keinovalikoimaan. Yleensä isketään kriittiseen infrastruktuuriin – tietoliikennekaapeleihin tai logistiikkaan. Tarkkaan kohdennetut salamurhat ovat myös aika ajoin käytössä.
• Polarisointi. Disinformaatiota levitetään systemaattisesti erilaisten valeuutisten muodossa. Sosiaalisessa mediassa kampanjoidaan asioilla, joiden tavoitteena on polarisoida länsimaisia yhteiskuntia.
• Kybersota. Kyberhyökkäyksiä kohdennetaan säännöllisesti julkishallintoon ja yrityksiin. Terveydenhuoltoon kohdistuu tietomurtoja ja digitalisoitunutta yhteiskuntaa horjutetaan palvelunestohyökkäyksin.
• Energiariippuvuus. Energian ja erilaisten raaka-aineiden saatavuutta käytetään häikäilemättä yhtenä kiristyskeinona.

E3) Turvattomuuden tunne vahvistaa viholliskuvien rakentumista. Miten tämä näkyy Venäjän sisäpolitiikassa?

*****

Venäläiseen narratiiviin kuuluu jatkuva ulkoisen uhan korostaminen. Sillä mahdollistetaan vallankäyttäjien toimet, joilla yhteiskuntaa kerrotaan suojeltavan. Presidentti Vladimir Putin on käyttänyt tätä historiallista menetelmää koko valtakautensa ajan säilyttääkseen tiukan otteen venäläisestä yhteiskunnasta. Sisäpolitiikassa vaikutukset ovat olleet mittavia.

• Väärät mielipiteet. Sodanvastaisuutta ei hyväksytä, vaan maassa on otettu käyttöön lakeja, jotka mahdollistavat pitkät vankeustuomiot ”armeijan väheksymisestä” tai ”valheellisen tiedon” levittämisestä. Tällä tarkoitetaan kaikkea virallisesta sotapropagandasta poikkeavaa tiedonlevitystä.
• Agenttitarinat. Käytännössä kaikki keskeiset toisinajattelijat, aktivistit ja riippumattomat toimittajat on neutralisoitu. Vaihtoehtoina ovat olleet vankila tai maastapako. ”Ulkomaisia agentteja” jahdataan näyttävästi ja ”epätoivottujen järjestöjen” listaukset ovat laajoja.
• Mediakontrolli. Riippumaton media on lakkautettu tai sen toiminta on estetty. Valtiota myötäilevä kontrolloitu media levittää vain hyväksyttyä sotapropagandaa ja ylläpitää narratiivia ”uhan alla olevasta Venäjästä”.
• Koululaiset. Kouluissa ja julkisessa keskustelussa korostetaan isänmaallisuutta sekä perinteisiä arvoja. Länsimainen liberalismi leimataan venäläiselle yhteiskunnalle vihamieliseksi ja vahingolliseksi ilmiöksi.
• Verkkovalvonta. Internetin ja sosiaalisen median sensuuria on lisätty. Erilaisten teknologioiden käyttöönotolla varmistetaan kansalaisten valvonta ja estetään julkisten mielenilmaisten esiintyminen. Havaittuihin poikkeamiin puututaan kovin ottein.

E2) Disinformaatiota on liikkeellä paljon. Miten disinformaatiolla voidaan horjuttaa kansallista turvallisuutta?

*****

Kansallista turvallisuutta ylläpidetään monin eri tavoin, jotka yhdessä synnyttävät tunteen tilanteen hallinnasta. Tätä tunnetta pyritään horjuttamaan disinformaatiolla. Toiminnalla tavoitellaan luottamuksen heikentymistä, päätöksenteon horjuttamista ja yhteiskunnan sisäistä vastakkainasettelua.

• Kohteet. Disinformaatio kohdistuu tavanomaisesti viranomaisiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Tarkoituksena on rapauttaa ihmisten luottamus toimivaan hallintoon.
• Tarkoitus. Väärän tiedon levittäminen vaikeuttaa kaikissa tapauksissa kykyä tehdä päätöksiä. Käytännössä joudutaan toistuvasti puolustautumaan vääriä väitteitä vastaan ja pahimmillaan ajaudutaan kaoottiseen tilanteeseen.
• Teemat. Vastakkainasettelua tavoittelevassa disinformaatiossa käytetään teemoina maahanmuuttoa, turvallisuuspolitiikkaa ja esimerkiksi ilmastonmuutosta. Mitä ristiriitaisempia tunteita aiheet herättävät, sitä helpompi niitä on hyödyntää vastakkainasettelun rakentamisessa.
• Sodankäyntikyky. Erityisesti disinformaatiota kohdistetaan sotilaalliseen yhteistyöhön. Tyypillisen esimerkin muodostavat ydinaseet ja niihin sisältyvät tunnepitoiset ulostulot.
• Esimerkki. Suomessa keväällä 2026 käyty keskustelu ydinenergialain ympärillä piti sisällään disinformaatiovaikuttamiseen liittyviä elementtejä.
• Tekoälypohjaisuus. Disinformaatiota tuotetaan ja levitetään tekoälyn avulla. Tavoitteena on hämärtää ihmisten kyky erottaa valheet totuudesta. Tässä onnistuminen tulee olemaan jatkossa aiempaa helpompaa, ja muutos haastaa laajalti niin yksilöt kuin yhteiskunnatkin.

E1) Synnyttämällä tyytymättömyyttä vahvistetaan polarisaatiota. Miten tämä ilmenee eri Euroopan maissa?

*****

Tyytymättömyyden synnyttäminen perustuu todellisiin ongelmiin. Tällaisiksi ihmiset kokevat yleensä asiat, jotka ovat läsnä arjessa. Talousongelmat ja eri tavoin syntyvä turvattomuus näyttelevät keskeistä roolia tyytymättömyyden rakentamisessa. Seuraavassa on tarkasteltu lyhyesti Euroopan merkittävimpiä valtioita polarisoitumiskehitykseen liittyen.

Saksa

• Saksa yhdistyi yli 35 vuotta sitten, mutta itäiset alueet ovat edelleen taloudellisesti jäljessä läntisistä. Tilanne aiheuttaa tyytymättömyyttä.
• Äärioikeisto on vahvistanut asemaansa, ja haastaa perinteiset puolueet.
• Polarisaatio näyttäytyy vahvana maahanmuuttovastaisena retoriikkana. Erityisesti maahanmuuttovastaisuus on vahvaa itäisillä alueilla, jonne kohdentuu vähemmän maahanmuuttoa kuin läntisille alueille. Tilanne on ristiriitainen.

Ranska

• Ranskaa aiemmin hallinneet perinteiset puolueet ovat menettäneet kannatustaan. Tilalle on noussut ääriajattelua edustavia voimia, mikä on jakanut poliittista kenttää voimakkaasti. Viimeaikaisissa vaaleissa on koettu ilmiö, jossa erityisesti kaksi ääripäätä (vasen ja oikea) ovat vahvistuneet.
• Presidentti Emmanuel Macron on pyrkinyt toimimaan poliittisessa keskustassa. Yrityksistä huolimatta hänen hallintonsa on kohdannut merkittäviä haasteita vahvasti polarisoituneessa ilmapiirissä.
• Polarisaatio kumpuaa uskonnosta ja sosioekonomisista eroista. Esimerkiksi teollisuustyöntekijät ovat laajalti kääntyneet tukemaan laitaoikeistoa.

Britannia

• Myös Britanniassa on voimistunut maahanmuuttovastaisuus. Tämä on merkittävä muutos entisessä imperiumissa, jossa on perinteisesti totuttu monikulttuurisuuteen. Maahanmuuttovastainen puolue nousi syyskuun 2025 mielipidemittauksessa Britannian suosituimmaksi.
• Kasvava taloudellinen eriarvoisuus on ollut jo pitkään keskeinen yhteiskuntaa jakava voima.
• Brittiläinen media on erittäin polarisoitunut, ja uudet uutiskanavat haastavat perinteistä uutisointia. Sosiaalisen median kontrollia on jouduttu kiristämään.

D10) Kasvava sotilaallinen uhka on nostanut turvallisuuteen liittyvät aiheet poliittisen keskustelun ytimeen. Mikä vaikutus tällä on esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön?

*****

Suomalainen yhteiskunta on tunnettu siitä, että julkisella keskustelulla on taipumus painottua samanaikaisesti vain yhteen tärkeäksi koettuun teemaan turvallisuuden saralla. 2010-luvulla ilmastonmuutoksen myötä rakentuneet uhkakuvat ohjasivat keskustelua ja poliittista toimintaa, mutta täysimittaisen sodan käynnistyminen Ukrainassa vuonna 2022 muutti tilanteen.

• Painopiste muuttui. Sodan ja taloudellisen alavireen seurauksena huomio on Suomessa siirtynyt laajalti pois ilmastonmuutoksesta. Teema pysyy otsikoissa EU-päätöksentekoon liittyen, mutta mitään suurta liikehdintää tai debattia ilmastonmuutos ei Suomessa enää aiheuta.
• Pieni Suomi. Ehkäpä ilmastonmuutokseen liittyvä keskeisin ideavarasto on myös tyhjennetty, sillä Suomen kaltainen pieni maa ei ylipäätään voi olla teoillaan globaalisti vaikuttava ilmastotoimija.
• Huoltovarmuus. Intohimoiset pyrkimykset irtautua täysin fossiilienergiasta ovat myös ristiriidassa huoltovarmuuden kanssa. Lähtökohtaisesti on niin, että mitä suurempi kirjo erilaisia energiavaihtoehtoja on tarjolla, sitä varmemmin jotkut niistä ovat käytössä myös kriisi- ja sotatilanteessa.
• Esimerkki. Mikrotasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sähkölämmitteisessä omakotitalossa on myös tulisija.
• Uhat. Jos ripustaudutaan yksin sähköenergian varaan, syntyy suuri riski sille, että siirtoverkoihin kohdistuva laaja tuho lamauttaa koko yhteiskunnan jo kriisin varhaisessa vaiheessa. Asunnot jäätyvät talvella, eikä sähköautoja voida käyttää.
• Priorisoinnit. Ilmastonmuutoksen vastaisen työn on jatkossa sovittauduttava turvallisuuskentässä vallitseviin realiteetteihin. Lähitulevaisuudesta selviytyminen asettautuu yhteiskunnan prioriteettilistalla korkeammalle tasolle kuin globaalien haasteiden selättämisyritykset suomalaisin toimenpitein.

D9) Mitä mahdollisuuksia ja uhkia Suomen geopoliittiseen asemaan liittyy?

*****

Suomea on perinteisesti kuvattu idän ja lännen saranakohdassa sijaitsevaksi valtioksi, ja tämä geopoliittinen realiteetti onkin määritellyt kohtaloamme halki historian. Kussakin aikaikkunassa painotukset idän ja lännen välillä ovat vaihdelleet, mutta tasapainon löytäminen näyttää olleen vaikeaa. Erityisesti siksi, että itäisen rajan takana on aina sijainnut itsevaltaisesti hallittu maa. Suomen nykyistä geopoliittista asemaa voidaan kuvata seuraavasti:

Mahdollisuudet

• Pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna Suomen geopoliittiset mahdollisuudet kytkeytyvät sillanrakentajan rooliin.
• Jos Venäjällä nousisivat valtaan Eurooppaan myönteisesti suhtautuvat poliittiset voimat, olisi myös yhteistyön uudelleen pystyttämiselle merkittävä tarve. Sama koskisi tilannetta, jossa Venäjä hajoaisi lukuisiin pieniin alueellisiin valtioihin.
• Nato-jäsenyyden myötä Suomi on päässyt kiinteästi mukaan läntiseen puolustusyhteistyöhön. Tätä vahvuutta korostaa se, että kaikki keskeiset Pohjoismaat ovat nyt Naton jäsenmaita.
• Tilanne mahdollistaa yhteisen puolustuksen rakentamisen yksityiskohtien tasolla, ja toimintaa toteutetaankin laajalti niin Itämeren kuin Lapinkin alueilla.

Uhat

• Juuri nyt näyttää siltä, että Suomen läntinen yhteys on murroksessa. Tilanne on syntynyt seurauksena siitä, että transatlanttiset suhteet ovat ajautuneet kriisiin. Yhdysvallat irtautuu Euroopasta.
• Geopoliittista näkökulmasta tarkasteltuna keskeiseksi muodostuu, mitä uutta läntisen yhteistyöpiirin sisällä rakentuu. Eurooppalaisen puolustuksen kovan ytimen on kehityttävä vastaamaan Venäjän akuuttiin uhkaan. Jos näin ei tapahdu, heikkenee myös Suomen geopoliittinen asema.
• Naton hajoaminen tai ainakin lamautuminen vaikuttaa mahdolliselta skenaariolta. Tilanne ei kytkeydy pelkästään Yhdysvaltojen harjoittamaan politiikkaan, vaan keskeisesti myös oikeistopopulismin vahvaan nousuun monissa Europan maissa.

D8) Mitkä ovat Euroopan unionin geopoliittiset tavoitteet ja keskeiset keinot niiden saavuttamiseksi?

*****

EU:lla ei selkeitä geopoliittisia tavoitteita. Niihin viittaavaa voidaan kuitenkin löytää komission vuosille 2024–2029 asettamista toimintapoliittisista tavoitteista. Tavoitteiden keskiössä ovat puolustus, turvallisuus, kestävä vauraus, demokratia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

• Puolustus ja turvallisuus. Vastataan Euroopan turvallisuus- ja puolustushaasteisiin ja parannetaan varautumista ja kriisinhallintaa.
• Kestävä vauraus. Tuetaan Euroopan talouskasvua, yrittäjyyttä ja innovointia vaalimalla kilpailukykyä, vaurautta ja oikeudenmukaisuutta.
• Demokratia. Tuodaan kansalaiset demokratian ytimeen, jotta kaikki voivat osallistua EU:n tulevaisuuden rakentamiseen.
• Sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, lisätään ihmisten välistä solidaarisuutta ja tehdään tasa-arvon unionista totta.
• Elämänlaatu. Luodaan kilpailukykyinen ja häiriönsietokykyinen maatalous- ja elintarvikejärjestelmä, suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja varaudutaan ilmastonmuutokseen.
• Globaali Eurooppa. Kehitetään suhteita EU:n naapurialueisiin, jotta voidaan vastata globaaleihin haasteisiin ja edistää rauhaa, kumppanuuksia ja taloudellista vakautta.

Euroopan unionin toimintapoliittisista tavoitteista ei välity ymmärrystä painopisteiden merkityksestä. Kyseessä on listaus kaikesta siitä, mitä pidetään ihmisille tärkeänä. Tästä syystä voidaan jo lähtökohtaisesti olettaa, ettei mitään merkittävää onnistumista tule tapahtumaan etenkään turvallisuuden monimuotoisella ja erittäin ajankohtaisella saralla.

D7) Venäläinen geopolitiikka on perustunut valtion maantieteelliseen laajenemiseen, jota toteutetaan tarvittaessa asevoimin. Mitä vaikutuksia tällä on Pohjoismaiden ja Baltian maiden turvallisuudelle?

*****

Pohjoismaat ja Baltia vaikuttavat Venäjän geopoliittisessa horisontissa etenkin Pietarin turvallisuuteen, Kaliningradiin sekä Itämeren meriliikenteeseen. Viimeisen sujuvuuteen Venäjällä on erityinen intressi niin Leningradin alueen logistiikkaan kuin fossiilienergian vientiin liittyen. Laukansuun ja Koiviston öljyterminaalit ovat maalle tärkeitä.

Baltian turvallisuus

• Pietarin alueen turvallisuuden painottamisella on historiallinen yhteys – talvisota (1939–1940) käynnistyi tähän liittyvistä syistä. Nykyisen Pietarin alueella asuu karkeasti arvioituna sama ihmismäärä kuin koko Suomessa, joten alueen logistiset tarpeet ovat mittavia. Venäjällä on tarve rakentaa alueellista puskuria lännen suuntaan etenkin Baltiassa.
• Itäinen Viro on pitkälti venäläistaustaisen väestön asuttama. Erityisesti Narvan alueen onkin arvioitu päätyvän eskalaatiotilanteessa Venäjän vaikuttamisyritysten tai jopa miehityksen kohteeksi. Viron mahdollisuudet puolustaa Narvaa ovat rajalliset.
• Kaliningradin erillisalue sijaitsee Puolan ja Liettuan välissä Itämeren rannalla. Sillä ei ole maayhteyttä Venäjään, vaan kapea Suwalkin käytävä erottaa erillisalueen Valko-Venäjästä. Kaliningrad tulee keskeisen sijaintinsa vuoksi olemaan venäläisen geopolitiikan yksi painopisteistä Itämeren alueella.
• Laajassa kuvassa tarkasteltuna Venäjä haluaa saada koko Baltian jälleen etupiirikseen. Tämä mahdollistaisi myös Itämeren alueen kokonaisvaltaisen kontrollin.

