| Kriisiytyminen – muutoksen arkipäivä | |
| Kriisiytyvä maailma | Vastakkainasettelun hyödyntämisellä on pitkät perinteet ja se kuuluu niin sisä- kuin ulkopoliittiseenkin keinovalikoimaan. Rakennetaan tietoisesti tunnetila, jossa ihmisen perustarpeet ovat uhattuina, sillä tuolloin alkaa syyllisten etsiminen. Vahvaa tunnetilaa edeltää usein mielipiteiden kärjistyminen ja vuorovaikutuksen rapautuminen.
Kansallismielisyyden korostamiseen sisältyy usein myös polarisaation elementtejä ja taitavat poliitikot kykenevät rakentamaan viholliskuvia puolitotuuksista sekä valheista. Autoritaarisesti johdetuissa maissa tämän toteuttaminen on demokratioita helpompaa. Sosiaalisen median laaja käyttö vahvistaa polarisaatiokehitystä. Algoritmien myötävaikutuksella edistetään kuplautumista, jolloin vastakkaisille mielipiteille ja perusteluille ei löydy sijaa. |
| Hybridivaikuttaminen | Hybridivaikuttaminen on valtiollisten toimijoiden keinovalikoimaan kuuluvaa toimintaa, missä pyritään edistämään omia intressejä. Tästä syntyy puolestaan hybridiuhkia, jotka voivat kohdistua valtioon, yrityksiin tai kansalaisiin.
Misinformaatiota ja disinformaatiota käytetään epäilysten ja epävarmuuden rakentamiseen vaikuttamisen kohteessa. Tämä tapahtuu pitkälti tekoälyn avustamana. Hybridisodankäynti edustaa puolestaan kehityksen ääripäätä, jolloin ollaan laajamittaista sotaa alemman asteisessa konfliktissa. Kiinan geopoliittiset intressit yhdistyvät Venäjän hallitsemaan Siperiaan. Se rajoittuu maantieteellisesti Kiinaan ja on luonnonrikkauksiensa osalta merkittävä alue. Tällä hetkellä Kiina hyödyntää Siperiaa ostamalla Venäjältä halpaa energiaa öljyn ja maakaasun muodossa. |
| Asevoiman käyttö | Asevoiman käyttö on arkipäiväistynyt kansainvälisten ongelmien ratkaisukeinona. Usein kyse on sotatoimista, joilla on rajattu tavoite. Iskut Iraniin ja Vuoristo-Karabahin miehitys ovat hyviä esimerkkejä.
Toisaalta näyttää myös siltä, että suurvallat ovat jatkossa valmiita asevoiman käyttöön uuden maailmanjärjestyksen rakentamisessa. |
| Kiina | Kiina on nopeasti kasvava sotilasmahti. Maalta löytyy maailman suurimmat asevoimat, joita uudistetaan merkittävin taloudellisin satsauksin. Työ koskee kaikkia puolustushaaroja.
Maa on myös uudistanut ydinasearsenaaliaan ja kasvattaa sitä vahvasti. Taustalla vaikuttavat Ukrainasta saadut opit pelotteen toimivuudesta. Kiina valmistautuu valtaamaan Taiwanin lähivuosina. |
| Yhdysvallat | USA siirtää sotilaallista painopistettään Aasiaan, jolloin joukot Euroopassa vähenevät. Lähitulevaisuus näyttää muutoksen suuruuden.
Sotilaallista voimaa keskitetään Indopasifiselle merialueelle, missä vahvistetaan strategisia kumppanuuksia. Kumppanimaita ovat erityisesti Australia, Intia, Japani ja Etelä-Korea. |
| Venäjä | Venäjän asevoimat ovat kiinni Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa. Joka kuukausi rekrytoidaan noin 30 000 uutta sotilasta korvaamaan tappioita.
Maan sotilaallinen painopiste on Euroopan suunnalla ja paljon spekulaatioita on käynnissä Putinin seuraavasta peliliikkeestä. Baltia ja Suwalkin käytävä näyttäytyvät vahvoina kohteina asiantuntija-arvioissa. Maa jatkaa vahvasti myös ydinaseidensa kehittämistä. |
| Eurooppa ja Suomi | Eurooppa on lähihistoriansa vanki. Pitkään uskottiin, ettei laajamittainen sota ole maanosassamme mahdollinen. Tämä johti laiminlyönteihin puolustuksessa (pl. Suomi) ja heikkoon sotilaalliseen suorituskykyyn.
