Vuosi 2011
14. tammikuuta – Kapinoijat ajoivat Tunisiaa 23 vuotta hallinneen presidentti Zine el-Abidine Ben Alin maanpakoon. Arabikevät käynnistyi.
25. tammikuuta– Hallituksen vastaiset mielenosoitukset alkoivat Egyptissä ja käynnistivät sekasortoisen kehityksen.
11.helmikuuta – Egyptin presidentti Hosni Mubarakin ilmoitettiin eroavan tehtävästään. Varapresidentti Omar Suleiman kertoi televisiopuheessaan vallan siirtyvän armeijalle.
17. helmikuuta – Libyassa käynnistyivät levottomuudet ja kapina Gaddafin hallintoa vastaan.
11. maaliskuuta – Voimakas maanjärjestys aiheutti suuren hyökyaallon Japanissa. Sitä seurasi ydinvoimalaitosonnettomuus.
2. toukokuuta – Osama Bin Laden surmattiin USA:n sotilasiskussa.
26. toukokuuta – Bosnian Serbitasavallan armeijan entinen johtaja Ratko Mladić pidätettiin 15 vuoden etsinnän jälkeen.
21. kesäkuuta – YK:n yleiskokous valitsi pääsihteeri Ban Ki-moonin uudelle viisivuotiskaudelle. Hän ilmoitti uuden kautensa tärkeimmäksi tehtäväksi ilmastonmuutoksen torjunnan.
22. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen myönsi eron Mari Kiviniemen hallitukselle ja nimitti Jyrki Kataisen muodostaman kuuden puolueen hallituksen.
24. kesäkuuta – Italian keskuspankin johtaja Mario Draghi valittiin Euroopan keskuspankin uudeksi pääjohtajaksi.
22. heinäkuuta – Anders Breivik surmasi ampumalla 69 ihmistä Utøyan saarella. Breivikin aiemmin tekemässä autopommin räjähdyksessä Oslon keskustassa kuoli kahdeksan ihmistä.
20. lokakuuta – Libyan kapinalliset valtasivat Sirtin ja Muammar Gaddafi sai valtauksen yhteydessä surmansa. Hänen kuolemansa kiihdytti opposition mielenosoituksia Syyriassa ja Jemenissä.
7. joulukuuta – Venäjän pääministeri Vladimir Putin syytti länsimaita ja nimeltä mainiten Yhdysvaltain ulkoministeriä Hillary Clintonia parlamenttivaaleja seuranneiden mielenosoitusten lietsomisesta ja mielenosoittajien rahallisesta tukemisesta.
18. joulukuuta – viimeiset yhdysvaltalaisjoukot vetäytyivät Irakista. Enimmillään maassa oli ollut 170 000 Yhdysvaltain sotilasta.
Vuosi 2012
8. helmikuuta – Puolustusvoimat julkisti laajan kolmivuotisen uudistus- ja säästöohjelman. Sillä oli tarkoitus saavuttaa vuositasolla noin 115 miljoonan euron säästöt.
1. maaliskuuta – Sauli Niinistö astui Suomen tasavallan presidentin virkaan.
12. huhtikuuta – Syyriassa astui voimaan Kofi Annanin rauhansuunnitelman mukainen tulitauko hallituksen ja kapinallisten välillä.
26. toukokuuta – Kaksi nuorta kuoli ja seitsemän haavoittui joukkoampumisessa Hyvinkäällä. Yksi haavoittuneista oli nuorempi konstaapeli Heidi Foxell.
26. toukokuuta – Syyrialaisesta Houlan kaupungista löydettiin surmattuina yli 110 ihmistä. Suurin osa uhreista oli lapsia.
5. kesäkuuta – Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov piti Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa puheen, joka aiheutti suuren kohun mediassa. Makarov ilmoitti Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden olevan uhka Venäjälle.
15. kesäkuuta – YK:n sotilastarkkailijoiden ilmoitettiin keskeyttävän työnsä Syyriassa väkivaltaisuuksien kiihtymisen vuoksi. YK:n mukaan Syyriassa oli käynnissä täysimittainen sisällissota. Kiivaimmat taistelut olivat keskittyneet Homsin kaupunkiin.
1. heinäkuuta – Jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus astui voimaan Suomessa.
18. heinäkuuta – Kahdeksan ihmistä sai surmansa ja yli 30 haavoittui turistibussiin tehdyssä pommi-iskussa Bulgariassa. Matkustajien joukossa oli israelilaisia turisteja.
23. heinäkuuta – Syyrian hallitus ilmoitti, että sen hallussa on biologisia ja kemiallisia aseita. Niitä tultaisiin käyttämään maahan kohdistuvaa ulkoista hyökkäystä vastaan.
29. heinäkuuta – Jo yli 150 000 syyrialaisen arvioitiin paenneen sisällissotaa Jordaniaan, Libanoniin ja Turkkiin.
5. elokuuta – YK ilmoitti, että 2/3 Pohjois-Korean väestöstä oli elintarvikeavun tarpeessa rankkasateiden ja tulvien tuhottua viljasadon lähes kokonaan.
6. marraskuuta – Yhdysvaltain istuva presidentti Barak Obama äänestettiin toiselle kaudelle.
29. marraskuuta – YK:n yleiskokous myönsi Palestiinalle tarkkailijan aseman.
20. joulukuuta – Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Vuosi 2013
20. tammikuuta – Itävallassa järjestettiin kansanäänestys asevelvollisuudesta. Asevelvollisuus säilytettiin.
12. helmikuuta – Pohjois-Korea suoritti maanalaisen ydinkokeen.
15. helmikuuta – Tšeljabinskin kaupungin lähistöllä räjähti ilmakehässä 10 000 tonnin painoinen meteoriitti.
8. maaliskuuta – Pohjois-Korea sanoi irti Etelä-Korean kanssa solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen. Lisäksi maa varoitti Yhdysvaltoja ennaltaehkäisevästä ydinaseiskusta.
30. maaliskuuta – Pohjois-Korea ilmoitti olevansa sotatilassa Etelä-Korean kanssa.
9. toukokuuta – Jemenissä joulukuusta 2012 lähtien panttivankeina olleet yksi itävaltalainen ja kaksi suomalaista (Atte Kaleva ja Leila Kaleva) vapautettiin naapurimaan Omanin toimiessa välittäjänä.
6. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen Edward Snowden vuosi tietoja tiedotusvälineille ja lähti maanpakoon. Hän sai myöhemmin väliaikaisen turvapaikan Venäjältä.