Pohjoismainen turvallisuus

• Baltiaa koskeva kehitys heijastuu välittömästi Pohjoismaiseen turvallisuuteen. Geopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna on tärkeää, että puolustusliitto Naton itäinen rajalinja säilyy nykyisellä paikallaan. Tilanne vähentää venäläisvaikutusta Itämerellä.
• Itämeren keskeisten saarien – Bornholm, Gotlanti ja Ahvenanmaa – hallinta on geopoliittisesti merkittävää. Venäläisvaikutuksen leviäminen näille alueille on kyettävä estämään kaikissa tilanteissa. Erityisesti Ahvenanmaa muodostaa tässä suhteessa ongelman demilitarisointinsa vuoksi.
• Toinen Pohjoismaiseen turvallisuuteen vaikuttava painopistealue rakentuu pohjoiseen. Kuolan niemimaa ympäristöineen on Venäjälle geopoliittisesti tärkeä, sillä se mahdollistaa pääsyn Atlantille. Jo Neuvostoliiton aikakaudella varauduttiin siihen, että maa pyrkisi laajentamaan Kuolan alueen puskurivyöhykettä niin Pohjois-Norjaan kuin Suomen Lappiin. Näkymä ei ole muuttunut.
• Olennaista on myös se, että Venäjän ydinasearsenaalista iso osa sijaitsee Kuolan alueella.
• Pohjoisen alueen geopoliittista merkitystä korostaa ilmastonmuutoksen myötä syntynyt mahdollisuus hyödyntää uusia kauppareittejä, joita napa-alueelle avautuu.

D6) Yhdysvaltojen geopoliittiset intressit ovat pitkään olleet globaaleja. Mutta nyt painopiste on siirtymässä USA:n lähialueelle. Mitä vaikutuksia tällä on?

*****

Lähialueen geopoliittisen merkityksen painottuminen edustaa Yhdysvalloille tyypillistä historiallista suuntausta, jossa korostuu jonkin asteinen eristäytyminen. Erityisesti nationalistisen oikeiston ajama eristäytymispolitiikka pohjautuu pitkälti jo sadan vuoden takaiseen versioon.

Ensimmäisessä maailmansodassa (1914–1918) Yhdysvallat lähetti ensimmäistä kertaa sotilaitaan Eurooppaan, jolloin rikottiin perinne pysytellä erossa eurooppalaisista konflikteista. Sodan jälkeen amerikkalaiset pitivät sotaretkeä virheenä, ja pyrkimyksestä palata takaisin isolationismiin tulikin valtavirtaa. Nykyinen lähialueita painottava geopolitiikka synnyttää seuraavaa:

Globaalit vaikutukset

• Merkittävistä voimavaroistaan huolimatta USA:n käytössä olevat resurssit ovat rajalliset. Kun maa painottaa geopolitiikassaan lähialueita, se tarkoittaa heikompaa läsnäoloa jossain muualla. Syntyneessä tilanteessa jonkun toisen suurvallan (Kiinan) geopoliittinen vaikutusvalta kasvaa.
• Geopoliittisilla valinnoilla on myös taloudelliset heijastusvaikutukset – geotalous muuttuu. Tilanne vaikuttaa niin liittolaissuhteiden sisältöön kuin erilaisiin painotuksiinkin. Myös amerikkalaiset yritykset ajautuvat muuttuneeseen markkinatilanteeseen.

Vaikutukset Amerikan mantereilla

• Pohjois-Amerikassa USA:n geopolitiikan muutokset heijastuvat väistämättä Kanadaan. Koska USA pyrkii alueella ehdottomaan hegemoniaan, vaikeutuu Kanadan mahdollisuus toteuttaa täysin Yhdysvalloista poikkeavaa ulko- ja kauppapolitiikkaa. Presidentti Trumpin puheet Kanadasta yhtenä maansa osavaltiona vahvistavat riippuvuusvaikutelmaa.
• Etelä-Amerikassa pienemmät valtiot ajautuvat hyvin samankaltaiseen asetelmaan, missä ne ovat olleet aiemminkin historiassa. Suhde Yhdysvaltoihin säätelee vahvasti niiden mahdollisuutta harjoittaa itsenäistä ulko- ja sisäpolitiikkaa. Erityisesti vasemmistojohtoiset valtiot ovat vaikeuksissa.

Vaikutukset Euroopassa

• Eurooppa joutuu kohtamaan USA:n lähialuepolitiikan heijastumat – Grönlannin tavoittelu edustaa yhtä ääripäätä. Aseellisen voiman toistuva käyttäminen työvälineenä on eurooppalaisille erittäin vaikeasti hyväksyttävissä. Kehitys nakertaa liittolaissuhteen perustaa hyvin nopeasti.
• Vastapainona Yhdysvaltain toiminnalle Eurooppa pyrkii edistämään suhteitaan mm. Kiinaan. Tähän toimintaan sisältyy kuitenkin merkittäviä riskejä ja siitä saatavat hyödyt näyttävätkin pieniltä riskeihin verrattuna.

D5) Tyynenmeren alue on Yhdysvalloille geopoliittisesti yhä tärkeämpi. Miten tämä vaikuttaa Euroopan ja Yhdysvaltain suhteeseen?

*****

Kun suurvallan geopoliittinen painopiste muuttuu, sillä on luonnollisesti vaikutuksensa aiempiin liittolaissuhteisiin. USA:n kohdalla muutos on maantieteellisesti merkittävä – toiminta fokusoidaan toiselle puolelle maapalloa. Kehityksen seurausvaikutuksia Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteeseen ovat ainakin:

• Yhteisten intressien väheneminen, millä on merkittävä vaikutus pidemmän aikavälin kumppanuussuhteen kehittymisessä. Mitä heikommiksi kontaktipinnat muodostuvat, sitä laimeammaksi yhteistyösuhde ylipäätään muodostuu.
• USA:n asevoimien läsnäolon väheneminen Euroopassa. Muutos tulee koskemaan erityisesti maavoimia, joita tarvitaan Tyynenmeren alueella vastaamaan Kiinan muodostamaan uhkaan.
• Jännitteiden rakentuminen – Eurooppa joutuu samanaikaisesti tasapainoilemaan suhteissaan sekä Kiinaan että Yhdysvaltoihin. Näiden kahden välinen aseellinen konflikti toisi mukanaan vaikeita kysymyksiä eurooppalaisten päättäjien pöydälle.
• Euroopan sisäinen eriytymiskehitys voimistuu. Muuttuvassa tilanteessa Yhdysvallat ei välttämättä koe enää tarvetta pitää yllä suhteita koko liberaaliksi koettuun Eurooppaan, vaan ainoastaan samaan aatepiiriin lukeutuviin maihin. Tämä hajottaa maanosamme yhtenäisyyttä ja nopeuttaa eurooppalaisen vaikutusvallan murenemista kansainvälisellä kentällä.
• Puolustusliitto Naton tulevaisuus. Tämä muodostaa keskeisen muuttuvaan transatlanttiseen suhteeseen liittyvän haasteen. Jo nyt vaikuttaa siltä, ettei Yhdysvallat katso Naton olevan merkittävässä roolissa kansallisen turvallisuutensa kentässä. Keskittyminen Tyynenmeren alueen geopoliittiseen tulevaisuuteen laimentaa entisestään USA:n Nato-yhteyttä.

D4) Presidentti Trump on vaatinut Tanskalle kuuluvan Grönlannin liittämistä osaksi Yhdysvaltoja. Miksi kansainvälinen yhteisö vastustaa vaatimusta?

*****

Valtiollisten rajojen muuttaminen ilman kaikkien osallisten suostumusta on vastoin kansainvälisiä pelisääntöjä (oikeutta). Myös sille muodostuu käytännön merkitys, mitä mieltä alueen asukkaat ovat mahdollisesta muutoksesta.

• Vastustus. Grönlannin tapauksessa Tanska vastustaa alueen liittämistä osaksi Yhdysvaltoja. Myöskään grönlantilaiset eivät kannata hanketta.
• USA:n oikeudet. USA:lla on jo nyt mahdollisuus käyttää aluetta sotilaallisiin tarpeisiinsa, joten turvallisuusympäristöstä esiin nostetut perustelut eivät ole objektiivisesti tarkasteltuna relevatteja.
• Ennakkotapaus. Laajemman kansainvälisen yhteisön näkökulmasta USA:n toimien hyväksyminen olisi ongelmallista. Syntyisi ennakkotapaus, jossa alueelliset laajentumishalut olisi mahdollista toteuttaa vahvemman oikeuteen vetoamalla.
• Yhtymäkohdat Venäjään. Tätä samaa aggressiivista laajentumispolitiikka Venäjä harjoittaa parhaillaan Ukrainassa asevoimaa käyttäen.
• YK:n rooli. USA:n toimilla on myös globaali yhteys. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikakautena alueelliset kiistat on pyritty ratkaisemaan YK:ssa, josta muodostuikin aiempina vuosikymmeninä merkittävä toimija maailman kriisialueilla.
• Repivä politiikka. Maailmanjärjestön täydellinen ohittaminen monissa globaalisti tärkeissä asioissa näyttää kuitenkin olevan erityisesti Yhdysvaltojen harjoittaman politiikan tarkoitus.

D3) Siperia muodostaa Kiinalle rajantakaisen raaka-ainevaraston. Missä olosuhteissa se saattaisi käyttää sotilaallista voimaa alueen luonnonvarojen haltuunotossa?

*****

Kiina ja Venäjä ovat strategisia kumppaneita. Niitä yhdistää tavoite muuttaa maailma moninapaiseksi siten, että Yhdysvaltojen vaikutusvalta hiipuu. Kumppanuus on siis hyvin tilannesidonnaista, eikä sille muodostu historiallista yhteyttä. Päinvastoin.

Kiinan ja Venäjän ajautuminen aseelliseen konfliktiin Siperian alueen vuoksi on lähitulevaisuudessa erittäin epätodennäköistä. Kiina saa ostettua tarvitsemansa raaka-aineet, joten sillä ei ole tarvetta harkita muita toimia. Alla kuvattu skenaario saattaisi kuitenkin muuttaa tilanteen.

• Venäjän ajautuminen sisäiseen sekasortoon Ukrainassa koetun sotilaallisen tappion tai taloudellisen romahduksen seurauksena.
• Keskusvallan otteen katoaminen Moskovasta kaukana sijaitsevilla alueilla.
• Sellaisen separatistisen liikehdinnän laajahko leviäminen, jossa tavoitteena on irtautua Kremlin määräysvallasta ja perustaa uusia itsenäisiä valtioita.
• Venäjän ydinasepelotteen murtuminen, jos osa aseista ajautuu itsenäisyyttä tavoittelevien alueellisten toimijoiden käsiin.
• Kiinan ajautuminen energiakriisiin öljy- ja kaasutoimitusten katkettua Venäjän suunnalta maan sisäisten levottomuuksien takia.

D2) Kiina ylläpitää geopoliittista asemaansa pitkälti talouden keinoin, mutta lähialueellaan myös sotilaallista voimaa käyttäen. Mitä uhkia jälkimmäiseen liittyy?

*****

Kiinan lähialueella sotilaalliset jännitteet liittyvät erityisesti Taiwaniin ja laajemmin Etelä-Kiinan merialueeseen. Kiistat Intian vastaisella rajalla eivät ole luonteeltaan sellaisia, että niille muodostuisi laajempaa kansainvälistä merkitystä.

Sotilaallisen voiman käyttäminen Kiinan geopoliittisen aseman vahvistamiseen synnyttää Etelä-Kiinan merellä seuraavia uhkia:

• Sotilaallinen eskalaatio. Kiinan kansanarmeija toimii aktiivisesti Taiwania ympäröivällä merialueella. Saarivaltioon hyökkäämistä ja sen saartoa harjoitellaan säännöllisesti merkittävää sotilaallista voimaa käyttäen.
• Elektroniikkateollisuus. Jos aseelliseen konfliktiin päädytään, häiriintyy koko maailmantalous. Taiwan tuottaa suuren osan nykyaikaisessa elektroniikassa tarvittavista puolijohteista, ja tämän toimitusketjun katkeaminen lamauttaisi laajalti markkinat.
• Suursota. Sotilaallisen operaation käynnistäminen Taiwania vastaan saattaisi vetää mukaan myös Yhdysvallat. Syttyisi suursota, joka koskettaisi Tyynenmeren aluetta laajalti ja vetäisi mukaansa monia alueen maita. Esimerkiksi Japanista tulisi nopeasti sodan osapuoli. Ydinasein käytävän sodan vaaraa ei voida myöskään sulkea kehityksen ulkopuolelle.
• Muut uhat. Kiinaan yhdistyvät alueelliset kiistat Etelä-Kiinan merellä ovat jatkuvasti läsnä – erityisesti Vietnamin ja Filippiinien kanssa. Niiden laajempi eskaloituminen saattaisi vaarantaa maailmantaloudelle tärkeän kauppareitin, joka kulkee alueen läpi.

D1) Geopolitiikassa puhutaan uudesta maailmanjärjestyksestä. Mitä tällä tarkoitetaan?

*****

Uudella maailmanjärjestyksellä tarkoitetaan kansainvälisen politiikan murrosta. Erityisesti valtasuhteet muuttuvat USA:n dominoiman mallin väistyessä uuden tieltä.

Juuri nyt näyttää siltä, että elämme suurvaltakilpailun aikakautta, jossa sääntöpohjainen järjestelmä katoaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vahvat tekevät mitä pystyvät ja heikkojen osa on alistua.

Uhattuina ovat

• liberaali markkinatalous ja vapaa maailmankauppa.
• Valtioiden koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus.
• Läntinen liberaali demokratia, ihmisoikeudet ja monenkeskinen sääntöpohjainen yhteistyö.

Erityisesti Yhdysvallat ja Venäjä yrittävät näyttävästi rakentaa uutta järjestystä, jossa suurvallat jakavat maailman etupiireihin vahvimman oikeudella. Kiina on mukana tässä toiminnassa, mutta sen käyttämät keinot ovat hienovaraisempia.

Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että pitkittynyt epävarmuuden aika olisi ihmiskunnalle positiivinen asia. Sen vaihtoehtona näyttäytyy nimittäin historiallisesti tarkasteltuna tavanomaisempi vaihtoehto, jossa uuteen maailmanjärjestykseen siirtyminen tapahtuisi tuhoisan suursodan kautta.

C9) Eurooppalaisten valtioiden talouskasvu on ollut hidasta vuodesta 2008 lähtien. Miksi?

*****

Eurooppalaisten valtioiden hidas talouskasvu on monipolvinen ilmiö. Siihen vaikuttavat sekä pitkän aikavälin rakenteelliset ongelmat että monet kriisit. Tärkeimmät syyt liittyvät väestön ikääntymiseen, heikkoon tuottavuuskehitykseen ja investointien puutteeseen. Alla on yksityiskohtaisempi erittely.

• Väestön ikääntyminen. Euroopan väestö ikääntyy vauhdilla, mikä pienentää työikäisen väestön määrää. Vanhuusväestön lisääntyminen kasvattaa puolestaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Vallitsevat realiteetit eivät tue talouskasvun laajempaa esiintymistä.
• Heikko tuottavuus. Tuottavuuskasvu on ollut Euroopassa laimeampaa kuin muissa suurissa talouksissa. Innovaatioiden heikko kaupallistamiskyky ja niiden synnyttämiseen tarvittavien investointien vähäisyys selittävät nykytilannetta. Erityisesti investoinnit ovat Euroopan keskeinen ongelma verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin.
• Korkeat tuotantokustannukset. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa nosti fossiilienergian hintaa merkittävästi. Idän suuntaan rakentuneet riippuvuudet kostautuivat monille kansantalouksille. Syntynyt tilanne heikensi erityisesti energiariippuvaisen teollisuuden kilpailukykyä ja investointihalukkuutta.
• Investointien vähäisyys. Eurooppa investoi aivan liian vähän tutkimukseen, kehitykseen ja uuteen teknologiaan. Vaikka paikallisia onnistumisia syntyisikin, kehityskelpoiset yritykset siirtyvät nopeasti Euroopan ulkopuoliseen omistukseen. Tästä puolestaan seuraa monissa tapauksissa toimintojen vetäminen pois Euroopasta.
• Jäykät työmarkkinat ja sääntely. Useissa Euroopan maissa työmarkkinoiden jäykkyys ja korkea sääntelytaso hidastavat yritysten uudistumista ja kasvun syntymistä. Eurooppalaiset ovat rapauttaneet monilla toimialoilla kilpailukyvyn ylisäätelyllä. Kun tätä arvioidaan, on vertailukohtaa etsittävä Yhdysvalloista ja Kiinasta.
• Kehittymättömät rahoitusmarkkinat. Euroopan rahoitusmarkkinat eivät ole yhtä edistykselliset kuin Yhdysvalloissa. Erityisesti kasvuyritysten rahoittaminen on Euroopan ongelma. Vakauden tavoittelu ohittaa riskirahoituksen suuntaamisen kehityskelpoisille eurooppalaisille yrityksille.

C8) Länsimaissa keskuspankit ovat itsenäisiä suhteessa poliittisiin päättäjiin. Presidentti Trump on yrittänyt vaikuttaa keskuspankin (FED) toimivaltaan. Mitä seurauksia FED:n riippumattomuuden menettämisellä olisi?

*****

Keskuspankkien itsenäisyydellä tarkoitetaan sitä, että rahapoliittiset päätökset toteutetaan irrallaan valtion muusta toiminnasta. Päätöksistä tärkein on ohjauskoron määrittely. Keskuspankin riippumattomuus on erityisen tärkeää inflaation hillitsemiseksi, sillä muussa tapauksessa poliitikot voisivat rahoittaa julkisen talouden alijäämiä rahaa painamalla.

Taustat

• Presidentti Woodrow Wilson päätyi vuonna 1912 kehittämään ratkaisun, jolla vahvistettiin luottamusta pankkijärjestelmään. Seuraavana vuonna voimaan saatettu Federal Serve Act -lainsäädäntö perusti nykyisen USA:n keskuspankkijärjestelmän. Se tunnetaan lyhyemmin FED.
• FED sai valtuudet painaa rahaa, säätää diskonttokorkoa ja keskuspankin rahastojen korkoa. Lisäksi FED sai ostaa ja myydä Yhdysvaltain valtionvelkakirjoja.