Euroopan uusien sotilaallisten kykyjen kehittämistä vaikeuttavat maiden väliset ristiriidat – niin uhkakuvassa kuin materiaalisissakin kysymyksissä. |
E1 - Polarisaatio Euroopassa
Synnyttämällä tyytymättömyyttä vahvistetaan polarisaatiota. Miten tämä ilmenee eri Euroopan maissa?
E2 - Disinformaatio ja turvallisuus
Disinformaatiota on liikkeellä paljon. Miten disinformaatiolla voidaan horjuttaa kansallista turvallisuutta?
E3 - Turvattomuuden tunne ja viholliskuvat
Turvattomuuden tunne vahvistaa viholliskuvien rakentumista. Miten tämä näkyy Venäjän sisäpolitiikassa?
E4 - Hybridisodankäynnin muodot
Mitä hybridisodankäynnin muotoja on tunnistettu 2020-luvun Euroopassa?
E5 - Asevoimien johtoon kohdistuvat puhdistukset
Kiina on uudistanut vauhdilla asevoimiaan ja tehnyt laajoja puhdistuksia sotilasjohdossa. Mitä vaaroja jälkimmäiseen ilmiöön liittyy?
E6 - Asevelvollisuuden palauttaminen
Asevelvollisuudesta luovuttiin Euroopan valtioissa laajalti 2000-luvun alkumetreillä. Miksi sen palauttaminen on monessa maassa vaikeaa, vaikka poliittista tahtoa olisikin?
E7 - Venäjän sotilasrekrytoinnit
Venäjä rekrytoi sotilaita Ukrainassa käytäviin taisteluihin 30 000 henkilön kuukausivauhdilla. Miten tämä on käytännössä mahdollista?
E8 - Venäjän sotarikokset
Venäjä on tehnyt mittavasti sotarikoksia Ukrainassa. Saadaanko sotarikollisia koskaan tuomiolle teoistaan?
E9 - Putinin sisäpolitiikka
Putinin ote maastaan vaikuttaa edelleen vahvalta. Mitä keinoja Venäjän valtaapitävät käyttävät asemansa varmistamiseen?
E10 - USA:n rooli Euroopassa
Pysyvien amerikkalaisten joukkojen merkitys Euroopalle on suuri. Miksi maanosamme sotilaallisen turvallisuuden ylläpito on jäänyt merkittäviltä osin Yhdysvaltojen vastuulle?
E11 - Aselepo Ukrainassa
Euroopan maat valmistautuvat turvaamaan aselepoa Ukrainassa, jos sellainen maahan joskus saadaan. Mitä keskeisiä haasteita tähän toimintaan tulee liittymään?
E12 - Sotilaalliset liittoumat
Laajemmat sodat synnyttävät yleensä liittoumia. Millaisia nämä liittoutumat voisivat olla nykyisessä moninapaisessa maailmassa?
E13 - Taiwanin kysymys
Taiwanin kysymyksen ratkaisu on Kiinan presidentti Xi Jinpingille tärkeä asia. Mitä globaaleja seurauksia tilanteen sotilaallisella eskalaatiolla olisi?
E14 - Kiinan ydinaseet
Kiina on uudistanut vauhdilla ydinaseitaan. Mitä seurauksia tällä on ydinaseisiin liittyvälle tasapainolle?
E15 - Kaksinapainen maailma
Miksi Yhdysvalloille on tärkeää padota Kiinan vaikutusvallan kasvua?
E16 - USA:n liittolaiset Tyynenmeren alueella
Yhdysvalloille Tyynenmeren alueen keskeisiä liittolaismaita ovat Australia, Japani, Etelä-Korea ja Filippiinit. Arvioi miten liittolaisuussuhteet kehittyvät.
E17 - Suwalkin käytävä
Kaliningradin kysymys ja siihen liittyvä Suwalkin käytävä aiheuttavat pysyvän sotilaallisen jännitteen Itämeren piirissä. Muodostavatko Naton tällä alueella tekemät sotilaalliset vastatoimet riittävän pidäkkeen Venäjän laajentumishaluille?
E18 - Eurooppalaiset uhkakuvat
Miten EU:ssa voidaan vahvistaa sotilaalliseen tilanteeseen liittyvää ymmärrystä esimerkiksi itäisten reunavaltioiden ja Välimeren maiden välillä?
E19 - Naton puolustusmenot
Natoon kuuluvissa maissa on päädytty kasvattamaan puolustusmenoja presidentti Trumpin vaatimuksesta. Mitä vaikutuksia puolustusmenojen nosto reilun 2 % BKT-tasosta jopa viiteen aiheuttaa Suomessa?