30. kesäkuuta – Egyptin presidenttiä Mohammed Mursia kannattaneet ja häntä vastustaneet mielenosoittajat ottivat yhteen useissa Egyptin kaupungeissa.
3. heinäkuuta – Armeija syrjäytti Egyptin presidentin.
21. elokuuta – Satoja ihmisiä kuoli kaasuiskussa Syyriassa juuri ennen YK:n tarkastajien saapumista maahan.
11. syyskuuta – Yli miljoona katalonialaista muodosti Espanjassa ihmisketjun Katalonian itsenäisyyden puolesta.
31. lokakuuta – Ulkoministeriön tietoverkossa keväällä havaittu vakava tietomurto tuli julkisuuteen. Tekijöiksi arveltiin Venäjän/Kiinan tiedusteluelimiä.
9. marraskuuta – Voimakkaimmaksi maalle iskeneeksi ja supertaifuuniksi nimetty Haiyan surmasi yli 10 000 ihmistä pelkästään Filippiineillä.
12.–13. joulukuuta – Harvinaisen voimakas Seija-myrsky koetteli Etelä- ja Länsi-Suomea. Myrsky oli jopa Tapani-myrskyä voimakkaampi.
31. joulukuuta – Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella ja Ilmavoimien Teknillinen Koulu Jämsän Hallissa lakkautettiin osana puolustusvoimien organisaatiouudistusta. Lisäksi lakkautettiin viisi sotilassoittokuntaa eri puolilla Suomea.
31. joulukuuta – Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella ja Ilmavoimien Teknillinen Koulu Jämsän Hallissa lakkautettiin osana puolustusvoimien organisaatiouudistusta. Lisäksi lakkautettiin viisi sotilassoittokuntaa eri puolilla Suomea.
Vuosi 2014
1. tammikuuta – Latvia otti 18. valtiona käyttöön yhteisvaluutta euron.
28. tammikuuta – Ukrainan pääministeri Mykola Azarov erosi viikkoja kestäneiden hallitusten vastaisten protestien jälkeen.
22. helmikuuta – Vallankumoukseksi muuttuneet Ukrainan mielenosoitukset pakottivat Viktor Janukovytšin luopumaan virastaan. Julija Tymošenko vapautettiin vankilasta.
23. helmikuuta – Krimin niemimaalla alkoi sotilaallinen konflikti. Venäjä miehitti Krimin.
8. maaliskuuta – Malesian pääkaupungista Kuala Lumpurista Kiinan pääkaupunkiin Pekingiin matkalla ollut Malaysia Airlinesin lento 370 katosi.
16. maaliskuuta – Krimillä järjestettiin kansanäänestys alueen asemasta. Äänestyskomission johtajan mukaan 96,6 % äänestäneistä kannatti liittymistä Venäjään.
14. huhtikuuta – Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšynov määräsi ”terrorismin vastaisen operaation” aloittamisesta hallintorakennuksia miehittäviä protestoijia vastaan Itä-Ukrainassa ja Donbassin alueella.
16. toukokuuta – Libyassa puhkesi uusi sisällissota.
25. toukokuuta – Ukrainassa pidettiin presidentinvaalit. Vaalit voitti Petro Porošenko.
10. kesäkuuta – Isis-järjestön taistelijat valtasivat Mosulin kaupungin Irakissa.
24. kesäkuuta – Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Jyrki Kataisen hallitukselle ja nimitti Alexander Stubbin hallituksen.
29. kesäkuuta – ISIS julisti johtajansa Abu Bakr al-Baghdadin kaikkien muslimien kalifiksi ja uskovien ruhtinaaksi. Jrjestö ilmoitti myös ottavansa nimen Islamilainen valtio.
8. heinäkuuta – Israel aloitti hyökkäyksen Gazan kaistalle.
17. heinäkuuta – Malaysia Airlinesin lento MH17 ammuttiin alas Itä-Ukrainassa. Terroriteossa kuoli 298 ihmistä.
1. elokuuta – Kenraali Jarmo Lindberg nousi Puolustusvoimain komentajaksi.
7. elokuuta – Venäjä kielsi maidon, muiden meijerituotteiden, lihan, kalan, hedelmien ja vihannesten tuonnin EU-alueelta, Yhdysvalloista, Australiasta, Kanadasta ja Norjasta. Ne olivat aiemmin asettaneet Venäjälle talouspakotteita Krimin miehitykseen liittyen.
20. elokuuta – ISIS-järjestö julkaisi videon yhdysvaltalaisen journalistin James Foleyn mestauksesta.
5. syyskuuta – Ukrainan, Venäjän, ETYJin sekä kapinallisten Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen edustajat allekirjoittivat Minskissä sopimuksen taistelujen lopettamiseksi.
10. lokakuuta – Luottoluokituslaitos Standard & Poor’s alensi Suomen luottoluokitusta parhaasta AAA-luokasta toiseksi parhaaseen AA+-luokkaan. Päätöstä perusteltiin Suomen talouden heikoilla kasvunäkymillä.
9. marraskuuta – Kataloniassa järjestettiin epävirallinen kansanäänestys itsenäisyydestä. Espanjan perustuslakituomioistuin oli julistanut alkuperäisen äänestyksen laittomaksi. Äänestäneistä 92 % kannatti Katalonian julistamista ”valtioksi” ja 88 % oli lisäksi sitä mieltä, että alueen piti olla itsenäinen.
16. joulukuuta – Pakistanin talebanit iskivät Peshawarissa kouluun ja tappoivat 141 ihmistä. Surmatuista 132 oli koululaisia.
17. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti USA:n luopuvan Kuuban kauppasaarrosta.
Vuosi 2015
1. tammikuuta – Liettua otti käyttöön euron.
7. tammikuuta – 12 ihmistä surmattiin terrori-iskussa Charlie Hebdo -lehden toimitukseen Pariisissa.
24. tammikuuta – Itä-Ukrainan Mariupolin kaupungin alueelle ammuttiin raketteja, jotka tappoivat useita ihmisiä.
14. helmikuuta – Kööpenhaminan terrori-iskuissa kuoli kaksi ja haavoittui viisi ihmistä.
28. helmikuuta – Venäläinen oppositiopoliitikko Boris Nemtsov ammuttiin Moskovassa.
3. maaliskuuta – Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu piti puheen Yhdysvaltain kongressissa. Netanjahun kutsui puhemies John Boehner. Presidentti Barack Obama kieltäytyi tulemasta tilaisuuteen tai tapaamasta Netanjahua. Myös osa kongressin demokraateista boikotoi puhetta.