Välittömät vaikutukset

• Ohjauskorko laskettaisiin poliittisessa ohjauksessa hyvin alas – tämä on ollut Donald Trumpin tavoite jo pitkään. Siitä seuraisi inflaation kiihtyminen, jolla olisi puolestaan vaikutuksensa niin yksityistalouksiin kuin liittovaltioonkin.
• Sijoittajien mielenkiinto ostaa Yhdysvaltojen velkakirjoja alkaisi hiipua ja niistä maksettava hinta laskisi. Yhdysvalloilla oli tammikuussa 2026 lainaa 39 000 miljardia dollaria, joten pienetkin korkomuutokset olisivat tuntuvia.
• Mikäli FED menettäisi riippumattomuutensa, Yhdysvaltojen dollarista saattaisi tulla nopeastikin riskivaluutta, minkä lisäksi finanssimarkkinoiden luottamus heikkenisi.

Välilliset vaikutukset

• Mikäli korot pidetään keinotekoisesti liian alhaalla ja inflaatio alkaa kiihtyä, myös odotukset yhä jatkuvasta hintojen noususta leviävät. Koska yritykset odottavat nopeaa hintatason nousua, ne ryhtyvät nostaa tuotteidensa hintoja etupainotteisesti. Tämä luo puolestaan painetta nostaa palkkoja. Palkka-inflaatio-nousukierre on erittäin vaikeasti katkaistavissa.
• Merkittävä osa taloustieteilijöistä katsoo, että rahapolitiikan politisoituminen olisi sokki rahoitusmarkkinoille ja johtaisi epävakaaseen inflaatio-, korko- ja valuuttakurssiympäristöön. Ei pelkästään Yhdysvalloissa, vaan laajemminkin maailmassa.

C7) Miten tekoäly voi muuttaa sodankäyntiä?

*****

Tekoäly muuttaa elämäämme monella tavoin, eikä sodankäynti muodosta asiassa poikkeusta. Muutos perustuu mittavaan tiedonkäsittelykapasiteettiin, jossa kyetään reaaliaikaisesti yhdistämään paljon erilaisia tietolähteitä. Sodankäynnissä tämä tarkoittaa erityisesti fyysisen tuhoamisen tehostumista. Seuraavassa on kuvattu muutosvaikutuksia sodankäynnin eri tasoilla.

Strateginen taso

• Sodan kuva muuttuu. Tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi drooneissa laskee aseellisen vaikuttamisen kynnystä. Jatkossa on mahdollista tehdä aseellisia operaatioita, joiden toteuttajatahoa ei välttämättä kyetä identifioimaan varmuudella. Epävarmuus kasvaa.
• Aseiden käytöstä tulee kansainvälisellä kentällä entistä kiinteämpi osa muuta poliittista toimintaa. Ilmiön arkipäiväistyminen on suuri uhka maailmanrauhalle.

Operatiivinen taso

• Tekoälyn avulla kyetään nopeisiin ja samaan aikaan suoritettaviin täsmäiskuihin, joilla saatetaan lamauttaa kokonaisten valtioiden johtaminen. Etenkin läntisissä demokratioissa tämä on ongelma, sillä varajärjestelyiden toimintakuntoon saaminen saattaa kestää tovin. Täsmäiskuja käytettäisiin todennäköisesti osana muuta aseellista vaikuttamista.
• Sodankäynnin teknistyminen ja monimutkaistuminen korostaa monipuolisen koordinoinnin tarvetta. Yhä suurempi osa päätöksenteosta on automatisoitava, jotta reaaliaikaisuus toteutuu. On suuri haaste säilyttää edes jonkin asteinen inhimillinen kontrolli asevaikutuksen käyttämisessä.

Taktinen ja taistelutekninen taso

• Sotilaiden selviytyminen tulevaisuuden taistelukentällä muodostuu erittäin vaikeaksi. Kaikki liike paljastuu välittömästi ilmassa ja maastossa oleville sensoreille, jolloin siihen kohdistetaan joko automatisoitu tai puoliautomatisoitu asevaikutus. Maastonmuodoilla ja säätilalla on merkitystä suojautumisessa.
• Erityisen ongelman muodostavat ”uinuvat” aseet, jotka voidaan sijoittaa toiminta-alueille jo kuukausia aiemmin. Ne aktivoituvat erilaisista herätteistä, joita ihminen tai ajoneuvot tuottavat. Laajoille alueille levitettynä tämän kaltaiset aseet muodostavat merkittävän uhan myös siviiliväestölle.

C6) Länsimaat tavoittelevat jatkuvaa tuottavuuden kasvua. Lisätuottavuutta etsitään pääosin teknologiainnovaatioilla. Arvioi, millä muilla tavoilla tuottavuutta voidaan lisätä.

*****

Tuottavuuden parantaminen on yksi keskeinen edellytys talouskasvulle. Niin kauan, kun työprosesseihin on kytkeytynyt ihminen, ovat teknologiainnovaatiot vain yksi keino lisätä tuottavuutta. Tosin merkittävä sellainen. Muita keinoja ovat mm. seuraavat:

• Johtaminen. Tuottavuus kasvaa, kun johtaminen perustuu luottamukseen. Avoin vuoropuhelu ja ihmisiä kannustavaan ilmapiiri ovat merkittäviä tuottavuustekijöitä. Hyvä johtaja pyrkii poistamaan epävarmuutta aiheuttavat tekijät työympäristöstä.
• Työhyvinvointi. Työhyvinvointiin panostaminen on sijoitus tulevaan menestykseen. Työntekijöiden hyvinvointiin käytetyt resurssit saavat aikaan tuottavuuden kasvua, vähentävät sairauspoissaoloja sekä mahdollistavat pidemmät työurat.
• Toimintatavat. Työtä tekevät ihmiset ovat parhaita asiantuntijoita työtapojen kehittämisessä. Organisaatioiden tulisikin hyödyntää monipuolisesti työntekijöidensä erilaisia kykyjä, näkemyksiä ja hiljaista tietoa.
• Koulutusinvestoinnit. Inhimillinen osaaminen kohtaa jatkuvia haasteita nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen vuoksi on tärkeää, että työntekijöille tarjotaan mahdollisuus kehittää osaamistaan. Näin varmistetaan, että tulevaisuus kohdataan riittävin valmiuksin.
• Ajan hallinta. Työpäivät tulisi suunnitella mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen. Työnteon keskeytykset on minimoitava ja ihmisille tulee antaa mahdollisuus keskittyä olennaiseen.
• Mittarit. Tuottavuudelle on laadittava konkreettiset mittarit, jotta kehitystä voidaan seurata objektiivisesti niin työntekijöiden kuin johdonkin toimesta.

C5) Venäjän talous on riippuvainen fossiilisten polttoaineiden viennistä. Mitä vaikutuksia tällä on Venäjälle ja sen kauppakumppaneille?

*****

Venäjän myymiä fossiilisia polttoaineita ovat raakaöljy ja maakaasu. Maan talous on täysin riippuvainen näistä tuotteista saatavista vientituloista, ja niillä rahoitetaan esimerkiksi Ukrainassa käytävää sotaa. Merkittävä riippuvuus aiheuttaa luonnollisesti myös laajat seurausvaikutukset.

Vaikutukset Venäjällä

• Panostuksia uusien taloudellisten innovaatioiden käyttöönotolle ei tehdä. Elinkeinoelämän kehittyminen estyy, kun keskitytään optimoimaan vain fossiilisten polttoaineiden tuotantoa.
• Tekoälyyn perustuvaa tulevaisuutta ei kyetä kohtamaan, sillä länsimaiden Venäjälle asettamat kauppapakotteet estävät uusimman läntisen teknologian tulon maahan. Kiinasta uutta teknologiaa saadaan, mutta se ohjautuu lähes yksinomaan tukemaan sotaponnisteluja.
• Ukrainan iskut venäläiseen fossiilisten polttoaineiden vienti-infrastruktuuriin osoittavat Venäjän strategisen haavoittuvuuden. Kun raakaöljyä kuljettavia laivoja ei saada lastattua, jäävät myös mittavat vientitulot saamatta.
• Venäjä toivoisi voivansa käydä laajaa fossiilisten polttoaineiden kauppaa Kiinan kanssa. Käytännössä jälkimmäinen kuitenkin säätelee tilannetta vahvasti ja on saanut vahvan taloudellisen otteen Venäjästä. Maasta uhkaakin tulla kiinalaisten vasalli.

Vaikutukset kauppakumppaneihin

• Kansainvälisen tilanteen vuoksi kaikki maat joutuvat arvioimaan hyvin tarkasti Venäjän kanssa käytävään kauppaan liittyviä riskejä. Jotta Venäjä saa fossiilisia polttoaineitaan ylipäätään kaupaksi maailmalle, sen tulee sopeutua aggressiiviseen hintapolitiikkaan.
• Venäjän varjolaivaston kuljettamaa öljyä pidetään riskinä monissa maissa – etenkin Euroopassa.
• Venäjän sulkeminen kansainvälisen maksujärjestelmän ulkopuolelle vaikeuttaa merkittävästi kaupankäyntiä. Kauppakumppanit joutuvat tekemään erityisjärjestelyjä, joilla maksut Venäjälle kyetään hoitamaan.

C4) Kiina on tuotannon ja teknologiainnovaatioiden supervalta. Miten tämä vaikuttaa eurooppalaisten päivittäiseen elämään?

*****

Kiinasta on jo vuosikymmenet virrannut tavaraa maailmalle. Halvat tuotteet ovat päätyneet myös eurooppalaisten kuluttajien ostoslistoille. Samanaikaisesti Kiina on myös kasvattanut osuuttaan vaativampien teknologiatuotteiden viennissä. Yhä useampi suomalainenkin ostaa kiinalaista elektroniikkaa päivittäisiin tarpeisiinsa.

Vaikutuksia yhteiskuntiin

• Kiinan halpatuotanto on tuhonnut Euroopasta kokonaisia teollisuudenaloja. Ensivaiheessa katosi mittavaa ihmistyötä edellyttävä teollisuus ja seuraavaksi vaativammat valmistustyöt. Esimerkiksi Euroopassa aikanaan kehitetyt aurinkopaneelit ovat tänä päivänä valtaosin Kiinasta lähtöisin.
• Kiinan kehittyminen tuotannon ja teknologiainnovaatioiden supervallaksi on johtanut Euroopassa kasvaviin vaatimuksiin osaamistason nostamiseksi. Erityisesti tuotannollista toimintaa on vaikea saada kilpailukykyiseksi suhteessa Kiinaan, jossa valtio tukee häikäilemättömästi yrityksiä markkina-alueiden haltuunotossa.
• Kiina-riippuvuuden kasvaminen on kaventanut eurooppalaisten yhteiskuntien todellisia vaikutusmahdollisuuksia päivittäisarkeen myös poliittisesti. Erilaisten riippuvuuksien rakentumisesta syntyy konkreettisia reunaehtoja, joiden ohittaminen on mahdotonta tai erittäin vaikeaa.

Vaikutuksia kotitalouksiin

• Kiinalainen vaikutus on hiipinyt elämäämme hiljalleen pitkän ajan kuluessa. Hyvin monissa tapauksissa päivittäistavarakaupasta ostetun tuotteen alkuperämaa on Kiina. Jopa tunnetut länsimaiset tavaramerkit valmistavat ainakin osan tuotteistaan tuossa tuotannon itäisessä supervallassa.
• Vaativimmissa elektroniikkatuotteissa kiinalainen älypuhelin lienee tyyppitapaus laajalti Eurooppaan levinneestä ostoskäyttäytymisestä. Halpa hinta yhdistettynä kohtuulliseen toimivuuteen tekee näistä tuotteista houkuttelevia.
• Kiinalaistuotteiden halvat hinnat houkuttelevat myös ylikulutukseen. Siis siihen, että ihmiset ostavat merkittävästi enemmän tavaraa kuin todellisuudessa tarvitsevat. Halvat kiinalaistuotteet ovatkin yksi merkittävä ekologiseen kestävyyteen liittyvä uhka.
• Vähemmän ympäristötietoisille ihmisille kiinalainen halpatuonti muodostaa kuitenkin mahdollisuuden nauttia yltäkylläisyydestä, johon aiemmat sukupolvet eivät ole Euroopassa kyenneet.

C3) Kasvava protektionismi haastaa vapaakauppaa. Mitä seurauksia tällä on Suomen kaltaiselle pienelle ja vientiriippuvaiselle kansantaloudelle?

*****

Protektionismia harjoittava valtio pyrkii suojaamaan talouttaan erilaisin toimenpitein. Näistä tunnetuimpia ovat tullit, jotka asetetaan maahan tuotavalle tavaralle. Erityisesti Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin toisella virkakaudella toteuttanut laajaa tulleihin perustuvaa protektionismia.

Vaikutukset ulkomaankauppaan

• Protektionistiset toimenpiteet vaikeuttavat Suomessa valmistettujen tavaroiden vientinäkymää kohdemaissa. Toimenpiteiden voimakkuudesta riippuu, missä määrin myyntimahdollisuudet heikkenevät.
• Tilanne johtaa siihen, että suomalaisille tuotteille tulee löytää uusia markkina-alueita. Tämä on haastavaa, sillä markkinoille pääsy edellyttää vientiponnisteluja. Siihen kuluu lähes kaikissa tapauksissa myös mittavasti resursseja ja aikaa. Nopea eteneminen on harvoin mahdollista.
• Protektionismin laaja esiinmarssi johtaisi Suomessa väistämättä ulkomaankaupan vähenemiseen. Yhdysvalloissa toteutetut suojaustoimenpiteet ovat osoittaneet ongelmakentän potentiaaliset mittasuhteet.

Vaikutukset kansantalouteen

• Ulkomaankaupan sujuvuus on Suomelle elintärkeää. Kotimarkkina on maassamme pieni ja vientiin menevät tuotteet ovat suurelta osin sellaisia, ettei niille löydy kotimaasta juurikaan kysyntää. Suomesta ei ohjaudu vientiin laajassa mittakaavassa kuluttajille suunnattuja tuotteita tai palveluja.
• Jos vienti sakkaa, vaihtotaseen alijäämä kasvaa kansantaloudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että maksamme maailmalle enemmän kuin sieltä tuloutamme Suomeen viennin myötä. Pidemmällä aikavälillä tästä muodostuu merkittävä kansantaloudellinen ongelma.
• Vientisektorimme edustaa parasta kotimaista osaamista ja viimeisimpiä tuote- ja teknologiainnovaatioita. Mikäli kauppa ei käy, yritykset joutuvat vaikeuksiin. Tämä heijastuu välittömästi esimerkiksi niiden tuotekehitystoimintaan ja heikentää mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa.
• Protektionismin laajempi esiinmarssi olisi suomalaiselle kansantaloudelle kova isku. Eurooppalainenkaan markkina ei riitä, vaan tuotteiden ja palveluiden vientinäkymän on oltava globaali.

C2) Tekoälyn käyttö valvonnan välineenä on lisääntynyt. Arvioi ilmiöitä yksilönvapauden näkökulmasta.

*****

Länsimainen ihmiskäsitys perustuu yksilönvapauteen. Siihen sisältyy monia ulottuvuuksia, joista yhden muodostaa yhteiskunnan ja yksilön suhde. Käytännössä kyse on siitä, missä määrin yksilön elämään voidaan ”tunkeutua” yhteiskunnan erilaisin valvontatoimenpitein. Näiden kirjo on laaja, alkaen verotuksesta ja päätyen liikkumista koskevaan valvontaan. Televalvonta on myös yksi merkittävä valvonnan muoto.

Tekoäly osana valvontaa

• Tekoälyn hyödyntäminen osana ihmisten valvontaa on edennyt nopein askelin erityisesti autoritaarisissa maissa. Tämä johtuu siitä, ettei niissä ole lainsäädännöllisiä rajoitteita tekoälyn hyödyntämiselle. Kiina on tekoälyyn perustuvan valvonnan edelläkävijä.
• Tekoälyn hyödyt perustuvat sen suureen tiedonkäsittelykapasiteettiin ja nopeuteen. Esimerkiksi kasvontunnistus toimii reaaliaikaisesti ja mahdollistaa ihmisten massavalvonnan.
• Yhdistämällä erilaisista lähteistä tulevaa informaatiota, yksittäisen ihmisen toiminnasta saadaan rakennettua hyvinkin kattava kuva. Erityisesti älypuhelinriippuvuus varmistaa tämän.
• Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa erilaisten valvontamahdollisuuksien tunnistaminen on vaikeaa. Erityisesti laitevalmistajilla on mahdollisuus hyödyntää ohjelmistoja, jotka voivat valvoa käyttäjää tämän tietämättä. Kiinan on epäilty hyödyntävän tätä seuranta-/valvontamekanismia laajalti.
• Tekoälyä voidaan hyödyntää myös terrorismintorjunnassa. Riskien ja riskihenkilöiden tunnistaminen helpottuu sen myötä merkittävästi.