9. maaliskuuta – Ruotsin ulkoministerin Margot Wallströmin oli tarkoitus pitää puhe Arabiliiton kokouksessa Kairossa. Puhe kuitenkin peruttiin Saudi-Arabian vaatimuksesta. Tapahtumasta käynnistyi diplomaattinen konflikti, jonka aikana Ruotsi lopetti asekauppansa Saudi-Arabiaan. Vastavuoroisesti Saudi-Arabia ilmoitti, ettei se myönnä enää myönnä viisumeja ruotsalaisille liikematkailijoille.
24. maaliskuuta – 150 ihmistä kuoli, kun pilotti ajoi tahallaan Germanwingsin lennon 9525 päin vuorta Ranskan Alpeilla.
9. toukokuuta – Makedonian Kumanovossa käydyissä taisteluissa kuoli 22 ihmistä. Heistä kahdeksan oli poliiseja. Maan hallitus syytti tapahtuneesta Kosovon UCK-terroristeja.
26. kesäkuuta – EU-johtajat päättivät huippukokouksessa Brysselissä jakaa 40 000 Välimeren yli Eurooppaan saapunutta afrikkalaista jäsenmaiden kesken. Unkari ja Bulgaria saivat luvan olla ottamatta pakolaisia vastaan.
26. kesäkuuta – Tunisian Soussessa 28 ihmistä kuoli iskussa kahteen hotelliin. Uhrit olivat pääosin turisteja.
14. heinäkuuta – Iran ja kuusi muuta neuvotteluissa mukana ollutta maata pääsivät sopimukseen maan ydinohjelmasta. Ratkaisu mahdollisti talouspakotteiden purkamisen. Presidentti Barack Obama ilmoitti estävänsä Kongressin mahdolliset pyrkimykset vesittää saavutettu sopimus.
20. heinäkuuta – ISIS teki Turkin Suruçissa pommi-iskun, jossa kuoli kolmekymmentä ihmistä.
20. heinäkuuta – Kuuba ja Yhdysvallat solmivat uudelleen diplomaattiset suhteet 54 vuoden jälkeen. Yhdysvallat oli poistanut Kuuban terrorismia tukevien maiden listaltaan jo toukokuussa ja maiden välillä aloitettiin maaliskuussa reittilennot sekä lauttaliikenne.
9. syyskuuta – Ruotsin Haaparannalta Tornioon saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä nousi satoihin päivässä.
28. syyskuuta – Taliban valloitti Kunduzin kaupungin Afganistanin hallituksen joukoilta. Tämä oli ensimmäinen suuri kaupunki, joka Talibanilla sai hallintaan sitten vuoden 2001.
30. syyskuuta – Venäjä aloitti ilmaiskut Syyriassa kapinallisten kohteisiin.
10. lokakuuta − Kahdessa räjähdyksessä kuoli Turkin Antarassa yli 85 rauhanmarssilla ollutta ihmistä.
29. lokakuuta – Kiina ilmoitti luopuvansa yhden lapsen politiikasta.
31. lokakuuta − 224 ihmistä kuoli, kun Isisin pommi räjähti Kolavian lennolla 9268 Siinailla.
7. marraskuuta – Manner-Kiinan ja Taiwanin presidentit kohtasivat ensimmäistä kertaa.
13. marraskuuta – Yli 120 ihmistä sai surmansa Pariisissa tapahtuneissa terrori-iskuissa.
24. marraskuuta – Turkki ampui alas venäläisen Su-24-koneen. Turkin mukaan kone loukkasi sen ilmatilaa.
12. joulukuuta – Pariisin ilmastokokouksessa allekirjoitettiin sopimus, jossa pyrittiin rajoittamaan globaali lämpötilan nousu alle kahden asteen.
Vuosi 2016
6. tammikuuta – Pohjois-Korea ilmoitti tehneensä vetypommikokeen.
12. tammikuuta – Sultanahmetin aukion terrori-iskussa Istanbulissa kuoli 11 ja haavoittui 15 ihmistä.
22. maaliskuuta – 31 kuoli ja yli 250 loukkaantui pommi-iskuissa Brysselin lentoasemalla ja Maalbeekin metroasemalla.
19. toukokuuta – EgyptAirin lento 804 syöksyi Välimereen. Syyksi epäiltiin terroritekoa.
12. kesäkuuta – 50 ihmistä kuoli ja 53 haavoittui seksuaalivähemmistöille suunnattuun yökerhoon kohdistuneessa joukkoampumisessa Floridan Orlandossa.
28. kesäkuuta – Terrori-isku Istanbulin kansainvälisellä lentoasemalla. Iskussa kuoli ainakin 44 ihmistä ja loukkaantui lähes 240.
5. heinäkuuta – Poliisi ampui Yhdysvaltain Baton Rougessa mustan Alton Sterlingin. Hänen muistokseen järjestettiin mielenosoituksia ja Black Lives Matter -liikkeen kynttilävalvojaiset. Mielenosoituksia järjestettiin myös muissa Yhdysvaltain kaupungeissa.
14. heinäkuuta – 86 ihmistä kuoli kuorma-auton ajettua väkijoukkoon Ranskan Nizzassa.
22. heinäkuuta – Yhdeksän ihmistä kuoli müncheniläiseen ostoskeskukseen suoritetussa terrori-iskussa. Tekijä oli iranilaistaustainen 18-vuotias mies.
26. heinäkuuta – Kaksi ISISin sotilaiksi tunnistettua miestä tunkeutui kirkkoon Saint-Étienne-du-Rouvrayssa Normandiassa, ottivat panttivankeja ja mestasivat 85-vuotiaan katolisen papin.
8. marraskuuta – Donald Trump valittiin presidentiksi Yhdysvaltain vaaleissa. Trumpin valinta ja Hillary Clintonin tappio aiheutti useissa USA:n kaupungeissa monipäiväisiä mellakoinniksi yltyneitä mielenosoituksia.
3. joulukuuta – Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.
19. joulukuuta – Turkkilainen poliisi ampui Venäjän Turkin-suurlähettilään Ankarassa.
19. joulukuuta – Berliinissä väkijoukkoon tehdyssä terrori-iskussa kuoli 12 ihmistä.
Vuosi 2017
1. tammikuuta – António Guterres aloitti Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerinä.
20. tammikuuta – Donald Trump astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
16. helmikuuta – Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan valtioneuvoston puolustusselonteon annettavaksi eduskunnalle.
22. maaliskuuta – Viisi ihmistä kuoli ja noin 50 loukkaantui Lontoon Westminsterin palatsin lähistöllä tehdyssä terrori-iskussa.
3. huhtikuuta – 14 ihmistä kuoli ja yli 50 haavoittui pommi-iskussa Pietarin metroon.
7. huhtikuuta – Neljä ihmistä kuoli kuorma-autoiskussa Tukholmassa. Tekijä oli uzbekistanilainen Rakhmat Akilov, jolla oli ISIS-yhteyksiä.
7. huhtikuuta – Yhdysvallat iski Syyrian hallituksen joukkoja vastaan ampumalla 59 Tomahawk-risteilyohjusta al-Shayratin lentotukikohtaan Homsin kaakkoispuolella.
11. huhtikuuta – Alankomaiden ja Turkin välille eskaloitui diplomaattinen kriisi.
13. huhtikuuta – Yhdysvaltojen Afganistanin Nangarharin maakuntaan pudottama GBU-43 oli ydinaseita lukuun ottamatta suurin Yhdysvaltojen sotatoimissa käyttämä pommi.
7. toukokuuta – Ranskan presidentinvaalien toisen kierroksen voitti Emmanuel Macron.
12. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto kuoli 93-vuotiaana.
22. toukokuuta – Terrori-isku Manchester Arenalla surmasi 22 ihmistä.
3. kesäkuuta – Terrori-isku Lontoossa, 9 kuollut ja 48 loukkaantunutta. Auto ajoi väkijoukkoon London Bridge -sillalla. Ihmisiä myös puukotettiin.
24. kesäkuuta – WHO ilmoitti, että sisällissotaa käyvässä Jemenissä leviävään koleraan oli kuollut yli 1300 ihmistä. Sairastuneita oli yli 200 000.
7. heinäkuuta – YK hyväksyi sopimuksen ydinaseiden kiellosta. Sopimusta kannatti 122 maata. Vain Alankomaat äänesti sitä vastaan. Yksikään ydinasevalta ei ollut mukana sopimuksessa eivätkä ne aio noudattaa sitä.
17. elokuuta – 16 ihmistä kuoli terrori-iskussa Espanjan Barcelonassa, kun terroristi ajoi pakettiauton väkijoukkoon kävelykadulla.
18. elokuuta – Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa Turussa. Turvapaikanhakija Abderrahman Bouananen tekemiä puukotuksia pidetään ensimmäisenä jihadistipohjalta tehtynä terroritekona Suomessa.
30. syyskuuta – Tšeljabinskin alueella Venäjällä havaittiin kohonneita radioaktiivisen ruteniumin pitoisuuksia. Venäjä selitti radioaktiivisuuden johtuvan ilmakehässä tuhoutuneesta satelliitista. Lännessä vuodon epäiltiin tulleen läheiseltä Majakin laitokselta, jossa käsitellään radioaktiivisia aineita.
1. lokakuuta – 58 ihmistä kuoli ja yli 500 loukkaantui ampumavälikohtauksessa Las Vegasissa.
17. lokakuuta – Yhdysvaltain tukemat Syyrian demokraattiset joukot valtasivat Raqqan. Kyseessä oli ISISin de facto pääkaupunki.
26. lokakuuta – Neljä ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui henkilöjunan ja puolustusvoimien maastokuorma-auton törmäyksessä rautatien tasoristeyksessä Raaseporissa.
27. lokakuuta – Espanjan Katalonian maakunnan parlamentti julisti alueen itsenäisyyden. Kataloniassa järjestettiin lokakuun alussa kansanäänestys itsenäisyydestä. Siinä äänesti 43 % äänioikeutetuista, ja heistä jopa 92 % kannatti itsenäisyyttä. Espanjan korkein oikeus tuomitsi äänestyksen laittomaksi, mikä johti poliittisiin yhteenottoihin.
22. marraskuuta – YK:n alainen Jugoslavia-tuomioistuin (ICTY) tuomitsi kenraali Ratko Mladićin elinkautiseen vankeuteen kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Mladić oli toiminut serbijoukkojen komentajana Bosnian sodassa 1990-luvulla ja hänen katsottiin olleen päävastuussa Srebrenican joukkomurhasta vuonna 1995.
6. joulukuuta – Yhdysvallat tunnusti virallisesti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Toimenpide johti levottomuuksiin palestiinalaisalueilla.
Vuosi 2018
28. tammikuuta – Järjestettiin Suomen presidentinvaalin ensimmäinen kierros. Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin jatkamaan tehtävässään seuraavan kuuden vuoden ajan.
21. helmikuuta – Slovakialainen toimittaja Ján Kuciak murhattiin. Hän oli valmistelemassa artikkelia slovakialaisten poliitikkojen yhteydestä Italian mafiaan.
4. maaliskuuta – Britannian tiedustelupalvelun hyväksi työskennellyt entinen venäläinen sotilastiedustelija Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julia yritettiin murhata Salisburyssa. He selvisivät, mutta tapaus vaati yhden sivullisen hengen. Murhayritys aiheutti kansainvälisen diplomaattisen kriisin.
11. maaliskuuta – Kiinan kansankongressi hyväksyi muutokset perustuslakiin, mikä salli presidentti Xi Jinpingille rajoittamattomat lisäkaudet.
18. maaliskuuta – Vladimir Putin valittiin jatkamaan presidenttinä.
26. maaliskuuta – 20 maata karkotti yhteensä yli 100 venäläistä diplomaattia. Taustalla vaikutti Sergei Skripalin myrkytystapaus.
14. huhtikuuta – Yhdysvallat, Ranska ja Iso-Britannia iskivät ohjuksin kolmeen kohteeseen Syyriassa. Isku oli kosto väitetystä kemiallisilla aseilla tehdystä iskusta Duman kaupunkiin.
12. kesäkuuta – Donald Trump ja Kim Jong-un tapasivat huippukokouksessa Singaporessa.
16. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Helsingin huippukokouksessa.
20. elokuuta – Greta Thunberg oli ensimmäistä kertaa ilmastolakossa.
17. lokakuuta – 18-vuotias opiskelija surmasi haulikolla ja putkipommeilla 21 ihmistä sekä haavoitti 70:tä Kertšin polyteknisessä ammattikorkeakoulussa Krimillä.
20. lokakuuta – Saudi-Arabian viranomaiset myönsivät konsulaatissa lokakuun alussa vierailleen toimittaja Jamal Khashoggin kuolleen hänen ollessaan rakennuksessa.