Vaikutukset yksilöön

• Ihmisen elämä on aiempaa läpinäkyvämpää. Kaikki viranomaiskäytössä oleva tieto on periaatteessa yhdistettävissä, jolloin kokonaiskuvan muodostaminen yksittäisestä ihmisestä on helppoa. Länsimaisissa demokratioissa tätä rajoittaa kuitenkin lainsäädäntö.
• Toisaalta useimmat meistä luovuttavat vapaaehtoisesti tietoja itsestään kaupallisille yrityksille asiakassuhteeseen liittyen. Näiden tietojen päätymistä kolmannen osapuolen haltuun tulee pitää mahdollisena.
• Vapaaehtoista tietojen luovuttamista edustavat myös erilaiset somealustat, joilla ihmiset kertovat usein hyvin avoimesti elämästään. Tämän tiedon päätyminen osaksi tekoälypohjaista valvontaa on erittäin todennäköistä.
• Olennaista on myös ymmärtää ajallinen jatkumo, jonka tekoälypohjainen valvonta mahdollistaa. Erilaisia lähteitä yhdistämällä on hyvin helppoa saada kokonaisvaltainen kuva yksilön elämästä esimerkiksi viiden viimeisen vuoden ajalta.

C1) Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Mitä turvallisuuteen liittyviä haasteita tästä todennäköisesti syntyy?

*****

Kaupungistuminen mahdollistaa laaja-alaisen ja tiiviin vuorovaikutuksen, jolla on myönteisiä heijastumia esimerkiksi talouteen. Kehityksen kääntöpuolena ovat tiiviin asumismuodon myötä syntyvät riskit. Ne ovat jaoteltavissa välittömiin ja välillisiin. Välittömät kohdistuvat itse kaupunkeihin ja välilliset myös muualle yhteiskuntaan.

Välittömiä riskejä

• Tiivis asuminen altistaa väestön fyysiselle uhalle. Terroriteot ja aseellinen vaikuttaminen on helppo kohdistaa samanaikaisesti suureen populaatioon.
• Vastaavasti pandemiat ja biologisten aseiden käyttö saavat erinomaisen leviämisalustan tiiviistä kaupunkiasumisesta.
• Logistiikan häiriöt tai jopa katkeaminen tekevät elämisestä nopeasti mahdotonta. Kun tavara ei liiku, syntyy epävarmuutta ja yhteiskunnallista levottomuutta.
• Lämmön- ja vedenjakelun keskeytyminen onnettomuuden tai vihamielisen vaikuttamisen seurauksena on yksilötasolla tragedia. Vuodenaika ja sääolosuhteet vaikuttavat riskin merkittävyyteen.

Välillisiä riskejä

• Ihmisten muuttoaalto kaupunkeihin jättää maaseudun autioiksi. Sen seurauksena ruoantuotanto keskittyy ja toimitusketjut yksipuolistuvat. Kehityksestä seuraa yhteiskunnan resilienssin heikkeneminen.
• Keskittymisestä aiheutuu myös inhimillisen elämänpiirin kapea-alaistumista. Kun kaupungeista ei tarvitse koko elämän aikana poistua, yhteys luontoon ja jopa kansallisvaltioon katoaa. Tästä puolestaan syntyy yksilön ja kaupunkiyhteisön identiteettiin liittyviä haasteita. Kuljetaanko kohti kaupunkivaltiomallia?
• Megakaupunkien päätöksenteko saa aiempaa itsenäisempiä piirteitä ja kansallisia päämääriä on vaikea edistää etenkään demokratioissa. Poliittisessa päätöksenteossa on vaarana paluu alueellisen osaoptimoinnin aikaan.

B8) Laittomasta siirtolaisuudesta on tullut Yhdysvalloissa sisäpoliittinen kiistakysymys. Miksi aihe on kiistanalainen?

*****

Yhdysvallat on rakentunut siirtolaisuudesta. Ensimmäisessä vaiheessa tulijat olivat eurooppalaistaustaisia, mutta viimeisinä vuosikymmeninä pääosin muualta. Meksikon vastainen maaraja on pitkään ollut laittomien siirtolaisten tärkein kulkureitti Yhdysvaltoihin.

• Työvoimapankki. Laittomaan siirtolaisuuteen ovat kannustaneet taloudelliset hyödyt. Tulijat on palkattu töihin, joihin kotimaista työvoimaa on vaikea saada. Pienikin palkka on taannut monelle tulijalle huomattavan parannuksen lähtömaiden oloihin. Työantajille alipalkkaus on puolestaan taannut suuremmat taloudelliset voitot.
• Polarisaatio. Ajan saatossa saapuneet kymmenet miljoonat siirtolaiset ovat luonnollisesti muokanneet amerikkalaista yhteiskuntaa. Katukuva on muuttunut etenkin suuremmissa kaupungeissa, jolloin eurooppalaistaustainen väestönosa on kokenut asemansa muuttuneen. Siirtolaisuuden ympärille rakentuu uhkakuvia – todellisia ja kuviteltuja.
• Rikollisuus. Uhkakuvat painottuvat kahteen asiaan – turvallisuuden heikkenemiseen ja ihmisten henkilökohtaisen talouden alamäkeen. Laittoman siirtolaisuuden ympärille rakentunut rikollisuus on helppo tunnistaa, ja sitä käytetäänkin laajalti hyödyksi politiikan tekemisessä. Alipalkkaus heikentää puolestaan kantaväestön työllisyystilannetta ja johtaa moniin kielteisiin seurausvaikutuksiin.
• Poliittinen jakolinja. USA:n poliittisessa kentässä demokraattinen puolue on perinteisesti ollut siirtolaismyönteisempi kuin republikaaninen puolue. Siitä, kuinka pyyteetöntä demokraattien harjoittama politiikka on ollut, voidaan esittää kriittisiäkin näkemyksiä. Kansalaisuuden saatuaan siirtolaisina saapuneet ajautuvat nimittäin useimmissa tapauksissa äänestämään juuri demokraatteja.
• MAGA. Laajamittainen laiton siirtolaisuus on saanut liikkeelle myös yhden asian liikkeitä. Esimerkkinä mainittakoon ”väestönvaihtoteoria”. Se syntyi Euroopassa, mutta MAGA-liike yhdisti sen ilmeisen onnistuneesti Yhdysvaltain demografiseen murrokseen.
• ICE. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa valtaa käyttävät republikaanit. Presidentti Trumpin hallinto onkin tullut tunnetuksi kovista otteistaan laittomasti maahan saapuneita siirtolaisia kohtaan. USA:n maahanmuuttoviraston (ICE) väkivaltainen toiminta on johtanut laajoihin sisäpoliittisiin ongelmiin. Samanaikaisesti laittomien siirtolaisten virta näyttää kuitenkin pysähtyneen Meksikon vastaisella rajalla.

B7) Kiina on keskusjohdettu valtio, joka on harjoittanut syntyvyyteen liittyvää säätelyä. Jo pitkään ongelmana on ollut alhainen syntyvyys. Mitä vaikutuksia tilanteella on kiinalaiseen yhteiskuntaan?

*****

Kiina on väestökysymyksissä hyvin poikkeuksellinen valtio. Maassa harjoitettiin väestökasvun hillitsemiseksi niin sanottua ”yhden lapsen politiikkaa” monet vuosikymmenet. Valtio siis puuttui voimakkain toimenpitein ihmisten oikeuteen lisääntyä. Tästä pakkovallasta syntynyt muistijälki vaikuttaa Kiinassa edelleen.

• Länsimaistuminen. Tämän vuosituhannen puolella koettu voimakas talouskasvu on kuitenkin luonut aivan uuden tilanteen kiinalaiseen yhteiskuntaan. Ihmiset ovat vaurastuneet, jolloin länsimaisista yhteiskunnista tutut lainalaisuudet ovat vaikuttaneet syntyvyyden kehittymiseen. Koulutustason nousu ja taloudellinen menestys vähentävät tunnetusti syntyvyyttä.
• Työvoimapula. Kiinalainen yhteiskunta on monen kehittyneen maan tapanaan ikääntymässä nopeasti. Muutos aiheuttaa ongelmia maassa, jossa teollisuudessa työskentelee yhä edelleen merkittävä osa työvoimasta. Kiinalla on tästäkin syystä aiempaa vaikeampaa ylläpitää entisen kaltaista jatkuvaa ja vahvaa talouskasvua. Sen hiipumisella on yhteiskuntaa järisyttäviä seurausvaikutuksia.
• Horjuuko pakkovalta? Kommunistisen puolueen yksinvalta on perustunut pitkälti siihen, että taloudellisen vaurauden lisääntyminen peittää alleen sortovallasta aiheutuvat ongelmat. Kasvava työvoiman ulkopuolelle siirtyvä väestönosa edellyttää kuitenkin yhteiskunnan tukitoimia, jotta arjesta selvitään. Kun näiden toimien taloudellinen perusta horjuu, syntyy tilanteen seurauksena epävarmuutta ja mahdollisesti myös yhteiskunnallista liikehdintää. Vallankäyttö kyseenalaistuu.
• Vauvakato. Syntyvyyden rajoittaminen oli kommunistiselle pakkovallalle helppoa menneinä vuosikymmeninä. Kokonaan toisen ongelmakentän muodostaa kuitenkin syntyvyyskehityksen kääntäminen kasvu-uralle. Siihen ei tunnu löytyvän keinoja edes pakottamalla.

B6) Suomesta suuntautui voimakas muuttoliike Ruotsiin 1960-luvulla. Mitä vaikutuksia tällä oli Suomeen?

*****

Muuttoliike Ruotsiin edisti molempien osapuolten yhteiskunnallista kehitystä. Suomessa ei ollut työtä tarjolla kaikille suuriin ikäluokkiin kuuluville nuorille. Ruotsi puolestaan kärsi teollisuuden työvoimapulasta. Maantieteellinen läheisyys johtikin nopeasti tilanteeseen, jossa nuorta työikäistä väestöä siirtyi laajalti Suomesta Ruotsiin.

• Maalta kaupunkiin. Suomi oli 1960-luvulla maatalousvaltainen yhteiskunta, joka kuitenkin teollistui vauhdilla. Elettiin suuren rakennemuutoksen aikaa. Tuon murrosvaiheen nopea ylittäminen olisi edellyttänyt mittavia pääomia ja teknologisesti orientoitunutta työvoimaa. Suomesta ei löytynyt suuressa mittakaavassa kumpaakaan, joten muuttoaalto Ruotsiin oli omiaan heikentämään suomalaisen kansantalouden pitkän aikavälin suorituskykyä.
• Vauraus kasvoi. Yksilötasolla muutto vauraaseen Ruotsiin kasvatti elintasoa. Osa tästä taloudellisesta vauraudesta siirtyi myös entiseen kotimaahan, jonne pidettiin yllä kiinteää yhteyttä etenkin loma-aikoina. Suomalaiset olivat ainakin alkuvaiheessa naapurimaassamme siirtotyöläisten asemassa, johon on perinteisesti yhdistynyt hankitun taloudellisen hyödyn osittainen kotiuttaminen lähtömaihin.
• Aivovuodon seuraukset. Nuoren väestönosan laajamittainen siirtolaisuus edustaa mittavaa aivovuotoa ulkomaille, joka heijastuu väistämättä lähtömaan tulevaisuusnäkymään. Suomi kehittyi muuttoaallon jälkeisinä vuosikymmeninä varsin hitaasti. Taloudessa ripustauduttiin idänkauppaan, jonka loppuminen aiheutti merkittävän kriisin 1990-luvun alussa. Myöskään kansalaisyhteiskunta ei kehittynyt muiden länsimaiden tahtiin.

B5) Maahanmuuttovastaiset poliittiset voimat kasvattavat suosiotaan monissa Euroopan valtioissa. Arvioi onko EU:n mahdollista rakentaa yhtenäistä siirtolaispolitiikkaa?

*****

Kaikessa yhteistyössä on pohjimmiltaan kyse samankaltaisista intresseistä. Kun yhteinen intressi löytyy, syntyy myös aito edellytys rakentaa yhteistä siirtolaispolitiikkaa.

• Eriytynyt todellisuus. Tällä hetkellä yhteisiä intressejä on EU:n sisältä vaikea löytää. Välimereen rajoittuvat maat ovat hyvin erilaisessa asemassa kuin esimerkiksi Pohjoismaat. Useimpia Euroopan maita näyttää kuitenkin yhdistävän maahanmuuton kielteisten vaikutusten nouseminen politiikan parrasvaloihin. Käytännössä tämä näkyy oikeistopopulististen voimien suosion kasvamisena poliittisessa kentässä.
• Torjunta. Kehityksen seurauksena saattaakin käydä niin, että siirtolaispolitiikasta löytyy jatkossa EU:n sisällä varsin yhteinen linja, joka kuitenkin rakentuu negaation kautta. Ei siis pohdita ilmiöstä syntyviä mahdollisuuksia, vaan annetaan korostettu painoarvo siirtolaisuuden kielteisille vaikutuksille. Tämän kehityskulun toteutuminen näyttää vuonna 2026 tarkasteltuna hyvin todennäköiseltä.
• Avoimet ovet. Euroopan maista ainoastaan Espanja liputtaa sosialistipääministerinsä johdolla avoimen siirtolaispolitiikan puolesta. Totta onkin, että sen avulla on maassa saatu aikaan talouskasvua, mutta aikajänne ratkaisee lopulta pysyvän onnistumisen tai epäonnistumisen. Vastaavalla tavalla toimivat vahvan teollistumisen aikakaudella useat Euroopan maat. Saksaan tuli paljon turkkilaisperäistä työvoimaa, ja Ruotsin teollisuutta pyöritettiin suomalaisten voimin.
• Talouskasvu puuttuu. Objektiivisesti arvioituna EU:n mahdollisuudet rakentaa yhtenäistä siirtolaisuuspolitiikkaa ovat heikot. Onnistuminen edellyttäisi vahvaa talouskasvua, jota ei ole maanosassamme näköpiirissä. Pikemminkin on kyse selviytymisestä globaalissa muutoksessa ja siihen yhdistyvässä talouskilpailussa.
• Pidättyväisyys. Euroopan nykyiseen tilanteeseen eivät sovi toimet, joilla ulkorajoja avattaisiin laajemmin siirtolaisille. Kehitys näyttää monin paikoin kulkevan aivan päinvastaiseen suuntaan.

B4) Venäjä on syvässä demografisessa kriisissä. Mitä vaikutuksia tällä on Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaan?

*****

Venäjän väestömäärä on laskevalla käyrällä. Väkiluku ei ole kasvanut vuosikymmeniin ja ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Kansainvälinen eristys ja sotatoimien arkipäiväistyminen ovat johtaneet myös maahanmuuton loppumiseen.

Vaikutuksia sisäpolitiikkaan

• Työvoiman saatavuus heikkenee nopeasti. Tilannetta pahentaa Ukrainassa käynnissä oleva sota, jonne tarvitaan kuukausitasolla noin 30 000 uutta sotilasta. Heidät rekrytoidaan parhaassa työiässä olevasta miespuoleisesta väestöstä.
• Valtiojohdolla on suuret paineet kasvattaa syntyvyyttä. Huolimatta siitä, että esimerkiksi koulutusjärjestelmä on keskusohjattu, syntyvyyden kasvuun ei olla kyetty juurikaan vaikuttamaan julkisin toimenpitein.
• Valtiolla on tarve pitää kiinni kansalaisistaan, joten takavuosien kaltaisia muuttoaaltoja tuskin enää nähdään. Ulkomaille suuntautuvan matkustuksen esteet ovat lisääntymässä.

Vaikutuksia ulkopolitiikkaan

• Rajojen ulkopuolella asuu miljoonia Venäjän kansalaisia tai maahan vahvat sosiaaliset siteet omaavia ihmisiä. Tämän ihmisjoukon kokoaminen ”äiti-Venäjän” suojaavan sateenvarjon alle on valtiolle tärkeää. Venäläisyys on rajat ylittävä ilmiö, jota ollaan tarvittaessa valmiita puolustamaan myös asein.
• Tilanne vaikuttaa myös Suomeen, jossa asuu noin 100 000 venäjää ensimmäisenä kielenään puhuvan ihmisen populaatio. Vuoteen 2026 mennessä tilanteesta ei ole aiheutunut merkittäviä ongelmia.
• Demografiset ongelmat vaikuttavat välillisesti Venäjän kykyyn harjoittaa suurvaltapolitiikkaa. Toisin kuin Neuvostoliitto, nykyinen Venäjä ei pysty kasvattamaan vaikutusvaltaansa maailmalla. Pienehköt voitot mm. Afrikassa peittyvät lukuisten epäonnistumisten alle – Syyria, Venezuela, Kuuba ym.).

B3) Siirtolaisia on käytetty voimapolitiikan välineenä. Miten ilmiö on näkynyt Suomessa?

*****

Turvallisuustilanteen heikentyminen Irakissa, Afganistanissa ja Syyriassa käynnisti vuonna 2015 laajamittaisen pakolaisvirran kohti Eurooppaa. Suomikin sai tästä osansa. Siirtolaisuus välineellistettiin tuolloin voimapolitiikan välineeksi Venäjän toimesta. Taustalla vaikutti vuonna 2014 tapahtunut Krimin miehitys, jonka seurauksena EU päätyi asettamaan Venäjälle talouspakotteita.

• Invaasio. Valtaosa vuosien 2015 ja 2016 tulijoista saapui maahamme Ruotsin kautta. Yhteensä Suomeen saapui yli 30 000 ihmistä.
• Venäjän rooli. Itärajan ylitse kulkeneet turvapaikanhakijat eivät tulleet sieltä spontaanisti. Heidät ohjattiin rajalle ja sen yli venäläisten toimesta. Tämä ei olisi ollut mahdollista itsevaltaisesti hallitussa maassa ilman valtiojohdon myötävaikutusta. Lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemien kautta Suomeen saapui noin 1 700 turvapaikanhakijaa.
• Hybridioperaatio. Suomeen itärajan yli päätyneet turvapaikanhakijat olivat osa hybridioperaatiota, joka voitiin tulkita vastaukseksi Krimin miehityksen jälkeen toteutetulle pakotepolitiikalle. Samaa turvapaikan hakijoiden invaasiota odotettiin toteutuvaksi myös vuonna 2022 käynnistyneiden laajamittaisten sotatoimien seurauksena.
• Uudet paineet. Venäjä hyökkäsi vuonna 2022 Ukrainaan, ja Suomessa pelättiin itärajan yli suuntaavia turvapaikanhakijoiden joukkoja. Liettuan ja Puolan rajoilla pakolaisvirtoja oli välineellistetty jo ennen sotatoimien aloittamista.
• Lainsäädäntötyö. Tapahtumien seurauksena maassamme ryhdyttiin toimenpiteisiin itärajan sulkemiseksi ja lainsäädännön uudistamiseksi. Syntyi prosessi, jonka tuloksena voimaan saatettiin poikkeuslaki, joka mahdollistaa turvapaikanhakijoiden käännyttämisen takaisin Venäjälle jo rajalla. Nimensä mukaisesti laki koskee vain poikkeuksellisia tilanteita, joiden olemassaolo on ennen lain käyttöönottoa todettava poliittisessa päätöksenteossa.

B2) Ylikansoitus, äärimmäinen köyhyys ja ilmaston lämpeneminen ovat erityisesti kehittyvien alueiden ongelmia. Mitä turvallisuushaasteita nämä ilmiöt voivat aiheuttaa Euroopalle?

*****

Ongelmaa voidaan lähestyä tarkastelemalla välittömiä, välillisiä ja pidemmän aikavälin vaikutuksia. Käytännössä jakolinjat eivät ole selkeitä, mutta jaottelu toimii hyvänä perustana ymmärryksen rakentamisessa.

Välittömät vaikutukset

• Mitä vakavampi kehittyvien maiden ongelmakenttä kokonaisuudessaan on, sitä enemmän ihmisiä siirtyy kohti Eurooppaa.
• Maantieteelliset paineet kohdistuvat erityisesti Välimeren alueelle. Kohti pohjoista siirtyvien ihmisjoukkojen lähtömaat sijaitsevat tyypillisesti joko Afrikassa tai Lähi-Idässä.
• Välimeren Euroopan puoleiset rantavaltiot joutuvat paikallisesti ongelmiin laajamittaisen laittoman maahantulon seurauksena. Tähän kokonaisuuteen yhdistyy myös järjestäytynyt rikollisuus, mikä ruokkii turvattomuuden tunnetta ja kielteistä asennetta maahantulijoita kohtaan.

Välilliset vaikutukset

• Laiton maahantulo on haastanut myös EU:n yhtenäisyyden. Taakanjako ei nykyisellään toteudu, eikä tilanteeseen ole näköpiirissä muutosta.
• Euroopassa on suunniteltu mekanismeja, joilla laittomien maahantulijoiden virta saataisiin pysäytettyä jo ennen ulkorajoja. Käytännössä kyse on turvapaikkaprosessin ulkoistamisesta kolmansiin maihin, jolloin vältyttäisiin monilta turvallisuuteenkin liittyviltä ongelmilta.
• Välillisiä vaikutuksia edustavat myös yhteydet eurooppalaisten valtioiden sisäpolitiikkaan. Erityisesti oikeistopopulistiset puolueet ovat nostaneet laittoman maahantulon merkittäväksi turvallisuusongelmaksi. Väitteille löytyy todellista kaikupohjaa eräissä maanosamme maissa.

Pidemmän aikavälin vaikutukset

• Suurin haaste lienee kulttuurisen yhteentörmäyksen välttäminen. Kysymys on siitä, että maahantulijoiden on omaksuttava tietyt eurooppalaisissa yhteiskunnissa vallitsevat arvot, jotta ongelmat vähenevät. Esimerkiksi naisten asema on osa tätä suurta kokonaisuutta.
• Pidemmän aikavälin turvallisuushaasteita ratkotaan myös koulutuksen keinoin. Maahantulijoiden lapset olisikin sijoitettava poikkeuksetta yhteiskunnan järjestämän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piiriin. Muussa tapauksessa on ilmeinen vaara, ettei kotoutumiselle synny käytännön edellytyksiä.
• Kotoutumisen liittyvät turvallisuushaasteet kulminoituvat myös asumiseen. Valtaosin maahantulijoiden kansoittamat lähiöt muodostavat ilmeisen turvallisuushaasteen kaikissa niissä maissa, joissa tämä on jo nyt arkipäivää. Tilanne ruokkii rikollisuutta ja moninaista radikalisoitumista.

B1) Joillain alueilla väestön nopea kasvu ja toisilla matala syntyvyys ovat ongelmia. Miksi syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa?

*****

Lasten hankkimisessa on kyse yksilöiden päätöksistä. Niitä ohjaavat perinteet, elämäntilanne ja tulevaisuusnäkymä. Vanhempien koulutustasolla ja sosiaalisella asemalla on myös tunnetusti vaikutuksensa syntyvyyden kehityksessä.

• Velvollisuudet. Kehittymättömissä maissa suuri lapsiluku on perinteisesti varmistanut vanhempien tulevaisuuden heidän elinkaarensa loppupäässä. Näin siksi, ettei yhteiskunnassa useinkaan ole länsimaista sosiaaliturvaa, jolloin lapsien tehtäväksi on jäänyt perheyhteisössä myös vanhusten elättäminen.
• Yksilön vapaus. Kehittyneissä maissa on puolestaan viimeiset vuosikymmenet eletty tilanteessa, jossa yksilöllisille vapausihanteille näyttää muodostuneen aiempaa suurempi painoarvo.
• Liikaa ihmisiä. Samanaikaisesti julkisuus on täyttynyt ilmastonmuutokseen liittyvistä uhkakuvista, joissa juurisyyksi on lopulta osoitettavissa ihmisen liian suuri lukumäärä. Erityisesti tämä koskee Afrikkaa ja Aasiaa. Lukuisten asioiden yhteisvaikutuksesta syntyvyys on romahtanut lähes kaikissa kehittyneissä maissa.
• Vanhusväestö. Oma vaikutuksensa syntyvyyteen on myös yhteiskunnassa harjoitetulla politiikalla. Suuret eläkeläisten joukot ovat vahva poliittinen painostusryhmä, mutta lapsiperheiden hyvinvointia ei edistetä yhtä ponnekkaasti. Tämä on poliittinen valinta, jonka seuraukset ovat karuja.
• Ristipaineet. Myös modernin työelämä ja pienten lasten vanhemmuus ovat huonosti yhteensovitettavissa. Etenkin koulutetut vanhemmat joutuvat kamppailemaan työuran ja vanhemmuuden ristipaineissa. Eteneminen työuralla edellyttää useimmissa tapauksissa lastenhankinnan lykkäämistä 30–40 ikävuoden välille, joka on biologisesti tarkasteltuna liian myöhäinen ajankohta.

A4) Ihmisten tyytymättömyys on politiikan käyttövoima ja sitä ruokitaan rakentamalla erilaisia vastakkainasetteluja. Miten tämä heijastuu yksilöön, laajemmin koko yhteiskuntaan sekä kansainväliseen kenttään?

*****

Vastakkainasettelujen rakentamisessa pyritään nostamaan esiin konkreettisia ongelmia ja osoittamaan niihin syyllinen. Yleensä tämä tapahtuu vahvan ja populistissävytteisen yksinkertaistamisen kautta.

Yksilötaso

• Vedotaan erityisesti ihmisten pelkoihin. Erityisen vaarallista tämä on tilanteissa, joissa yksilöiden pärjääminen kyseenalaistuu esimerkiksi massatyöttömyyden seurauksena.
• Pelkotilojen synnyttäminen tuottaa monille ihmisille ahdistusta. Tällöin ihminen ei yleensä toimi rationaalisesti, vaan pyrkii poistamaan elämästään ahdistusta aiheuttavan asian.
• Ahdistuneet yksilöt ovat manipuloitavissa toteuttamaan tekoja, joita he eivät tulisi tehneeksi henkisen tasapainon vallitessa.

Yhteiskunta

• Poliittiset puolueet ajautuvat vahvaan keskinäiseen konfliktiin.
• Syntyy spontaania tai ohjattua liikehdintää, jossa suuretkin ihmisjoukot vaativat muutosta.
• Yhteiskuntarauha rikkoutuu ja demokraattinen järjestelmä ajautuu kriisiin.

Kansainvälinen kenttä

• Monilla kansallisvaltion sisäisillä vastakkainasetteluilla on myös vahva kansainvälinen yhteys. Tyypillisesti tämä koskee esimerkiksi suhtautumista maahantulijoihin.
• Kansainvälinen kenttä voi muodostaa vastakkainasettelulle oman erityisen areenansa, mutta useissa tapauksissa sitä myös hyödynnetään tukemaan kansallista toimintaa. Tätä harjoittavat erityisesti niin oikeaan kuin vasempaankin äärilaitaan sijoittuvat poliittiset voimat.
• Toisaalta kansainvälisellä kentällä saattaa myös syntyä ratkaisuja, joilla lievennetään tai poistetaan kansallisvaltioiden sisäisiä vastakkainasetteluja.

A3) Vahvojen johtajien kaipuu yhdistetään suuriin murrosvaiheisiin. Mitä hyötyjä ja riskejä vahvoihin johtajiin liittyy?

*****

Kysymys liittyy vallanjakoon, jolla yhteiskunnan toiminta on järjestetty – lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta. Parlamentaarisessa demokratiassa voi olla ”vahvoja johtajia” vain henkilötasolla, ei muodollisiin valtaoikeuksiin liittyen. Tilanne muuttuu kuljettaessa kohti autoritaarisuutta.

Miten suuret murrosvaiheet poikkeavat normaalioloista?

• Joudutaan rakentamaan uutta ja luopumaan vanhasta.
• Inhimilliset tragediat – yrityksiä ajautuu konkurssiin ja työttömyys kasvaa.
• Muutokset koskettavat laajalti ja syvällisesti koko yhteiskuntaa.
• Päätöksenteossa on kyettävä reagoimaan nopeasti erilaisiin muutostarpeisiin.
• Syntyy shokkeja ja niille edelleen monia heijastusvaikutuksia.

Vahvoihin johtajiin liittyvät hyödyt

• Ennustettavuus – olettaen, että henkilö toimii johdonmukaisesti.
• Toimeenpanokyky – päätöksenteossa ei tarvita poliittisia kompromisseja.
• Psykologinen vaikutus – vahvistaa uskoa omissa ja herättää kunnioitusta muissa.

Vahvoihin johtajiin liittyvät riskit

• Inhimilliset rajoitteet – kyky toimia ja keskittyä olennaiseen.
• Lähipiiri – samanmielisten joukko, ei synny soraääniä.
• Vastuu – ei selkeitä mekanismeja toiminnan kriittiseen tarkasteluun.

A2) Globaalin muutoksen kuvaaminen on haastavaa. Miten perusteltuna pidät tässä aineistossa tehtyä jakoa – väestö, talous ja teknologia, geopolitiikka sekä vastakkainasettelu?

*****

Kysymystä arvioitaessa tulee palata verkkosivuston lähtökohtaan, joka on turvallisuusnäkökulma. Se säätelee, minkä tyyppisille aineistoille muodostuu käytännön merkityksiä. Myös aikajänne on tärkeä – näkymä on pääsääntöisesti vain vuosia tai korkeintaan vuosikymmen nykyhetkestä eteenpäin.

• Rajauksia. Tarkastelun aikajänteeseen liittyvän logiikan vuoksi ilmastonmuutos on suljettu erillisenä kokonaisuutena tarkastelun ulkopuolelle. Sen sijaan ilmiötä käsitellään kuhunkin aineistoon liittyvien ajankohtaisten teemojen kautta.
• Syy- ja seuraussuhteet. Ilmastopakolaisuus osana väestön globaalia liikehdintää on yksi laajavaikutteisen ilmiön seurausvaikutuksista. Vastaava logiikka toimii myös esimerkiksi geopolitiikan kentässä, jossa pohjoisten napajäiden sulaminen on käynnistänyt suurvaltakilpailun.
• Ajankohtaiset teemat. Väestö, talous ja teknologia, geopolitiikka sekä vastakkainasettelu edustavat päivittäistä uutisvirtaa. Niiden välille muodostuu myös vahvoja keskinäisiä riippuvuussuhteita. Esimerkiksi vastakkainasetteluun liittyvää logiikka ei kyetä ymmärtämään ilman talouden mekanismien ja teknologisen kehityksen tuntemusta. Tämä on havaittu selkeästi mm. Yhdysvaltojen ja Israelin yhteisissä Iranin vastaisissa sotatoimissa.

A1) Miten tiedon luotettavuutta voidaan arvioida?

*****

Tiedon luotettavuuden arviointi on riippuvainen tiedon tuottajasta ja julkaisijasta. Sisällöllisesti yhtenevää tietoa julkaistaan etenkin uutisten osalta samanaikaisesti useissa paikoissa. Tähän liittyy ilmeinen riski, että virheellinenkin tieto voi levitä laajalle ja nopeasti. Erityisesti valtiolliset toimijat saattavat käyttää kuvattua tilannetta myös tarkoitushakuisesti harjoittaakseen vihamielistä hybridivaikuttamista. Alta löytyy eräitä käyttökelpoisia keinoja tiedon luotettavuuden arviointiin.

Mitä on julkaistu?

• Tieto tulisi aina liittää laajempaan asiayhteyteensä, kun sen luotettavuutta arvioidaan. Mikäli kyseessä on ulko- tai sisäpoliittisesti herkkä aihe, tulee asiaan kiinnittää erityistä huomiota.
• Myös julkaisutoiminnan ainutkertaisuudelle tai jatkuvuudelle on asetettava painoarvoa. Tutkimuslaitosten tai säännöllistä julkaisutoimintaa harjoittavien mediayritysten sisäinen kontrolli pyrkii estämään virheet ja ylilyönnit.
• Tuntemattomaan tai ainutkertaiseen julkaisijaan on aina suhtauduttava kriittisesti.

Miksi on julkaistu?

• Julkaistun tiedon tarkoitusperien ymmärtäminen on tärkeää. Mikäli kyseessä on akuutti ja kansainvälistä mielenkiintoa herättävä teema, siihen liittyvään julkaisutoimintaan sisältyy merkittäviä riskejä.
• Tulee tiedostaa, että autoritaarisesti hallituissa maissa valtiolla on poikkeuksetta käytössään disinformaatiota tuottava koneisto. Sillä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
• Myös sosiaalista mediaa käytetään laajalti virheellisen tiedon levittämiseen. Todelliset tai tekaistut somepersoonat tekevät tätä työtä jatkuvasti edistääkseen toimeksiantajiensa tarkoitusperiä tai omia ideologissävytteisiä näkökulmiaan. Aiheet ovat moninaisia alkaen rokotekielteisyydestä ja päätyen valtiotason salaliittoteorioihin.

Luotettavuusjärjestys

• Tieteellinen tieto
• Perinteisen median harjoittama tutkiva journalismi
• Suurten (puolueettomien) mediayritysten uutisjulkaisut
• Muu informaatio

Yhdysvaltojen historian tuhoisimmat terrori-iskut tehtiin syyskuun 11. päivänä 2001. Neljä matkustajakonetta kaapattiin. Kaksi niistä törmäsi New Yorkissa Manhattanilla sijainneisiin World Trade Centerin torneihin, jolloin tornit romahtivat. Yksi koneista ohjattiin Washingtonissa sijaitsevaan liittovaltion puolustushallinnon rakennukseen Pentagoniin. Iskuissa kuoli noin 3000 ihmistä.

Itäisen Euroopan kommunististen puolueiden hallitsemista valtioissa käytetty nimitys. Kansandemokratia sisältää ajatuksen, jonka mukaan hallintomuoto eroaa porvarillisesta demokratiasta. Valta oli työväenluokalla eli ns. proletariaatilla, jolloin valtio on myös koko kansaa varten. Porvaristo oli luokkana kadonnut.

Pohjois-Atlantin liitto Nato on vuonna 1949 perustettu monenkeskinen puolustusliitto. Siitä on muodostunut keskeinen transatlanttinen ja eurooppalainen turvallisuutta sekä vakautta edistävä toimija. Suomesta tuli Naton jäsen 4.huhtikuuta 2023. Naton toimintaperiaatteet on kirjattu perussopimukseen eli Pohjois-Atlantin sopimukseen. Puolustusliiton tehtävänä on taata jäsenvaltioidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin sekä sotilaallisin keinoin. Perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.

Sotilaallisten arvojen, ajattelutapojen ja toimintatapojen yleistymistä yhteiskunnassa. Nämä piirteet korostuvat niin politiikassa, kulttuurissa kuin arjessakin. Näkyy käytännössä esimerkiksi puolustusmenojen kasvuna, asevoimien ihannointina ja isänmaallisuuden korostumisena. Militarisoituminen voidaan nähdä uhaksi demokratialle.

Valtio, joka sijoittuu pääosin maa-alueelle. Esimerkiksi Venäjää pidetään lähtökohtaisesti mannervaltiona, vaikka sen alueet rajoittuvatkin monella suunnalla mereen. Maa ei kuitenkaan ole ”meriorientoitunut”, kuten esimerkiksi Yhdysvallat. Venäjän intressit sijoittuvat sen lähialueelle, mutta USA toimii globaalisti.