25. marraskuuta – Venäjän ja Ukrainan välinen Kertšinsalmen välikohtaus alkoi, kun Venäjä otti salmessa haltuunsa kolme ukrainalaista alusta ja 24 merimiestä. Ukraina julisti maahan poikkeustilan.
11. joulukuuta – Viisi ihmistä kuoli terrori-iskussa Strasbourgissa.
Vuosi 2019
23. tammikuuta – Venezuelassa suurmielenosoituksia Nicolás Maduron hallintoa vastaan. Maa katkaisi maansa diplomaattisuhteet Yhdysvaltoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoi tukensa oppositiojohtaja Juan Guaidólle.
2. helmikuuta – Yhdysvallat ja Venäjä vetäytyivät keskimatkan ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta.
26. helmikuuta – Intian ilmavoimat pommitti Pakistanin puoleisella Kashmirin alueella sijaitsevaa Jaïsh-e-Mohammad -kapinallisryhmän koulutusleiriä.
27. helmikuuta – Vietnamin pääkaupunki Hanoissa järjestettiin huippukokous Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin kesken.
15. maaliskuuta – 49 ihmistä kuoli ja 50 loukkaantui Christchurchin moskeijaiskussa Uudessa-Seelannissa.
15. maaliskuuta – Yli miljoona koululaista osallistui ilmastolakkoon 125 eri maassa. Suomessa mielenilmauksia järjestettiin lähes 30 paikkakunnalla ja niihin osallistui tuhansia koululaisia.
11. huhtikuuta – Sudania vuodesta 1989 hallinnut itsevaltainen presidentti Omar al-Bashir syrjäytettiin sotilasvallankaappauksella.
21. huhtikuuta – Pidettiin Ukrainan presidentinvaalit. Vaalit voitti ylivoimaisesti Volodymyr Zelenskyi.
30. kesäkuuta – Donald Trump vieraili Pohjois-Koreassa ensimmäisenä Yhdysvaltain istuvana presidenttinä.
16. heinäkuuta – Ursula von der Leyen valittiin Euroopan komission puheenjohtajaksi.
19. heinäkuuta – Iranin vallankumouskaarti kaappasi Britannian lipun alla seilanneen tankkerin Hormuzinsalmessa. Britannia ilmoitti lähettävänsä sota-aluksia turvaamaan merenkulkua kansainvälisillä vesillä.
1. elokuuta – Kenraali Timo Kivinen nousi Puolustusvoimain komentajaksi.
21. elokuuta – Brasilian kansallinen avaruustutkimusinstituutti ilmoitti, että Amazonin sademetsässä riehui metsäpaloja ennätysmääräisesti, kuluneen vuoden aikana oli havaittu yli 36 000 metsäpaloa.
25. elokuuta – Kaksi vaarallisesti aseistautunutta veljestä ampui ja haavoitti kahta poliisia Porvoossa.
14. syyskuuta – Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksille tehtiin isku drooneilla ja mahdollisesti myös ohjuksilla. Jemenin huthi-kapinalliset ilmoittivat olevansa iskujen takana.
23. syyskuuta – Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi raporttinsa. Sen mukaan kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi rajoittaa ainakin kolme kertaa nykyistä enemmän. Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 asetettuun tavoitteeseen ei muuten päästä.
9. lokakuuta – Kaksi ihmistä kuoli synagogaan tehdyssä terrori-iskussa Saksan Hallessa.
14. lokakuuta – Yhdeksän Katalonian itsenäisyyshankkeen johtajaa tuomittiin 9–13 vuoden vankeusrangaistuksiin kansankiihotuksesta. Tuomiot kytkeytyivät lokakuussa 2017 pidettyyn kansanäänestykseen Katalonian itsenäistymisestä.
4. marraskuuta – Yhdysvallat aloitti virallisesti irtautumisen Pariisin ilmastosopimuksesta.
1. joulukuuta – Uusi koronavirus,SARS-CoV-2, alkoi levitä Kiinan Wuhanissa. Siitä aiheutui vuoden 2020 puolella maailmanlaajuinen pandemia.
10. joulukuuta – Sanna Marinin hallitus nimitettiin. 34-vuotiaana virkaan astuneesta Sanna Marinista tuli Suomen kaikkien aikojen nuorin ja koko maailman nuorin istuva pääministeri.
20. joulukuuta – USA:n kuudes puolustushaara, avaruusvoimat perustettiin.
Vuosi 2020
3. tammikuuta – Joukko Iranin turvallisuusviranomaisia sai surmansa Yhdysvaltojen Bagdadin kansainväliselle lentoasemalle tekemässä ohjusiskussa.
5. tammikuuta – Presidentti Donald Trump ilmoitti että Yhdysvallat on valmiina iskemään välittömästi iranilaisiin kohteisiin, jos Iran hyökkää Yhdysvaltain kansalaisia tai maan omaisuutta vastaan.
7. tammikuuta – Uusi koronavirus, SARS-CoV-2, löydettiin laboratoriotutkimuksissa Kiinassa Wuhanin kaupungissa.
31. tammikuuta – Ison-Britannian ja Gibraltarin jäsenyys Euroopan unionissa päättyi.
19. helmikuuta – 11 ihmistä kuoli Saksan Hanaussa tapahtuneessa terrori-iskussa.
11. maaliskuuta – WHO julisti laajalle levinneen koronavirusepidemian pandemiaksi.
16. maaliskuuta – Suomen hallitus teki päätöksen valmiuslain käyttöönotosta koronaviruspandemian vuoksi. Julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön. Kirjastot, museot, teatterit ja urheiluhallit suljettiin.
18. maaliskuuta – Kaikki Suomen peruskoulut sekä oppilaitokset suljettiin koronaviruspandemian vuoksi ja opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Koulut olivat suljettuna toukokuun puoliväliin asti.
28. maaliskuuta – Uudenmaan maakunta eristettiin muusta Suomesta koronaviruspandemian seurauksena. Eristys päättyi 15. huhtikuuta.
26. toukokuuta – Afroamerikkalaisen George Floydin kuolema poliisiväkivallan seurauksena Minneapolisissa synnytti rasisminvastaisia mielenosoituksia eri puolilla Yhdysvaltoja. Protestit levisivät myös muualla maailmaan.
2. syyskuuta – Saksan hallitus tiedotti, että Saksassa hoidettavana ollut venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi oli myrkytetty aiemmin elokuussa Novitšok-hermomyrkyllä.