Kutsunnat perustuvat asevelvollisuuslakiin. Kutsunnan tarkoituksena on määrittää asevelvollisen palveluskelpoisuus, ja päättää palveluksesta. Lisäksi annetaan tietoa maanpuolustusvelvollisuudesta ja edistetään kansanterveystyötä. Keskeisen osan prosessia muodostaa ennakkoterveystarkastus. Kutsuntaprosessissa on mukana useiden hallinnonalojen viranomaistahoja sekä muita toimijoita.

Yhteiskunnan elintärkeitä järjestelmiä ja rakenteita (kuten energia, vesi, liikenne ja tietoliikenne), joiden häiriöt aiheuttaisivat vakavia seurauksia. Niiden toimintakyky on turvattava jo normaalioloissa kansallisen huoltovarmuuden ja turvallisuuden säilyttämiseksi.

Järjestelmä, jossa julkinen valta takaa kansalaisille korkean elintason ja turvaa heidän perustarpeensa (terveys, toimeentulo, koulutus) sosiaalietuuksien ja palveluiden avulla. Hyvinvointivaltiossa yhdistetään markkinatalous sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tunnettuja hyvinvointivaltiomalleistaan.

Pahantahtoista, useita keinoja yhdistelevää vaikuttamista, jolla valtiollinen toimija pyrkii horjuttamaan kohdemaata tai sen päätöksentekoa. Toiminnassa yhdistetään sotilaallisia ja muita keinoja, kuten kyberhyökkäyksiä, disinformaatiota, taloudellista painostusta, tai jopa ihmisten välineellistettyä käyttöä.

Maahantuloa, joka ei vastaa kohdemaan laissa säädettyjä edellytyksiä. Käytännössä kyse on usein siitä, että henkilöllä ei ole laissa vaadittuja lupia tai asiakirjoja. Tällöin myös kohdemaassa oleskelu on laitonta oleskella, jos henkilö ei laillista tilannetta hakemalla esimerkiksi turvapaikkaa. Yleiskielessä laittomasta oleskelusta käytetään usein termiä paperittomuus.

Unionin ja sen jäsenmaiden riippuvuus tuontienergiasta. Riippuvuusluku oli EU:ssa noin 58 % vuonna 2020, mutta vaihteli suuresti maittain. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat johtaneet merkittävään muutokseen, missä riippuvuus venäläisestä energiasta on vähentynyt nopeasti.

Monitieteinen ala, joka tutkii, suunnittelee, rakentaa ja käyttää robotteja. Työssä hyödynnetään tietotekniikkaa, sekä sähkö- ja konetekniikkaa. Robotiikka keskittyy erityisesti automaatioon, tekoälyyn ja koneoppimiseen. Sitä käytetään teollisuudessa (kokoonpano, hitsaus), logistiikassa, ja yhä enemmän myös palvelualoilla. Robotiikka parantaa tehokkuutta, tarkkuutta ja turvallisuutta.

Laite, joka havaitsee fysikaalisen ilmiön. Kyseessä voi olla lämpö, valo, tärinä ym. Sensoreita käytetään esimerkiksi erilaisissa asejärjestelmissä kohteiden havaitsemiseen ja paikantamiseen.

Osa Suomen asevelvollisuutta, jossa miehet koulutetaan Puolustusvoimien sodanajan joukkoihin. Varusmiespalvelus kestää koulutuksen mukaan 165, 255 tai 347 päivää. Palvelus sisältää alokasjakson, koulutushaarajakson, erikoiskoulutusjakson ja joukkokoulutusjakson. Palveluksen voi suorittaa myös aseettomana tai siviilipalveluksena.

Myös naiset voivat suorittaa asepalveluksen vapaaehtoisesti kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa. Tämä on ollut mahdollista vuodesta 1995.

Kuvaa työttömien prosenttiosuutta samanikäisestä työvoimasta. Työtön on henkilö, joka on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa.

Sääntöpohjaisella kansainvälisellä järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että maiden väliset suhteet perustuvat yhdessä sovittuihin sääntöihin ja käytäntöön, eivät voimankäyttöön. Järjestelmä nojaa YK:n peruskirjaan ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin.

Vero, joka peritään ulkomailta kohdemaahan tuotavista tavaroista. Se on yleensä prosenttiosuus tavaran arvosta plus kuljetuskustannukset (tullausarvo).

Kuvaa työllisten prosenttiosuutta samanikäisestä väestöstä. Työllinen on henkilö, joka tekee viikon aikana työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen. Myös palkatta työskentely perheenjäsenen omistamassa yrityksessä tai maatilalla lasketaan kuuluvaksi tähän.

Äkillinen tapahtuma, joka vaikuttaa ratkaisevasti yhteiskunnassa koettuun turvallisuuden tunteeseen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muodostaa ääriesimerkin turvallisuusshokista. Sen seurauksena Suomi hakeutui nopeasti Naton jäseneksi.

Tekoälypohjaisia järjestelmiä, jotka voivat itsenäisesti etsiä, tunnistaa ja hyökätä kohteisiin ilman ihmisen harjoittamaa ohjausta.

Yleiskäsite, jolla kuvataan tekoälyn tuloa osaksi modernia sodankäyntiä. Tällä kentällä eletään vahvaa murrosvaihetta, jota ohjaa mm. Ukrainassa käynnissä oleva sota ja siitä syntyvät kokemukset.

Ase tai asejärjestelmä, jonka toiminnasta osa on automatisoitu. Ihmistä kuitenkin tarvitaan päättämään, mihin kohteeseen asevaikutus kohdistetaan. Puoliautonominen asejärjestelmä voi tarjota tähän useita vaihtoehtoja tilanteen mukaan. Myös priorisoituina.

Kaikki julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia sekä on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa. Suomalaisessa oikeusvaltiossa lakien valmistelu, säätäminen ja täytäntöönpano ovat oikeudenmukaisia, avoimen ja hyvän hallinnon mukaisia sekä tehokkaita. Oikeusvaltiossa jokainen pääsee julkisiin palveluihin, jolloin korruptio ja vallanväärinkäytökset estetään. Ihmiset luottavat viranomaistoimintaan. Oikeusvaltioon kuuluvat oikeuksien rinnalla myös yksilöiden velvollisuudet toisiaan sekä yhteiskuntaa kohtaan.

Psyykkinen selviytymiskyky, joustavuus ja palautumiskyky vastoinkäymisten, stressin ja muutosten keskellä. Resilienssiä voidaan tarkastella myös erilaisiin yhteisöihin ja yhteiskuntaan liitettynä. Resilienssiä on mahdollista kehittää systemaattisella harjoittelulla.

Yksilön, ihmisyhteisön tai koko yhteiskunnan kyky selviytyä häiriötilanteissa. Se perustuu keskinäiseen luottamukseen, yhteisöllisyyteen ja yksilön omien voimavarojen tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen. Valtiotasolla kriisinkestokykyä voidaan tarkastella myös materiaalisten resurssien näkökulmasta.

Yrityksen, toimialan tai kansantalouden kyky menestyä taloudellisessa kilpailussa. Käsite jaetaan usein hintakilpailukykyyn (kustannukset, hinnat) ja reaaliseen kilpailukykyyn (laatu, innovaatio, osaaminen, brändi, infrastruktuuri). Kilpailukyky on keskeinen tekijä investointien hankkimisessa ja kansainvälisessä menestyksessä. Esimerkiksi Suomen kilpailukykyä mitataan säännöllisesti kansainvälisissä vertailuissa, kuten ETLA ja IMD:n raporteissa.

Yrityksen pitkäaikaista, tuotannossa käytettävää omaisuutta, kuten rakennuksia, koneita, laitteita, ajoneuvoja, maa-alueita, sekä tutkimus- ja kehitysmenoja, joita hyödynnetään yli vuoden ajan. Kiinteän pääoman avulla turvataan tuotantokykyä, investoidaan kasvuun ja tehostetaan toimintaa.

Sotilaallinen suorituskyky (ase/asejärjestelmä), jonka kantama on pitkä, satoja kilometrejä. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi maasta tai lentokoneesta laukaistava ohjus. Näitä pitkän kantaman aseita käytetään yleensä vihollisen johtamispaikkojen ja logistiikan tuhoamiseen.

Samanikäisten, samana vuonna syntyneiden ihmisten ryhmä. Ikäluokkien suuruudella on merkitystä yhteiskunnan tuottamien palvelujen tarpeeseen esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhoidossa. Maanpuolustuksessa ikäluokan koko vaikuttaa varusmiesten koulutusmääriin ja sen myötä mm. varuskuntien tila- ja kouluttajatarpeisiin.

Harjoitusten tarkoitus on pitää yllä sodan ajan joukkojen suorituskykyä ja reserviläisten sotilastaitoja. Työntekijällä on oikeus saada työstään vapaata kertausharjoituksen suorittamista varten. Reserviläisellä on irtisanomissuoja sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen oikeus kertausharjoituksen aikaiseen palkkaan. Kertausharjoituksen ajalta maksetaan reserviläispalkkaa ja -päivärahaa noin 70 euroa päivässä.

Yhteiskunnan muodostama taloudellinen kokonaisuus, joka kattaa kotitalouksien, yritysten sekä julkisen sektorin väliset tuotanto-, kulutus- ja tulovirrat. Lisäksi kansantalouteen sisältyy varallisuus, jota tarkastellaan usein makrotaloustieteen näkökulmasta keskittyen tunnuslukuihin, kuten bruttokansantuotteeseen (BKT).

(International Monetary Fund, IMF) Maailmanpankin sisarjärjestö, jonka tehtävänä on edistää jäsenmaidensa talouskehitystä ja rahoitusmarkkinoiden vakautta. IMF seuraa jäsenmaidensa talouskehitystä tekemällä konsultaatioita jäsenmaissa lähes vuosittain. Kahdenvälisen seurannan lisäksi IMF:n toiminnassa on keskeisellä sijalla maailmantalouden kehityksen seuranta. Järjestössä on 190 jäsenmaata.

Maapallon ilmaston pitkäaikainen muutos, jonka pääasiallinen syy löytyy ihmisen toiminnasta. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö ja siitä johtuva kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä nopeuttavat prosessia. Se aiheuttaa maapallon lämpenemistä, sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä, merenpinnan nousua ja muutoksia sademääriin. Niistä puolestaan syntyy erilaisia heijastusvaikutuksia luontoon, ruoantuotantoon ja ihmisten elämään kaikkialla maailmassa.

Prosessi, jossa maailman eri osat kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa taloudellisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti ja teknologisesti. Näin vähennetään maantieteen merkitystä ja lisätään kansainvälistä keskinäisriippuvuutta. Globalisaatiokehitys on pysähtynyt 2020-luvulla protektionismin nousun myötä.

Viittaa Atlantin yli ulottuviin suhteisiin. Kyseessä on erityisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan (EU:n ja sen jäsenmaiden) välisten poliittisten, taloudellisten ja turvallisuuspoliittisten yhteyksien kokonaisuus. Se perustuu jaettuun historiaan, arvoihin (demokratia, ihmisoikeudet) ja yhteisiin intresseihin (kauppa, turvallisuus). Ne ovat olleet keskeisiä maailmanpolitiikassa erityisesti kylmän sodan aikana ja sen jälkeen.

Kansalliskonservatiivinen puolue, jota johtaa pääministeri Giorgia Meloni. Puolue tunnetaan kansallismielisyydestään, maahanmuuton vastustamisesta ja perinteisiä arvoja korostavasta politiikastaan.

Reform UK (aiemmin Brexit Party) on euroskeptinen ja oikeistopopulistinen brittiläinen puolue. Reformipuolue oli vuoden 2025 mielipidetiedustelujen mukaan Britannian suurin ja puheenjohtaja Nigel Farage tähtää maan seuraavaksi pääministeriksi.

Ranskalainen kansallismielinen poliittinen puolue. Puolueohjelmassaan se korostaa Ranskan kansalaisten oikeuksia ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin nähden. Lisäksi halutaan kasvattaa Ranskan vaikutusvaltaa maailmalla sekä suojella Ranskan kieltä ja kulttuuria. Puolue pyrkii rajoittamaan maahanmuuttoa etenkin Afrikasta.

Venäjä miehitti ja liitti laittomasti itseensä Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014. Kremlin mukaan sotatoimi oli vastaus Ukrainan vallankumoukseen. Kansainvälinen yhteisö ei tunnusta alueliitosta ja on asettanut Venäjälle pakotteita. Maa katsoo miehityksen tapahtuneen alueen asukkaiden tahdon mukaisesti.

Pohjois-Korean yksinvaltias, joka nousi maansa hallitsijaksi isänsä Kim Jong-ilin (rakas johtaja) kuoltua joulukuussa 2011. Kim Jong-un nimitettiin samana vuonna virallisesti suureksi johtajaksi.

Sota syttyi Kremlin pyrkimyksistä estää etupiiriin luettujen valtioiden integroituminen länteen. Taustalla vaikuttivat itäeurooppalaisten maiden Nato-jäsenyydet sekä entisissä neuvostotasavalloissa vuonna 2003 alkanut värivallankumousten sarja. Niissä uudistuksia vaatineet kansanjoukot painostivat Kremlille uskollisia johtajia eroamaan. Sota alkoi 1. elokuuta 2008, kun Venäjän tukemat osseettiseparatistit alkoivat tulittaa georgialaisia kyliä kranaateilla. Sotaa käytiin vajaat kaksi viikkoa, jonka aikana Venäjä otti Georgialle kuuluneita alueita hallintaansa.

Kommunistisen Kiinan ensimmäinen itsevaltaisesti hallinnut johtaja. Hän vaikutti myös marxilaisena teoreetikkona ja kehitti maolaisuutena tunnetun opin.

Viittaa Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Aasian maihin, mutta käsite on enemmänkin yhteiskunnallinen kuin maantieteellinen. Globaali etelä kuvaa kehittyvien ja vähemmän vaurastuneiden alueiden ryhmää suhteessa länsimaihin. Se korvaa vanhempia käsitteitä kuten ”kolmas maailma” ja ”kehitysmaat”.

Prosessi, jossa poliittinen asiakysymys leimataan turvallisuuskysymykseksi. Näin toimitaan, jotta sitä voidaan käsitellä perinteisen politiikan normeista ja toimintatavoista poikkeavalla tavalla.

Suomen perustuslain 127 §:n tarkoittama vaihtoehto varusmiespalvelukselle. Siviilipalveluksen voi suorittaa kuka tahansa asevelvollinen, jonka vakaumus estää varusmiespalveluksen suorittamisen. Lisäksi siviilipalveluksen joutuu suorittamaan nainen, joka haluaa keskeyttää vapaaehtoisen asepalveluksensa sen jälkeen, kun on kulunut 30 päivää hänen astumisestaan asepalvelukseen. Siviilipalvelus muodostuu 28 päivän koulutusjaksosta sekä noin 11 kuukauden työpalvelusta.

Varusmiespalveluksen suorittanut 18–65-vuotias Suomen kansalainen, jonka palveluskelpoisuusluokka mahdollistaa asepalveluksen.

Vuonna 2015 Puolustusvoimat lähetti noin 900 000 reserviläiselle tiedotuskirjeen. Siinä kerrottiin heidän sijoituksestaan sodan ajan tehtävissä. Kyseessä oli suuri postitusoperaatio, joka nostatti myös kansainvälistä huomiota.

Sodan ajan joukkojen kouluttamista ja suorituskyvyn ylläpitoa. Varusmiespalveluksessa tuotetaan valmiita yksiköitä reserviin, joita myöhemmin kertausharjoitetaan samassa kokoonpanossa Keskeistä on, että reserviläiset tuntevat toisensa koko sen ajan, jonka kyseinen joukko toimii. Joukkotuotanto muodostaa merkittävän osan puolustusvoimien rauhan ajan toimintaa.

Avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Komitea seuraa Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä sekä yhteensovittaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista. Turvallisuuskomitean tehtävistä ja toiminnan periaatteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa (77/2013).

Suomessa käytetty laaja-alainen malli, jossa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä. Näin varmistaen parhaiten yhteiskunnan kriisinkestävyys (resilienssi). Sen keskiössä on ajatus jaetusta vastuusta ja yhteisestä toiminnasta kaikkien yhteiskunnan sektorien ja tasojen välillä. Uhkiin kyetään vastaamaan kokonaisvaltaisesti ja toimintojen jatkuvuus varmistuu.

Venäjän käytössä oleva lyhyen kantaman ballistinen ohjus. Ase on tarkka ja siinä on yleensä tavanomainen taistelukärki. Iskander on yksivaiheinen ja kiinteäpolttoaineinen. Näitä ohjuksia on käytetty Ukrainassa ja niitä on sijoitettuna esimerkiksi Kaliningradiin.

Israelissa käytössä oleva ohjuspuolustusjärjestelmä. Rautakupoli torjuu Israelin armeijan mukaan valtaosan Israeliin ammutuista raketeista. Järjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011.

Harvinaisiin maametalleihin kuuluu yhteensä 17 alkuainetta, kuten dysprosium, terbium, praseodyymi, neodyymi, tulium ja cerium. Nämä metallit jaetaan yleensä kahteen eri luokkaan, kevyisiin ja raskaisiin. Raskaat maametallit ovat kevyitä maametalleja vaikeampia, kalliimpia ja saastuttavampia louhia. Kiina on hallinnut sekä kevyiden että raskaiden harvinaisten maametallien kansainvälistä markkinaa jo pitkään.

EU:n itärajan suojaksi suunniteltu droonien torjuntajärjestelmä, jolla voitaisiin havaita, sekä torjua ja tuhota alueelle pyrkivät droonit.

Kyky käyttää tietoa toimittaessa erityyppisissä sodissa ja muissa laajoissa sosiaalisissa konfliktitilanteissa. Älykkäiden teknologioiden syntymisen myötä näkökulma on noussut uudella tavalla ajankohtaiseksi.

Väärää, puutteellista tai vahvasti vinoutunutta tietoa, jota tiedon jakaja pitää kuitenkin itse oikeana. Misinformaatiota levittävän tahon tarkoitus ei ole johtaa harhaan. Usein kyse on tiedon puutteesta, idealismista tai huolimattomuusvirheestä.

Kiinalainen sosiaalisen median palvelu, jossa käyttäjät jakavat lyhyitä videoita. Tiktokin on julkaissut ja sitä kehittää teknologiayritys ByteDance, jolla on läheisiä kytköksiä Kiinan hallintoon.

Laajaa rikollista toimintaa, joka tapahtuu tietoverkkoja hyödyntämällä. Toimenpiteet voidaan kohdistaa myös suoraan tietojärjestelmiin. Verkkorikollisuuden piiriin kuuluvat muun muassa sähköposti- ja verkkohuijaukset (phishing), identiteettivarkaudet, kiristysohjelmahyökkäykset (ransomware), tietomurrot, palvelunestohyökkäykset sekä laittoman materiaalin levittäminen ja myyminen. Verkko tarjoaa tehokkaan välineen rikosten tekemiseen globaalisti.

Teknologian käytöstä johtuvaa henkistä kuormitusta, joka kehittyy, kun koetaan, etteivät voimavarat riitä digitaalisen ympäristön asettamiin vaatimuksiin. Stressi syntyy esimerkiksi laitteiden toimintahäiriöistä, jatkuvasta tavoitettavuudesta ja tietotulvasta. Ihmiselle muodostuu keskittymisvaikeuksia, ärtymystä, unettomuutta ja uupumusta.

Digitaalisten laitteiden, internetin ja sovellusten pakonomaista käyttöä. Toiminta häiritsee arkea ja aiheuttaa monia haittoja. Syntyy keskittymisvaikeuksia, ahdistusta ja sosiaalisia ongelmia. Teknologiariippuvuus voi ilmetä esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, peleihin tai jatkuvan tiedonhakuun (informaatioriippuvuus) liittyvänä toimintana.

Varautumiseen liittyvä termi, jolla kuvataan esimerkiksi kriittisten kohteiden suojaamiseen tarvittavia toimenpiteitä. Varautuminen voi koskea niin hybridiuhkia kuin asevaikutustakin. Suojaustasoon liittyvät kysymykset kytkeytyvät viranomaisten sisäiseen suunnitteluun.

Kansantalouden kokonaistuotannon (tavaroiden ja palveluiden määrän ja laadun) lisääntymistä. Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteella (BKT). Suomen talouskasvu on ollut heikkoa, mutta ennusteiden mukaan sen odotetaan kiihtyvän.

Yhteiskunta, jossa elää ja toimii rinnakkain useista kulttuureista, kielistä ja taustoista tulevia ihmisryhmiä. Se voi olla sekä kuvaus vallitsevasta reaalitodellisuudesta (kulttuurinen monimuotoisuus) että poliittinen tavoite. Jälkimmäisessä vähemmistökulttuureja yleensä tuetaan.

Maahanmuuttajan ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutteinen prosessi. Siinä maahanmuuttaja oppii uuden asuinmaansa kielen, tavat ja yhteiskunnan toimintaperiaatteet. Tavoitteena on tulla yhteiskunnan aktiiviseksi ja täysivaltaiseksi jäseneksi. Prosessi voi sisältää kieliopintoja sekä muuta koulutusta.

(MTS) Pysyvä parlamentaarinen komitea, jonka valtioneuvosto asettaa eduskuntavaalikaudeksi kerrallaan. Hallinnollisesti MTS toimii puolustusministeriössä. Parlamentaarisesti nimettyjen jäsenten lisäksi siihen kuuluu jäseniä asiantuntijaorganisaatioista. Lisäksi MTS:n jaostoissa on mukana ulkopuolisia asiantuntijoita. Toiminta käynnistyi vuonna 1976.

ks. alueellinen eriytyminen

Tahallinen, haitallinen toiminta, jossa hyödynnetään tietotekniikkaa. Tarkoitus on vahingoittaa, varastaa tietoja, häiritä tietojärjestelmiä/verkkoja/laitteita tai dataa. Tavoitteena voi olla rahallinen hyöty, kiristys tai toiminnan estäminen. Yleisimpiä muotoja ovat tietojenkalastelu, kiristyshaittaohjelmat ja palvelunestohyökkäykset.

Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa sitä, kuinka monta lasta naiset keskimäärin synnyttäisivät elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät laskennan perusteena olevan vuoden tasolla. Kokonaishedelmällisyys oli kasvussa vuosituhannen alussa ja saavutti huippunsa (1,87) vuonna 2010. Tämän jälkeen hedelmällisyys on Suomessa laskenut, pois lukien koronavuodet 2020 ja 2021. Vuonna 2023 tunnusluku oli 1,26.

Kertoo alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden suhteellisen määrän 15–64-vuotiaaseen eli työikäiseen väestöön verrattuna. Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta huollettavaa (lasta/eläkeläistä) on sataa työikäistä kohden.

Kertoo, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa (lapset, eläkeläiset, opiskelijat jne.) on sataa työssäkäyvää kohti. Kyseessä on tärkeä mittari hyvinvointivaltion ylläpidon kannalta. Luvun kasvaessa (heikentyessä) tarvitaan enemmän työssäkäyviä rahoittamaan julkisia palveluita ja etuuksia. Tämä on merkittävä huoli väestön ikääntyessä.

Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta oli Neuvostoliiton ja Suomen välinen, vuonna 1948 Moskovassa solmittu ja vuoteen 1992 voimassa ollut valtiosopimus.

Ukrainaa tukevien maiden muodostama yhteenliittymä, jonka pääfokus on rauhanponnisteluissa ja aseiden vaikenemisen jälkeisen tilanteen hallinnassa. Koalitio suunnittelee lähettävänsä Ukrainaan sotilasjoukon turvaamaan aselevon/rauhansopimuksen käytännön toteuttamista. Keskeisiä toimijoita ovat Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Suomi on ollut myös mukana keskusteluissa.

Yli viisinkertaisella äänennopeudella liikkuva ohjus. Hypersoonisia aseita on erittäin vaikeaa torjua, niiden suuresta nopeudesta ja liikehtimiskyvystä johtuen. Ohjuksiin voidaan sijoittaa tavanomainen taistelukärki tai ydinlataus. Erityisesti Venäjä on tehnyt merkittävää kehittämistyötä hypersoonisten aseiden parissa.

Australian, Yhdistyneiden kuningaskuntien ja Yhdysvaltojen välinen sotilaallinen yhteistyösopimus.

Kansan vapautusarmeija on Kiinan kansantasavallan asevoima. Sen muodostavat viisi puolustushaaraa: maa-, meri- ja ilmavoimat, strategiset ohjusjoukot ja strategiset tukijoukot. PLA:n kuuluu 2,2 miljoonaa sotilasta, mikä tekee siitä miesmäärältään maailman suurimmat asevoimat. Vapautusarmeija edustaa Kiinan kommunistisen puolueen aseellista siipeä, jonka ensisijainen tehtävä on turvata puolueen valta-asema Kiinassa sekä puolueen intressit.

Suurvaltojen pyrkimys määritellä ja hallita tiettyjä maantieteellisiä alueita tai maita. Käytännön toteutuksessa pyritään vaikuttamaan etupiiriin kuuluvien valtioiden politiikkaan, talouteen ja turvallisuuteen. Tämä johtaa naapurivaltioiden alistamiseen tai kriittisten riippuvuussuhteiden rakentumiseen. Pienemmät toimijat voivat päätyä vasallivaltioiden asemaan.

Digitaalisten keinojen hyödyntämistä yhteiskunnan toiminnan häiritsemiseen. Tämä tapahtuu vaikuttamalla päätöksentekoon ja manipuloimalla tarjolla olevaa informaatiota. Toteuttajatahoina ovat usein valtiolliset toimijat tai rikolliset. Käytännössä kybervaikuttaminen kohdistuu kriittiseen infrastruktuuriin, hallintoon, yrityksiin ja yksilöihin erilaisten digitaalisten järjestelmien kautta.

Toiminta tapahtuu samanaikaisesti useissa ulottuvuuksissa (esim. taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen). Se voi sisältää tavanomaista sodankäyntiä eli esimerkiksi kahden valtion asevoimien yhteenoton ja/tai epätavanomaista sodankäyntiä eli esimerkiksi sissisotaa ja/tai kybersodankäyntiä. Kyberiskuja voidaan käyttää ennen perinteisten sotilaallisten hyökkäysten aloittamista tai osana taisteluoperaatioita. Kyberiskuilla pyritään vaikuttamaan erilaisten järjestelmien toimivuuden ohella myös ihmismieliin.

Tällä tarkoitetaan tapoja, joilla aiheutetaan painetta, vahinkoa, epävarmuutta ja epävakautta. Keinovalikoima voi olla laaja ja vaikeasti tunnistettavissa. Se saattaa sisältää esimerkiksi valheellisen tiedon levittämistä, erilaista painostusta, manipulointia, verkkoon kohdistuvia operaatioita, terroristista ja rikollista toimintaa, elintärkeään infrastruktuuriin kohdistuvaa sabotaasia sekä sotilaallisia toimia.

Yhteiskunnallisen polarisaation hallitsematon leviäminen. ”Epidemia” johtaa pahentuessaan syvään vastakkainasetteluun, jonka seuraukset ovat pitkäkestoisia ja vakavia. Usko järjestäytyneeseen yhteiskuntaan horjuu.

Henkilö eristäytyy samanmielisten ihmisten tai samanhenkisen tiedon piiriin (esim. sosiaalisessa mediassa). Tässä suljetussa tilassa omat näkemykset vahvistuvat ja vastakkaiset näkökulmat jäävät huomiotta. Kuplautuminen vahvistaa yhteiskunnassa vallitsevaa polarisaatiota.

(Make America Great Again) Poliittinen iskulause, joka tuli tunnetuksi Donald Trumpin vaalikampanjassa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2016. Myöhemmin siitä on muodostunut poliittinen liike. MAGA-näkemyksien mukaan Yhdysvallat on menettänyt maan sisäisen turvallisuuden sekä asemansa maailmanpolitiikassa. Liikkeen kannattajat katsovat, että tilanteen pystyy korjaamaan protektionismilla, maahanmuuton merkittävällä vähentämisellä ja perinteisten arvojen vahvistamisella.

Kertomus tai tarina, joka järjestää tapahtumia kokonaisuudeksi. Tarina on joko todellinen tai kuvitteellinen. Siihen kuuluu juoni, hahmot ja teemat. Narratiivia käytetään laajasti niin kirjallisuudessa, taiteessa, tutkimuksessa kuin yhteiskunnallisessa viestinnässäkin. Viimeisessä narratiivi viittaa usein ideologisesti värittyneeseen tulkintaan maailmasta.

Venäjällä ja maailmalla toiminut yksityinen palkka-armeija.

Saksalainen kristillisdemokraattinen poliitikko, joka on toiminut Saksan liittokanslerina toukokuusta 2025.

Italialainen ekonomisti, pankinjohtaja ja Italian pääministeri 2021–2022. Hän toimi Euroopan keskuspankin pääjohtajana 2011–2019.

Saksalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi liittokanslerina vuosina 2021–2025.

Saksalainen kristillisdemokraattinen poliitikko ja Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja.

Kokoomustaustainen poliitikko, joka on toiminut tasavallan presidenttinä vuodesta 2024.

Kristillisdemokraattinen poliitikko, joka toimi Saksan liittokanslerina vuosina 2005–2021.

Kokoomustaustainen poliitikko, joka toimi tasavallan presidenttinä vuosina 2012–2024.

Kuvaa aseistettuja naamioituneita joukkoja maastopuvuissa ilman kansallisia tai muitakaan tunnuksia. Käsite syntyi Venäjän suorittaman Krimin valtauksen yhteydessä alkuvuodesta 2014. Myöhemmin viittaukset tiettyyn konfliktiin ovat poistuneet ja yleisesti puhutaankin tunnuksettoman sodankäynnin taktiikasta.

Yhdysvaltain ulkopolitiikan toimintaperiaate, jonka presidentti James Monroe julkisti jo vuonna 1823. Monroe-oppi rakentuu ajatukselle Euroopan ja Amerikan välisten alueiden erottamisesta. Lähtökohta on, ettei Yhdysvallat ei puutu Euroopan asioihin. Vastaavasti Euroopan uusien siirtokuntien perustaminen Amerikkaan olisi vastoin Yhdysvaltain etuja ja siihen vastattaisiin voimalla. Oppi korostaa Yhdysvaltain etupiiriä läntisellä pallonpuoliskolla.

Viittaa vuoden 1969 sotilaalliseen selkkaukseen Neuvostoliiton ja Kiinan välillä Ussurijoen (Zhenbao) alueella. Tilanne johti vakaviin rajakahakoihin ja lähes täysimittaiseen sotaan.

Vuonna 2013 käynnistynyt infrastruktuuri- ja kauppahanke, jonka tarkoituksena on edistää kehitystä ja kaupankäyntiä sekä lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Se on yksi tärkeimmistä presidentti Xi Jinpingin käynnistämistä kansainvälisistä hankkeista. Hankkeen tavoitteena on tehdä Kiinasta aiempaa merkittävämpi kansainvälinen toimija.

Haitallista toimintaa, jossa informaatiota tuottamalla, muokkaamalla tai sen saatavuutta rajoittamalla pyritään vaikuttamaan ihmisten käsityksiin tai käyttäytymiseen. Informaatiovaikuttamisella voidaan vahingoittaa yhteiskunnan toimintoja, horjuttaa henkistä kriisinkestävyyttä, vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen sekä yksilöiden ja viranomaisten päätöksentekokykyyn.

Taloudellisten keinojen, kuten kaupan, investointien ja pakotteiden, käyttöä valtion geopoliittisten tavoitteiden edistämiseen ja valta-asemien vahvistamiseen. Geotaloudessa yhdistyvät talouspolitiikka ja kansainvälinen politiikka tavalla, joka vaikuttaa globaaliin työnjakoon ja talouden toimintaympäristöön.

Sateenvarjokäsite, joka kokoaa alleen toimenpiteitä useilta eri politiikkalohkoilta. Laajemmassa merkityksessä teollisuuspolitiikaksi luetaan yrityksille edellytyksiä luovat toimet, kuten infrastruktuuri, julkinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitus, koulutus, tehokas julkishallinto ja sääntely. Vaikka teollisuuspolitiikka kuuluu EU:n jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan, unionitason päätökset antavat viitekehyksen myös Suomen teollisuuspolitiikalle.

Järjestelmän, prosessin tai liiketoiminnan kyky käsitellä kasvavaa työmäärää, käyttäjämäärää tai toiminnan laajuutta joustavasti ja tehokkaasti. Suorituskyky ei saa heiketä, eivätkä kustannukset nousta kohtuuttomasti. Skaalautuvuus mahdollistaa kasvun lisäämättä resursseja (kuten henkilöstöä tai laitteistoa) lineaarisesti, mikä parantaa kannattavuutta ja tehokkuutta.

Termillä ei ole vakiintunutta määritelmää. Yleensä sillä tarkoitetaan EU:n valmiutta toimia itsenäisesti strategisesti tärkeillä politiikka-aloilla ja puolustaa omia etujaan, sekä pyrkimystä irtautua vahingollisista riippuvuussuhteista. Keskustelu strategisesta autonomiasta kytkeytyy vahvasti mm. keskusteluun EU:n globaalista roolista ja vaikutusvallasta, kriisivarautumisesta ja resilienssistä sekä kyvystä vastata omasta puolustuksestaan.

Inhimilliseen toimintaan yhdistettynä koheesio tarkoittaa ihmisten muodostaman ryhmän tai ihmisjoukon yhteenkuuluvuutta. Koheesio mittaa tarkasteltavaan ryhmään kuuluvien ihmisten välisten suhteiden muotoa ja laatua, sekä suhdetta koko ryhmään.

Vuosien 2007–2009 maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Kriisi sai alkunsa Yhdysvalloista. Syynä olivat keskuspankin pitkään ylläpitämä matala korkotaso, maksukyvyttömien asiakkaiden holtiton asuntoluototus, asuntolainoille säädetyt veroedut, rahoituslaitosten riskihalukkuus ja monikymmenkertaisella velkavivulla sijoittaminen, laajaksi paisuneen johdannaiskaupan läpinäkymättömyys, pankkivalvonnan vakavat puutteet sekä lainsäädännön aukot.

(Federal Reserve System) Yhdysvaltain keskuspankki, johon kuuluu 12 alueellista keskuspankkia sekä kaksi merkittävää päätöksentekoelintä. Nämä ovat johtokunta sekä avomarkkinakomitea. Rahapolitiikan välineenä käytetään diskonttokorkoa ja pankeille asetettua varantovaatimusta. Tärkeän työvälineen muodostavat myös avomarkkinaoperaatiot.

Viittaa Yhdysvaltain, Intian, Japanin ja Australian muodostamaan yhteenliittymään. Se keskittyy vahvistamaan yhteistyötä Tyynenmeren alueella erityisesti Kiinan kasvavaa uhkaa vastaan. Kyseessä ei ole virallinen sotilasliitto.