27. syyskuuta – Armenia ja Azerbaidžan ottivat sotatilalait käyttöön uudestaan syttyneiden rajakonfliktien takia.
29. syyskuuta – Koronaviruspandemiasta aiheutuneiden kuolemantapausten määrä ylitti globaalisti miljoonan ihmisen rajan.
23. lokakuuta – Allekirjoitettiin Libyan aselepo, joka päätti sisällissodan.
2. marraskuuta – Itävallan pääkaupungissa Wienissä tapahtui terrori-isku, jossa sai surmansa neljä ihmistä ja tekijä.
3. marraskuuta – Yhdysvalloissa pidettiin presidentinvaalit. Ne voitti demokraattien Joe Biden. Istuva presidentti Donald Trump kiisti vaalituloksen.
15. marraskuuta – 15 Aasian ja Tyynenmeren alueen maata allekirjoitti Hanoissa maailman suurimman vapaakauppasopimuksen RCEP:n.
Vuosi 2021
6. tammikuuta – Presidentti Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat Yhdysvaltain kongressirakennukseen tarkoituksenaan estää Joe Bidenin vahvistamisen vuoden 2020 presidentinvaalien voittajaksi.
20. tammikuuta – Joe Bidenista tulee Yhdysvaltain 46. presidentti.
2. helmikuuta – Venäläinen hallintokriitikko ja oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi tuomittiin 3,5 vuodeksi vankeuteen.
23. maaliskuuta – Konttialus Ever Given tukki Suezin kanavan liikenteen lähes viikoksi.
28. huhtikuuta – Kirgisian ja Tadžikistanin rajalla alkoi konflikti siviilien välillä vedenottopaikalla. Seuraavana päivänä maiden turvallisuusjoukot kahakoivat.
25. kesäkuuta – Veitsihyökkäys Würzburgin kaupungissa. 24-vuotias somalitaustainen mies tappoi kaupassa keittiöveitsellä kolme naista ja haavoitti vakavasti viittä muuta naista sekä yhtä lasta pankissa ja kadulla.
2. heinäkuuta – Yhdysvallat ilmoitti vetäneensä joukkonsa Bagramin lentotukikohdasta Afganistanista.
1. elokuuta – Oppivelvollisuus piteni Suomessa 18 ikävuoteen ja toisen asteen oppimateriaalit muuttuivat samalla maksuttomiksi.
15. elokuuta – Afganistanin tilanne oli edennyt siten, että länsimaiden tukema hallitus hallitsi enää Kabulia.
31. elokuuta – Viimeiset yhdysvaltalaiset joukot lähtivät Afganistanista.
9. syyskuuta – Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan valtioneuvoston puolustusselonteon annettavaksi eduskunnalle.
13. lokakuuta – Viisi ihmistä kuoli ja kolme haavoittui iskuissa Norjan Kongsbergissä.
16. lokakuuta – Koronapassi tuli käyttöön Suomessa vaihtoehtona rajoituksille.
20. lokakuuta – Venäläiselle oppositiopoliitikolle ja poliittiselle vangille Aleksei Navalnyille myönnettiin Euroopan parlamentin Saharov-ihmisoikeuspalkinto.
25. lokakuuta – Sudanissa tapahtui vallankaappaus. Siinä kenraali Abdel Fattah al-Burhan syrjäytti pääministeri Abdalla Hamdokin.
8. joulukuuta – Olaf Scholz nimitettiin Saksan liittokansleriksi.
10. joulukuuta – Lockheed Martin F-35 Lightning II valittiin Suomen seuraavaksi hävittäjäksi.
Vuosi 2022
21. helmikuuta – Venäjä tunnusti Luhanskin ja Donetskin alueet itsenäisiksi valtioiksi. Samalla se miehitti ne rauhanturvaamiseen vedoten.
24. helmikuuta – Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.
15. maaliskuuta – Venäjä erosi Euroopan neuvostosta.
27. maaliskuuta – VR keskeytti Allegro-henkilöjunaliikenteen ja VR Transpointin tavarajunaliikenteen Venäjän kanssa pakotteiden vuoksi.
1. huhtikuuta – Ukraina valtasi Butšan kaupungin takaisin Venäjältä.
2. huhtikuuta – Butšan verilöyly paljastui.
14. huhtikuuta – Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskva upposi.
15. huhtikuuta – Ruotsissa mellakoitiin. Väkivaltaisuudet alkoivat, kun koraani poltettiin.
24. huhtikuuta – Ranskan presidentinvaalien toinen kierros, Emmanuel Macron valittiin jatkokaudelle.
2. toukokuuta – Fennovoima purki sopimukse Hanhikiven ydinvoimalan toimituksesta.
12. toukokuuta – Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Nato-jäsenyyttä.
18. toukokuuta – Nato-lähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-lähetystön päällikkö Axel Wernhoff luovuttivat Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille.
25. kesäkuuta – Oslossa joukkoampuminen. Kaksi ihmistä kuoli ja 21 loukkaantui iranilaistaustaisen Zaniar Matapourin suorittamassa joukkosurmassa.
29. kesäkuuta – Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Mevlüt Çavuşoğlu, Pekka Haavisto ja Ann Linde allekirjoittivat kolmikantaisen yhteisymmärryspöytäkirjan.
29. kesäkuuta – Nato kutsui virallisesti Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi.
2. elokuuta – Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi saapui Taiwanille Aasian-kiertomatkallaan. Tämä oli korkea-arvoisin yhdysvaltalaisvierailu Taiwanille 25 vuoteen.
5. elokuuta – Israel aloitti ilmaiskut Gazan kaistalle (operaatio Breaking Dawn). Taustalla ei ollut eskalaatiota, vaan toimintaa perusteltiin ennaltaehkäisevänä iskuna.
12. elokuuta – Kirjailija Salman Rushdieta puukotettiin New Yorkin osavaltiossa.
8. syyskuuta – Charles III nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi Elisabet II:n kuoleman jälkeen.
13. syyskuuta – Azerbaidžanin joukot aloittivat voimakkaan tykistötulen Armenian Gorisiin, Sotkiin ja Jemrukin. Armenia pyysi apua Venäjältä maiden YYA-sopimuksen perusteella, Kollektiiviselta turvallisuusjärjestöltä ja YK:n turvallisuusneuvostolta.
27. syyskuuta – Venäjän Ukrainalta sodassa miehittämillä alueilla järjestetyt kansanäänestykset alueiden liittämisestä Venäjään päättyivät. Liitos toteutui.
7. lokakuuta – Yhdysvaltain hallinto asetti Kiinalle merkittäviä pakotteita elektroniikan valmistukseen liittyen.
8. lokakuuta – Krimin niemimaan Venäjään yhdistävä Kertšinsalmen silta vaurioitui pahasti pommi-iskussa.
23. lokakuuta – Xi Jinping valittiin kolmannelle viisivuotiskaudelleen Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteerinä.
15. marraskuuta – Maapallon väkiluku ylitti 8 miljardin rajan.
7. joulukuuta – Saksassa pidätettiin yli 20 henkilöä. He olivat suunnitelleet äärioikeistolaista vallankaappausta.
23. joulukuuta – Pariisin joukkoampumisessa kuoli kolme henkilöä ja loukkaantui kolme muuta.
Vuosi 2023
8. tammikuuta – Brasilian entisen presidentin Jair Bolsonaron tukijat hyökkäsivät pääkaupungin hallintorakennuksiin.
21. tammikuuta – Tanskalainen puoluejohtaja Rasmus Paludan poltti Koraanin mielenosoituksessa Tukholmassa. Tapaus johti Turkin ja Ruotsin ja Suomen Nato-liittymisneuvottelujen katkeamiseen.
28. tammikuuta – Tuntematon taho teki ilmaiskun Iranin Isfahaniin miehittämättömillä lennokeilla.
2. helmikuuta – Yhdysvaltoja järkytti maan yllä leijunut kiinalainen säähavaintopallo, jota epäiltiin vakoilulaitteeksi.
21. helmikuuta – Vladimir Putin ilmoitti, että Venäjä vetäytyy ydinaseiden vähentämiseen pyrkivästä START-sopimuksesta.
17. maaliskuuta – Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi pidätysmääräyksen Venäjän presidentti Vladimir Putinista ja lapsiasiavaltuutettu Maria Lvova-Belovasta.
20.–23. maaliskuuta – Kiinan presidentti Xi Jinping teki vierailun Moskovaan.
4. huhtikuuta – Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump pidätettiin New Yorkissa. Tämä oli ensimmäinen kerta kuin Yhdysvaltain presidentti pidätetään.
4. huhtikuuta – Suomesta tuli Naton 31.jäsenmaa, kun Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto luovutti Suomen liittymiskirjan Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenille.
19. huhtikuuta – YK:n julkaisemien väestötilastojen mukaan Intia ohitti Kiinan väkiluvultaan suurimpana valtiona.
6. kesäkuuta – Kahovkan pato tuhoutui Hersonin alueella Ukrainassa.
23. kesäkuuta – Wagner-ryhmä käynnisti kapinan Venäjällä.
17. heinäkuuta – Ukrainan merivoimat hyökkäsi Krimin sillalle kahdella meridroonilla. Sillan tukipylväs vaurioitui.
23. elokuuta – Tverin lento-onnettomuus vaati 10 kuolonuhria. Mukana oli Wagner-kapinan johtaja Jevgeni Prigožin.
19. syyskuuta – Azerbaidžan aloitti uudeleen hyökkäyksen saarrettuun Vuoristo-Karabahiin. Artsakhin tasavallan joukot antautuivat seuraavana päivänä ja koko alue ilmoitettiin liitettävän Azerbaidžanin yhteyteen.
7. lokakuuta – Palestiinalainen terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin. Alkoi Gazan sota.
16. lokakuuta – Presidentti Martti Ahtisaari kuoli 86-vuotiaana.
28. lokakuuta – Israel käynnisti maahyökkäyksen Gazaan.
30. marraskuuta – Suomi sulki Venäjän-vastaisen rajansa kahdeksi viikoksi lukuun ottamatta Vainikkalan kautta kulkevaa rahtiliikennettä. Epäiltiin Venäjän hybridivaikuttamisoperaatiota, jonka välineenä olivat turvapaikanhakijat kolmansista maista.
21. joulukuuta – 15 ihmistä kuoli joukkoampumisessa Kaarlen yliopistolla Prahassa.
Vuosi 2024
12. tammikuuta – Yhdysvallat ja Britannia tekivät iskuja Jemeniin, jota hallitsevat huthit olivat sulkeneet Punaisenmeren laivaliikenteen Israeliin kytköksissä olevilta aluksilta.
17. tammikuuta – Iran iski ohjuksin kohteisiin Irakissa ja Syyriassa sekä teki ilmaiskun Pakistaniin. Kyse oli kostosta yli sata surmanneista pommi-iskuista Kermanissa. Tämä isku tehtiin kenraali Qassem Suleimanin muistotilaisuuteen.
26. tammikuuta – YK:n alainen Kansainvälinen tuomioistuin antoi välituomion ja määräsi Israelin estämään kansanmurhan Gazan sodassa.
11. helmikuuta – Suomen tasavallan presidentiksi valittiin Alexander Stubb.
1. maaliskuuta – Alexander Stubb astui Suomen tasavallan presidentin virkaan.
7. maaliskuuta – Ruotsista tuli sotilasliitto Naton 32. jäsenmaa.
22. maaliskuuta – Moskovassa tehtiin terrori-isku, jossa kuoli 137 ihmistä.
1. huhtikuuta – Kenraali Janne Jaakkola nousi Puolustusvoimain komentajaksi.
2. huhtikuuta – Viertolan koulussa Vantaalla tapahtui ampumavälikohtaus. Siinä koulun oppilas surmasi toisen oppilaan ja haavoitti kahta koulun kuudesluokkalaista oppilasta.
14. huhtikuuta – Iran hyökkäsi Israeliin yli 300:lla ohjuksella ja lennokilla. Suurin osa torjuttiin.
15. toukokuuta – Slovakian pääministeriä Robert Ficoa ammuttiin hallituksen istunnon jälkeen. Hänet kuljetettiin sairaalahoitoon.
26. kesäkuuta – Alankomaiden pääministeri Mark Rutte valittiin Naton uudeksi pääsihteeriksi.
1. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi Yhdysvaltojen ja Suomen välisen DCA-sopimuksen.
8. heinäkuuta – Venäjä teki ohjusiskujen sarjan Ukrainaan. Risteilyohjus osui esimerkiksi Ukrainan suurimpaan lastensairaalaan Kiovassa.
13. heinäkuuta – presidenttiehdokas Donald Trump yritettiin salamurhata vaalikampanjatilaisuudessaan Pennsylvaniassa. Trump sai osuman luodista korvalehteensä.
21. heinäkuuta – Joe Biden vetäytyi demokraattien presidenttiehdokkuudesta.