Intian pääministeri 2014–.

Länsimaiden, kuten Suomen, taloudellinen ja teknologinen riippuvuussuhde Kiinasta. Erityisesti tämä koskee elektroniikkaa, lääkkeitä, kriittisiä mineraaleja ja sähköautojen akkuja. Riippuvuudesta aiheutuu strateginen haavoittuvuus toimitusketjujen häiriöille.

Teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa tavalla, joka palvelee ihmistä, ihmisarvoa, vapautta, demokratiaa ja yhteistä hyvää. Humanisaatiossa keskitytään inhimillisiin arvoihin, eikä pelkästään tehokkuuteen. Se pyrkii tasapainottamaan ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta kestävällä ja eettisellä tavalla.

(AI) Tietokonejärjestelmiä, jotka kykenevät suorittamaan tehtäviä, jotka normaalisti vaativat ihmisen älykkyyttä. Näitä ovat oppiminen, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. Tekoäly on laaja kattokäsite, joka sisältää erikoistuneita ”kapeita tekoälyjä” (esim. chatbotit, suositusjärjestelmät, itseajavat autot) sekä hypoteettisen ”yleistekoälyn” (AGI). Tekoäly toimii tunnistamalla kuvioita ja sääntöjä datasta, jotta se voi tuottaa uutta sisältöä tai ennustaa tulevia tapahtumia.

Miehittämätön ilma-alus, joka voi olla toiminta-ajatukseltaan lentokoneen tai helikopterin kaltainen. Drooneja käytetään laajalti niin elinkeinoelämän (ilmakuvaus) kuin viranomaisten tarpeiden (valvonta) täyttämisessä.

(First Person View) Mahdollistaa drooniin lennättämisen kauko-ohjauksella. Menetelmässä välitetään droonissa olevan kameran kuvaa reaaliajassa suoraan lentäjän videolaseihin (FPV-lasit) tai erilliseen näyttöön.

Miehittämättömien ilma-alusten erityinen käyttöympäristö, jossa painottuvat tiedustelu, valvonta ja aseellinen vaikuttaminen. Näistä viimeinen on kehittynyt vauhdilla Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä.

Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn muodostama Mercosur-talousalue on yksi maailman suurimmista markkinoista.

(Sanghai Cooperation Organisation) Kiinan aloitteesta perustettu euraasialainen politiikan, talouden ja turvallisuuden yhteistyöjärjestö. Mukana ovat Kiina, Venäjä, Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia, Intia, Pakistan, Iran ja Valko-Venäjä. SCO:n pyrkimys on edistää turvallisuutta ja vakautta jäsenvaltioiden alueilla keskinäisellä yhteistyöllä. Jäsenvaltioiden poliisilla, turvallisuusjoukoilla ja armeijoilla on ollut keskinäisiä yhteisharjoituksia.

Kahden tai useamman valtion välinen vastakkainasettelu, jossa valtiot korottavat maahan tuotavien tuotteiden tariffeja tai asettavat tuonnille joitain muita rajoituksia. Kauppasota voi käynnistyä, jos valtio katsoo toisen maan harjoittavan epäreiluja kauppakäytäntöjä. Kauppasodan perusteena on usein protektionistinen pyrkimys suojella kotimaisia yrityksiä ja työpaikkoja ulkomaiselta kilpailulta. Kauppasodalla pyritään korjaamaan myös kauppavajetta.

Talouspolitiikkaa, jossa valtio pyrkii suojelemaan kotimaista tuotantoa, työllisyyttä ja omavaraisuutta ulkomaiselta kilpailulta. Tämä toteutetaan rajoittamalla tuontia esimerkiksi tullien, kiintiöiden, tukien ja sääntelyn avulla. Protektionismin uskotaan olevan pitkällä aikavälillä haitta talouskasvulle.

(World Trade Organization) Kansainvälinen järjestö, joka säätelee ja helpottaa maiden välistä kauppaa luomalla sääntöjä ja tarjoamalla foorumin kauppaneuvotteluille sekä kiistojen ratkaisulle. Tavoitteena on tehdä maailmankaupasta sujuvampaa, ennustettavampaa ja vapaampaa. Järjestö perustettiin vuonna 1995.

Väestön keskittymistä kaupunkialueille. Kyseessä on maailmanlaajuinen megatrendi, jossa yhä useampi ihminen muuttaa maaseudulta kaupunkeihin työn, koulutuksen ja palveluiden perässä. Siitä puolestaan syntyy kaupunkien laajenemista ja tiivistymistä, mutta myös haasteita asumiselle, infrastruktuurille ja ympäristölle. Maaseudun palvelut vähenevät.

Viittaa Britannian suunnitelmaan, joka sallisi maan lähettää turvapaikanhakijoita Itä-Afrikan Ruandaan. Turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin Ruandassa, ja mahdollisen myönteisen päätöksen myötä turvapaikanhakijat myös jäisivät sinne asumaan. Britanniassa malli on saanut paljon kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä. Lisäksi maan korkein oikeus on pitänyt sitä lainvastaisena.

Euroopan rajaturvallisuusvirasto. Se tukee jäsenmaita EU:n ulkorajojen hallinnassa, yhtenäisen rajaturvallisuuden varmistamisessa ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Työtä tehdään jakamalla tietoa ja harjoittamalla operatiivista toimintaa. Frontex on toteuttanut näyttäviä operaatioita mm. Välimerellä.

Nuoren ja koulutetun väestön maastamuuttoa kuvaava ilmaisu.

Noin 13 miljoonan ihmisen kansa, joista suurin osa asuu Länsi-Kiinassa Xinjiangin alueella. He puhuvat turkinsukuista uiguurin kieltä, ja ovat pääosin sunnimuslimeja. Kiina on painostanut uiguureja luopumaan uskonnostaan ja kulttuuristaan. Kiinan hallitus on perustellut toimiaan turvallisuushuolilla, jotka liittyvät muun muassa terrorismiin.

Totalitarismi on 1900-luvulla syntynyt ilmiö. Se samaistetaan erityisesti Natsi-Saksaan vuosina 1938–1945, Josif Stalinin Neuvostoliittoon vuosina 1929–1953 ja Mao Zedongin ajan Kiinaan (1949–1976). Nimensä mukaisesti tällainen järjestelmä pyrkii ”totaaliseen”, kaiken kattavaan ihmiselämän alistamiseen ja hallinnointiin.

Kiinan kansantasavallassa harjoitettu syntyvyyden säännöstely vuosina 1979–2015. Sen tarkoituksena oli hillitä väestönkasvua.

Meksikon ja Yhdysvaltain rajalle on rakennettu noin 1000 kilometrin pituinen turva-aita. Se kattaa noin kolmasosan koko maarajan pituudesta. Aitaa on rakennettu pitkään, mutta erityisen huomion se saavutti presidentti Donald Trumpin ensimmäisellä virkakaudella.

Toimi USA:n 46. presidenttinä vuosina 2021–2025.

Kansanomaisella termillä viitataan lakiin väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (482/2024). Suurin lain tuoma muutos oli se, että Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita voidaan poikkeuslailla estää tulemasta maahan tai poistaa maasta.

Tarkoittaa sitä, että toinen valtio, kuten Venäjä, järjestelmällisesti ohjaa ihmisiä (usein kolmansista maista) omalle rajalleen. Tämä tehdään toisen valtion painostamiseksi ja poliittisen päätöksenteon horjuttamiseksi. Onnistuessaan tapahtumat johtavat mm. kohdevaltion sisäisiin levottomuuksiin.

Vihamielisten toimijoiden (valtioiden) suunnitelmallista työtä kohdemaan yhteiskunnan horjuttamiseksi sekä sekaannuksen ja epävakauden luomiseksi. Avoin sodankäynti ei sisälly käsitteen piiriin.

Taloustieteessä tuotannon tehokkuuden tärkeä mittari. Tuotanto muodostuu prosessiksi, jolloin sen tuottavuutta mitataan tuotoksen ja panoksen suhteella. Kun tuotantoa kehitetään, tuotos kasvaa. Tuotannossa saadaan siis tehdyksi enemmän pienemmällä panoksella.

Ulkomaalaisten työntekijöiden liikkumista, jolla vastataan osaajapulaan ja väestön ikääntymisen liittyviin haasteisiin. Tähän kuuluu sekä EU:n sisäistä että ulkopuolista maahanmuuttoa. Sen edistämisessä on tavoitteena parantaa yritysten kilpailukykyä ja työmarkkinoiden toimivuutta. Keskeistä on kyetä houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia maahan. Tarvitaan kannustimia.

Ihmisten vapaaehtoista ja pysyvää muuttoa toiseen maahan paremman elämän, työn tai olosuhteiden perässä. Siirtolaisuus tulee erottaa pakolaisuudesta, joka johtuu pakosta. Siirtolaisuuteen sisältyy sekä maahanmuutto että maastamuutto. Suomen historiassa siirtolaisuus on suuntautunut erityisesti Amerikkaan ja Ruotsiin paremman toimeentulon perässä.

Ilmaston muuttumisen takia tapahtuvaa maastamuuttoa. Ilmastopakolaisuutta syntyy sekä nopeista että hitaista ympäristömuutoksista. Näitä voivat olla kuivuuskaudet sekä äärimmäisten sääilmiöiden, esimerkiksi tulvien, lisääntyminen.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on YK:n alainen organisaatio. Työskentelyn painopisteitä ovat: siirtolaisten suojelu, uudelleensijoittaminen, EU:n sisäiset siirrot ja täydentävät maahanmuuton väylät, kotoutumisen tukeminen, diasporan osallistaminen sekä työperäinen maahanmuutto.

Poliisin käyttämän määritelmän mukaan kyseessä on henkilöjoukko, joka tekee rikoksia yhdessä tai ainakin yhteisymmärryksessä ja jatkuvaisluonteisesti. Katujengien rikollisuus on omiaan vaarantamaan järjestystä ja turvallisuutta sekä aiheuttamaan turvattomuuden tunnetta jollakin tietyllä alueella.

Vähentää köyhyyttä ja edistää maailmanlaajuista kestävää kehitystä. Tämä toteutetaan lainoittamalla jäsenmaiden sosiaalisia ja rakenteellisia uudistuksia. Lisäksi Maailmanpankki toimii hallitusten neuvonantajana sekä kohdentaa teknistä apua erilaisiin projekteihin. Pankki edistää myös hyvää hallintoa ja korruption vastaista toimintaa jäsenmaissa.

Tilanne, jossa ihmisten määrä tietyssä ympäristössä, kuten Afrikassa, ylittää alueen kyvyn ylläpitää väestöä ja sen tarpeita. Ylikansoitustilanne johtaa luonnonvarojen ehtymiseen ja ympäristöongelmiin.

Tarkoittaa väkiluvun kasvua. Väestönkasvu lasketaan syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen erotuksena.

Post-Truth Era viittaa yhteiskunnalliseen ilmiöön. Siinä tunteet ja henkilökohtaiset mielipiteet nousevat faktojen ja objektiivisen tiedon edelle julkisessa keskustelussa. Erityisesti ilmiö koskee politiikkaa, vaikuttaen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Näin siitä huolimatta, vaikka tieto olisi ristiriidassa tunnetun totuuden kanssa. Tässä ajassa poliittinen puhe ei enää pyri vakuuttamaan totuudella, vaan myös järkyttämään ja hämmentämään. Ilmiö uhkaa perinteistä journalismia ja demokraattista keskustelua.

27 eurooppalaisen jäsenmaan muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Unioni pyrkii edistämään rauhaa, eurooppalaisia arvoja ja kansalaisten hyvinvointia tarjoamalla yhtenäisen markkina-alueen ja edistämällä yhteistyötä monilla politiikan aloilla. Keskeisiä toimielimiä ovat Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, EU:n tuomioistuin, Euroopan keskuspankki ja tilintarkastustuomioistuin.

Sanaparilla viitataan Kiinan itsevaltaiseen johtajaan Xi Jinpingiin. Määritelmässä yhdistetään kommunismi ja keisarillinen Kiina.

Kiinalainen poliitikko ja maan nykyinen presidentti.

Venäläinen poliitikko, nykyinen Venäjän federaation presidentti.

Kylmään sotaan liittynyt kriisi, jossa Neuvostoliitto katkaisi maaliikenneyhteydet miehitysvyöhykkeensä keskellä sijainneeseen Länsi-Berliiniin vuosina 1948–1949.

Vuonna 1945 järjestetty konferenssi kesti seitsemän päivää. Siinä päätettiin, ettei Saksan anneta enää koskaan tehdä sitä, mitä se oli toisessa maailmansodassa tehnyt. Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto jakoivat Saksan miehitysvyöhykkeisiin. Myös Ranskalle annettiin oma vyöhykkeensä.

Yhdistyneet kansakunnat on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö. Se perustettiin vuonna 1945 edistämään kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Järjestöön kuuluu 193 jäsenvaltiota.

(Excessive Deficit Procedure) Julkisyhteisöjen velka, joka mittaa julkisen talouden velkaantumista EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. EDP-velka kattaa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velat muille kansantalouden sektoreille ja ulkomaille. Näitä ovat mm. joukkovelkakirjat, lainat ja talletukset, mutta eivät esimerkiksi johdannaiset.

Miehittämättömien ilma-alusten erityinen käyttöympäristö, jossa painottuvat tiedustelu, valvonta ja aseellinen vaikuttaminen. Näistä viimeinen on kehittynyt vauhdilla Ukrainassa käynnissä olevan sodan myötä.

Miehittämätön ilma-alus, joka voi olla toiminta-ajatukseltaan lentokoneen tai helikopterin kaltainen. Drooneja käytetään laajalti niin elinkeinoelämän (ilmakuvaus) kuin viranomaisten tarpeiden (valvonta) täyttämisessä.

Kuvaa presidentti Donald Trumpin toisella virkakaudella omaksumaa ulkopoliittista suuntausta, joka näyttäytyy aiemman Monroe-opin modernisoituna versiona. Uuden opin keskeinen viesti on USA:n hegemonia läntisen pallonpuoliskon ja erityisesti lähialueiden hallinnassa.

Republikaanipoliitikko, toiminut Yhdysvaltojen 45. ja 47. presidenttinä vuosina 2017–2021 sekä vuodesta 2025 lähtien.

Tarkoituksellisesti tuotettua harhaanjohtavaa tai väärää informaatiota, jota jakamalla pyritään vaikuttamaan vastaanottajan toimintaan tai mielipiteisiin. Disinformaatioon sekoitetaan usein myös joukko todenperäistä tietoa uskottavuuden parantamiseksi.

Digitaalisten resurssien kokonaisuus (datan omistajuus ja sen hyödyntäminen). Yksilötasolla kyse on digitaalisesta osaamisesta laajasti ymmärrettynä.

Kuvaa toimenpiteitä, joilla länsimaista demokratiakäsitystä pyritään siirtämään muilla hallintoperiaatteilla toimiviin valtioihin.

Tieteenala, joka tutkii väestön kehitystä, suuruutta ja rakennetta sekä väestössä tapahtuvia muutoksia. Siinä tarkastellaan esimerkiksi väestön määrää, ikä-, sukupuoli- ja siviilisäätyrakennetta sekä alueellista jakautumista.

(Defence Cooperation Agreement) on Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus, joka helpottaa Yhdysvaltain joukkojen toimintaa ja materiaalin varastointia Suomessa. USA:lla on saman kaltaisia sopimuksia myös monien muiden valtioiden kanssa.

Palvelinkeskus tai konesali. Fyysinen tila, mistä löytyy suuria määriä dataa käsitteleviä tietokoneita ja niiden oheislaitteita.

Israelilainen keskipitkänmatkan ilmapuolustusjärjestelmä, jolla kyetään torjumaan myös ballistisia ohjuksia.

Koronavirustauti, joka käynnistyi Kiinassa loppuvuodesta 2019 ja levisi nopeasti globaaliksi pandemiaksi.

Kansantalouden vuoden aikana tuottamien lopputuotteiden rahamääräinen summa.

Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan muodostama liittouma. Sen tavoite on lisätä jäsenmaiden välistä yhteistyötä kaupan, rahoituksen, teknologian ja kestävän kehityksen aloilla.

Bruttokansantuote, eli kansantalouden vuoden aikana tuottamien lopputuotteiden rahamääräinen summa.

Demokraattipoliitikko, joka toimi Yhdysvaltojen 44. presidenttinä vuosina 2009–2017.

Aseita, jota valitsevat toimintahetken ja iskukohteen itsenäisesti ilman ihmisen harjoittamaa ohjausta.

Australian, Yhdistyneiden kuningaskuntien ja Yhdysvaltojen välinen sotilaallinen yhteistyösopimus.

Kristillisdemokraattinen poliitikko, joka toimi Saksan liittokanslerina vuosina 2005–2021.

USA:ssa vallitseva poliittinen suuntaus, joka korostaa protektionismia ja jonkin asteista eristäytymistä muusta maailmasta.

Kaupunkien ja alueiden väestön sekä hyvinvoinnin keskittymistä tietyille alueille, missä hyväosaisuus tai huono-osaisuus poikkeavat merkittävästi muista vastaavista alueista.

Nuoren ja koulutetun väestön maastamuuttoa kuvaava ilmaisu.

Sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 2019–2024.

Kokoomustaustainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan 12. presidenttinä kahden kauden ajan vuosina 2012–2024.

Saksassa toimiva kansalliskonservatiinen oikeistopuolue. AfD on maahanmuuttokriittinen, EU-vastainen ja venäjämielinen.