29. heinäkuuta – Kolme lasta kuoli puukotuksessa Southportissa Britanniassa.
6. elokuuta – Ukrainan asevoimat käynnisti hyökkäyksen Kurskin alueelle.
15. syyskuuta – Donald Trump yritettiin salamurhata West Palm Beachissa Floridassa.
1. lokakuuta – Israel aloitti rajoitetun maahyökkäyksen Libanoniin. Iran vastasi tekemällä ohjusiskun Israeliin.
5.–6. marraskuuta – Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit.
21. marraskuuta – Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi Benjamin Netanjahusta pidätysmääräyksen.
29. marraskuuta – Kapinallisjoukot etenivät Aleppoon Syyrian sisällissodassa.
1. joulukuuta – Ursula von der Leyenin II komissio astui virkaansa.
8. joulukuuta – Syyrian kapinalliset valtasivat pääkaupungin Damaskoksen. Presidentti Bašar al-Assadin valtakausi loppui.
19. joulukuuta – Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan valtioneuvoston puolustusselonteon annettavaksi eduskunnalle.
20. joulukuuta – Viisi kuoli ja yli kaksisataa loukkaantui Magdeburgin joulutori-iskussa Saksassa.
25. joulukuuta – Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -sähkökaapeli vaurioitui Eagle S -tankkerin raahattua ankkuriaan pohjassa.
Vuosi 2025
19. tammikuuta – Israelin ja Hamasin aselepo astui voimaan.
20. tammikuuta – Donald Trump astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
4. helmikuuta – Ruotsalaisessa Örebron kaupungissa tapahtuneessa koulusurmassa kuoli kymmenen ihmistä.
26. maaliskuuta – Tanska ilmoitti muuttavansa asevelvollisuuden sukupuolineutraaliksi heinäkuun 2025 alusta lähtien.
6. toukokuuta – Friedrich Merz valittiin Saksan liittokansleriksi.
10. kesäkuuta – Kymmenen ihmistä kuoli Itävallassa Grazin koulusurmassa.
13. kesäkuuta – Israel iski sotilaskohteisiin Iranissa ja surmasi korkea-arvoisia komentajia.
19. kesäkuuta – Eduskunta päätti, että Suomi irtautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
22. kesäkuuta – Yhdysvaltain ilmavoimat ja laivasto iskivät kolmeen Iranin ydinlaitokseen.
15. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Alaskassa. Tarkoituksena oli neuvotella Ukrainan sodan aselevosta.
22. elokuuta – Yhdistyneet kansakunnat julisti Gazan kaupunkiin nälänhädän. YK:n hätäapukoordinaattori ja ihmisoikeusjohtaja syyttivät sen aiheuttamisesta Israelia.
1. syyskuuta – Yhdysvallat aloitti Karibianmerellä sarjan sotilaallisia iskuja epäiltyjä huumeiden salakuljettajia vastaan.
10. syyskuuta – Puola ampui alas ilmatilaansa loukanneita venäläisiä lennokkeja.
10. syyskuuta – Poliittinen aktivisti Charlie Kirk murhattiin ampumalla yliopistokampuksella järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
9. lokakuuta – Yhdysvallat tilasi Suomesta neljä jäänmurtajaa. Lisäksi seitsemän jäänmurtajaa on tarkoitus rakentaa Yhdysvalloissa yhteistyössä suomalaisten kanssa.
9. lokakuuta – Israel ja Hamas pääsivät sopuun aselevosta. Sen oli tarkoitus lopettaa yli kaksi vuotta kestänyt Gazan sota.
10. joulukuuta – Australia kielsi ensimmäisenä maana sosiaalisen median käytön alle 16-vuotiailta.
14. joulukuuta – Australian Sydneyssä sijaitsevalla Bondi Beachilla tapahtui antisemitistinen terrori-isku. Siinä kuoli 16 ihmistä.
28. joulukuuta – Iranissa puhkesivat laajat mielenosoitukset, joissa vastustettiin maan hallintoa.
31. joulukuuta – Fitburg-rahtilaiva vaurioitti merikaapelia Suomenlahdella.
Vuosi 2026
3. tammikuuta – Yhdysvallat iski Venezuelaan. Presidentti Nicolás Maduro ja hänen vaimonsa vangittiin sekä kuljetettiin Yhdysvaltoihin oikeudenkäyntiä varten.
9. tammikuuta – Euroopan unionin neuvosto hyväksyi vapaakauppasopimuksen Mercosur-maiden kanssa.
23. tammikuuta – Yhdysvallat julkaisee uuden puolustusstrategian. Suurvaltapolitiikka ja etupiirit nostetaan vahvasti esiin.
27. tammikuuta – Euroopan unioni ja Intia sopivat vapaakauppasopimuksen, jota on neuvoteltu vuodesta 2007.
28. helmikuuta – Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskut Iraniin. Sotatoimissa kuoli muun muassa Iranin korkein johtaja Ali Khamenei. Iran teki kostoiskuja USA:n tukikohtiin naapurimaissaan.
24. maaliskuuta – Euroopan unioni ja Australia solmivat vapaakauppasopimuksen. Sopimus vaikuttaa erityisesti kriittisten mineraalien kauppaan.
29. maaliskuuta – Kaksi miehittämätöntä lennokkia putosi Kouvolan ja Luumäen kuntien alueille.
14. toukokuuta – Venäjän asevoimat iskivät Kiovaan risteilyohjuksilla. 24 ihmistä sai surmansa ja ainakin 48 loukkaantui.
29. toukokuuta – Miehittämätön lennokki osui asuinkerrostaloon Romanian Galațissa. Maan puolustusministeriön mukaan drooni oli venäläinen.
17. kesäkuuta – EU parlamentti hyväksyi lain turvapaikanhakijoiden palautuskeskusten perustamisesta Euroopan ulkopuolelle.
30.–31. heinäkuuta – Espanjalle kuuluvaan Ceutan kaupunkiin (Afrikka) saapui rajan yli kymmeniätuhansia ihmisiä. Heistä suurin osa palasi takaisin Marokkoon nopeasti.
4. elokuuta – Saksassa Leipzigin lentokentän kiitoradan läheltä löytyi drooni, jossa oli räjähteitä.
7. elokuuta – Saudi-Arabia, Turkki ja Pakistan solmivat puolustussopimuksen. Siinä todetaan, että hyökkäys yhteen maahan kohtaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia kolmea sopimusosapuolta vastaan.
21. elokuuta – Valko-Venäjä ilmoitti sulkevansa suurlähetystönsä Helsingissä.
